Terveisiä Amsterdamista
Teksti ja kuva: Mari Bergroth
Ratkaisukeskeisen työotteen maailmankongressi (Solution IV) järjestettiin viime huhtikuussa Amsterdamissa. Kongressia isännöi suomalainen psykiatri Ben Furman ja hollantilaiset psykologit ja psykoterapeutit Arnoud Huibers ja Jikke Stokman. Huibers on Amsterdamissa sijaitsevan ”Solutions centerin” johtaja, ja pitkäaikainen ratkaisukeskeisen työtavan tunnetuksi tekijä maailmalla.
Kongressin teemana oli tänä vuonna ”Ratkaisukeskeisen lähestymistavan sovellukset” eli ” Applications of the Solution Focused Approach”. Kongressin sisältö koostui useista vajaan tunnin mittaisista ratkaisukeskeistä työotetta eri tavoin hyödyntävistä työpajoista. Niissä pajojen vetäjät eri puolilta maailmaa kävivät läpi ratkaisukeskeisyyden hyödyntämistä omaan erityisalaansa liittyen.
Ratkaisukeskeisyyden hyödyntämistä riippuvuussairauksien hoidossa ja seurauksien ennalta ehkäisyssä (harm reduction) käsiteltiin addiktioihin ja riippuvuussairauksien hoitoon erikoistuneen psykologian tohtori Sean Foy:n ohjaamassa työpajassa. Psykiatri Ben Furman puolestaan johdatti osallistujia ratkaisukeskeisten koulujen ja muksuopin maailmaan eli työskentelytapaan, jossa lasten ongelmia ja kehityksellisiä haasteita lähestytään puuttuvien taitojen näkökulmasta ilman patologisointia tai lapsen leimaamista poikkeavaksi.
Muita työpajojen aiheita oli muun muassa professori Linda Metcalf:n esitys ”Worst bullies in the classroom”. Se johdatti osallistujat pohtimaan kouluissa opettajien taholta esiintyvää koulukiusaamista ja sen seurauksia. Kongressin ohjelmaan ja työpajojen sisältöön voi tutustua osoitteessa: https://www.solution-focused-world-conference.nl, josta löytyy edelleen myös osa työpajojen materiaaleista sekä videoluennoista.
Omat kokemukset
Itselleni kongressista jäi erityisesti mieleen kaksi esitystä, jotka tarjosivat täysin uudenlaista ja käytännön työn kannalta hyödyllistä näkökulmaa ratkaisukeskeisyyteen ja vahvistivat entisestään uskoa siihen, että ratkaisukeskeisyys toimii ja on hyödynnettävissä varsin erilaisissa konteksteissa.
Kliininen psykologi ja tohtori Jaseem Koorankot on tutkinut kansainvälisen tutkimusryhmänsä kanssa voimavarakeskeisten ja myönteisiä tunteita aktivoivien kysymysten ja terapiatekniikoiden yhteyttä masennuksesta toipuvien neurokognitiivisiin taitoihin sekä tiedonkäsittely-, ja muistitoimintoihin. Koorankotin tutkimus osoittaa, että voimavaraistavat työtavat, kuten myönteisen palautteen antaminen esimerkiksi asiakkaalle suunnattujen ”kehujen” (compliments) ja palautteen muodossa, ovat selkeästi yhteydessä asiakkaan neurokognitiiviseen suoriutumiseen verrattuna verrokkiryhmään tai ongelmakeskeiseen työskentelytapaan.
Voimavaraistavien kysymysten käyttäminen terapiaistunnon aikana tukee myönteisten tunteiden syntymistä. Se rauhoittaa asiakasta. Tämä tulee esiin tutkimuksessa osallistujien huomattavasti matalampana sympaattisen hermoston aktivaationa terapiaistunnon jälkeen verrattuna istuntoihin, joissa ei nosteta esiin asiakkaan vahvuuksia, voimavaroja tai jotka pohjautuvat pelkästään ongelmalähtöiseen työskentelyyn.
Koorankot piti esityksensä seminaarissa videoyhteyden välityksellä, sillä hän ei alkuperäisen suunnitelman mukaisesti päässyt fyysisesti paikalle Amsterdamiin. Esitys välitti selkeästi tutkimuksen tärkeimmät tulokset. Toivon ja autonomian tunnetta aktivoivilla kysymyksillä on selvä yhteys asiakkaan kognitiiviseen prosessointiin. Asiakkaan vahvuuksien, positiivisten tunteiden ja tulevaisuuteen orientoitumisen nostaminen esiin aktivoi masennuksesta toipumisen kannalta merkittäviä toimintoja. Asiakas saa kykyä suunnitella tulevaisuutta.
Toinen ratkaisukeskeisyyttä uudella tavalla hyödyntävä työpaja oli yhdysvaltalaisen professori Elizabeth R. Taylorin ohjaama workshop ”Working in the sand”, joka käsitteli ratkaisukeskeisyyden yhdistämistä taideterapeuttiseen työskentelyotteeseen traumaattisten tai vaikeasti sanoitettavissa olevien kokemusten käsittelemisessä. Pajassa osallistujat rakensivat itselleen lehtileikekuvista hiekkalaatikon valkoisen paperin päälle. Kuvat paperille valittiin ensimmäisessä vaiheessa sen mukaan, minkälaisten kuvien osallistujat katsoivat kuvaavan parhaiten itseään ja sen hetkistä elämäntilannettaan ja arvomaailmaansa.
Kuvista muodostuvan laatikon kanssa työskennellään ratkaisukeskeisin kysymyksien kautta, kuten: ”Miltä laatikko näyttäisi, kun ongelma, jonka vuoksi hakeuduit terapiaan, ei enää ole läsnä elämässäsi?” tai kehotus koosta kuvista paperille asetelma, joka mielestäsi kuvaa parhaiten tilannetta, joka sinulla olisi, jos elämäsi olisi juuri sellaista, kuin haluat. Tällöin voidaan jatkaa kysymyksellä, onko hiekkalaatikossa jotain, josta pitäisi päästä eroon, jotta tämä tavoite voisi toteutua. Vastauksia näihin ratkaisukeskeisiin kysymyksiin etsitään rakentamalla vastausta parhaiten edustava kuvallinen ilmaisu. Kuvien kanssa työskenteleminen aktivoi Taylorin mukaan ihmisen mielikuvitusta ja luovaa ajattelua. Silloin tavoitetaan sellaisia kokemuksia ja toiveita, jotka ei sillä hetkellä ole vielä tietoisen mielen ulottuvilla tai muuten sanoitettavissa. Taylor on hyödyntänyt menetelmää erityisesti traumaattisten elämänkokemusten ja – kriisien kanssa kamppailevien asiakkaiden kanssa.
Amsterdamissa järjestetty ratkaisukeskeinen maailmankongressi oli järjestyksessään neljäs, ja seuraavan kongressin ajankohdasta tai paikasta ei ole vielä ilmoitettu tarkkaa tietoa. Kongressiin sisältyi virallisen ohjelman lisäksi paljon vapaamuotoista verkostoitumista ja muuta ohjelmaa. Työpajojen tauoilla nautittiin korkealuokkaisista musiikkiesityksistä. Ilta päättyi kanaaliajelulle keväisessä Amsterdamissa.
Osa kongressin työpajojen materiaaleista ja esityksistä on edelleen katsottavissa tapahtuman kotisivulla osoitteessa: https://www.solution-focused-world-conference.nl/downloads/
Jos on kiinnostunut hakemaan uutta inspiraatiota ja näkökulmia kansainväliseltä suunnalta, järjestää European Brief Therapy Association (EBTA) erilaisia kongresseja sekä kaikille ratkaisukeskeisestä työotteesta kiinnostuneille avointa toimintaa ja verkostoitumismahdollisuuksia. EBTA:n toimintaan ja tapahtumiin voi tutustua osoitteessa https://www.ebta.eu/.
Mari Bergroth
sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti
mari.bergroth@gmail.com