Olemme uuden informaation jatkuvassa pommituksessa. Tekstit, kuvat ja videot välittyvät meille puhelimen ja internetin kautta. Lähes viisi miljardia ihmistä käyttää sosiaalista mediaa ympäri maailmaa. Se on nykypäivänä iso osa erityisesti nuorten päivittäistä elämää. Samalla käyttöä ohjaavista algoritmeista on tullut oman mielen jatke. Aikanaan kirjapainotaito räjäytti tietoisuuden, kun muutkin kuin pieni kirkollinen eliitti sai mahdollisuuden lukea. Se johti uskonsotiin. Nyt informaation hyökyaaltoa syytetään mielen pulmien nopeasta yleistymisestä. Minne olemme menossa ja mistä olemme tulleet. Nyt on pystyttävä joustavasti muovautumaan uuteen tilanteeseen ja myös muuttamaan yhteisöllisyyden maisemaa.

Suomalaisten fyysinen terveys on parantunut nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Olemme saaneet paljon lisää terveitä elinvuosia. Samanaikaisesti mielenterveydessä ei ole tapahtunut vastaavaa paranemista. Tilastot osoittavat mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen voimakasta kasvua ja masennuslääkkeiden lisääntyvää käyttöä. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Nuorten mielenterveysoireet, erityisesti ahdistuneisuus ja masennus, ovat lisääntyneet. Samalla yhteiskunnan sosiaalinen ympäristö on muuttunut. Elämästä on tullut yksilökeskeistä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen muodot ovat muuttuneet nopeasti. Keskustelussa nousee sosiaalisen median vaikutus vahvasti syyllisenä oireiden lisääntymiseen. Ruutuaikaa pyritään rajoittamaan ja kouluihin saamaan kännykän käytön kielto. 

Lähes 90 prosentilla planeettamme asukkaista on älypuhelin, jolla on yhteys maailmanlaajuiseen internettiin. Voimme olla välittömästi yhteydessä miljardeihin ihmisiin ja heidän mielipiteisiinsä. Sosiaalisen median kautta voimme nähdä miljardeja tekstejä, valokuvia ja videoita. Tekoäly pystyy kääntämään kaiken kirjoitetun ja puhutun omalle kielellemme. Tällainen informaation hyökyaalto tekee meistä pelokkaita ja vihaisia. Kun informaatio sisältää totuuksia, epätotuuksia, huhuja ja mukana on yksittäisiä ja valtiollisia trollitehtaita, ei pidä ihmetellä tilannetta. Kun kohtaamme miljoonia mielipiteitä, voi olla mahdollisuus valita niistä mieleinen ja lähteä seuraamaan sitä. Samalla voimme ehkä tuntea, että joku johdattelee meitä väärille urille. Taustalla onkin usein tekoälyn algoritmi, joka pyrkii pitämään meidät mukana jatkuvassa samanlaisen informaation virrassa. Kehen voimme tällöin oikein uskoa? Tulemmeko vain epävarmoiksi ja ahdistuneiksi. Onko informaation lukutaitomme niin vahva, että selviämme?

Muutos on usein harppaus

Ihmiskunnan historiassa tilanne ei ole uusi. Kirjoitustaidon kehittyminen oli samanlainen mullistus, jonka keskellä olemme tällä hetkellä uudessa muodossa. Ennen kirjoitustaitoa kuluneen 300.000 ihmisen evoluution vuoden aikana oli varmasti erinomaisia ajattelijoita. Heidän ajatuksensa elivät parhaimmillaan muutaman sukupolven ja katosivat sen jälkeen. Kirjoitustaito tallensi suurten ajattelijoiden sanoman. Se tieto on säilynyt monesti tähän päivään. Vain 3000 vuotta vanha on siis säilynyt. Sitä vanhemmista ajattelijoista ei meillä ole tietoa.

Muutos ei ollut pelkästään teknologinen. Se oli paljon enemmänkin psykologinen. Se muutti ihmisen ajattelua. Ennen kirjoitustaitoa tarvittiin vanhoja ihmisiä, jotka kertoivat tarinoita menneestä ja siirsivät tietoa eteenpäin. Kun kirjoitustaito tuli, ei yhteiskunnassa tarvittu enää samaan tapaan vanhoja viisaita miehiä tai naisia. Sen sijaan korostuivat nuorten, uusien ajatusten tuojat. Kulttuuri eteni silloin nopeasti. Uudet ajatukset levisivät. Kirjoitustaito loi samalla mahdollisuuden maailmanuskontojen kehittymiseen. Ne kehittyivät kaikki noin 500 vuoden kuluessa kirjoitustaidoin keksimisen jälkeen.    

Ennen kirjoitustaidon oppimista uusille sukupolville piti jatkuvasti siirtää tietoa, tapoja ja historiaa, jotta ne eivät unohtuisi. Kirjallinen kulttuuri vapautti tästä. Samalla tietoviisaiden vanhusten kunnioittaminen alkoi rapautua. Uudet ideat alkoivat tuntua arvokkaammilta kuin vanhan toistaminen.

Seuraava hyppy eteenpäin 

Vuonna 1450 keksitty kirjapainotaito antoi tavalliselle ihmiselle mahdollisuuden tutustua painettuun tietoon. Tietoa voitiin jakaa kustannustehokkaasti. Luku- ja kirjoitustaito antoivat tilaa yksilölliselle ajattelulle. Kun suurten ajattelijoiden teoksiin pääsi itse tutustumaan, johti se myös eriytyviin mielipiteisiin. Tämä korostui alkuaikoina Raamatun tulkinnassa. Individualistinen yhteys Raamattuun aiheutti usein ristiriitaisia tulkintoja tekstistä. Onko esimerkiksi leipä todella Kristuksen ruumis vai vain sen esitys? 

Lukemisen, kirjoittamisen ja painamisen syklinen kiihtyvyys aiheutti sarjan ”kulttuurisotia”, väkivaltaisia konflikteja, jotka johtuivat suhteellisen vähäisistä tulkinta- ja mielipide-eroista. Vain noin 70 vuotta Gutenbergin painokoneen keksimisen jälkeen Martti Lutherin kuuluisat teesit painettiin, Ne alkoivat levitä pitkin Saksaa ja muuta Eurooppaa. Uskonpuhdistus, aikansa mediatapahtuma, saattoi alkaa. Painetun sanan avulla voitiin luoda omia oppisuuntia ja myös perustella sotia ja valloituksia. Vuonna 1618 alkaneen 30-vuotisen sodan siemen oli kylvetty.

Kaukonäköinen Ottomaanien valtakunnan sulttaani Bayezid II osasi aavistaa kirjapainotaidon vaarat. Hän antoi vuonna 1485 määräyksen ja kielsi kirjojen painatuksen. Syy tähän oli pelko, että jotkut henkilöt voisivat manipuloida pyhiä uskonnollisia tekstejä painetuissa kirjoissa. Kielto jatkui aina 1800-luvulle asti. Samalla se jäykisti ottomaanien maailmanvallan taloudellisen ja kulttuurisen kehityksen. Se näkyy vieläkin alueella.

Kirjapainotaito ei ollut tekninen innovaatio, vaan se muutti syvällisesti tapaamme hankkia tietoa, ajatella ja organisoida yhteiskuntaamme. Sen myötä lukutaito alkoi yleistyä. Se puolestaan ​​edisti tieteellistä ajattelua, uskonnollista reformaatiota ja kansallisen identiteetin muodostumista. Tutkimustulokset ja tieteelliset teokset pystyttiin levittämään laajemmalle yleisölle, mikä nopeutti tieteellisen tiedon kertymistä ja edisti teollista kehitystä. Se johti myös yhteiskuntaan, jossa syntyivät tieteen vertaisarvioinnit ja journalistinen etiikka. Olemme eläneet painetun median aikakautta, jolloin ainakin valtaosa ihmisistä tiesi suurin piirtein, mihin informaatioon saattoi luottaa. Sopeutuminen uuteen välineeseen vei meiltä pitkän aikaa.

Informaatiomyrskyn aikakausi

Nyt maailma on taas muutoksessa ja muutos ei ole taaskaan teknologinen vaan hyvin pitkälti psykologinen. Internet mahdollistaa tiedon ja ajatusten nopean jakamisen. Meidät on piiritetty jatkuvalla informaatiolla, jota tulee joka tuutista. Sosiaalinen media tuottaa koko ajan uutta. Ympäristömme täyttyy uudesta tiedosta, mielipiteistä ja väärästä tiedosta. Kuvat, videot ja tekstit työntyvät meille joka suunnasta. Vanha tieto on internetissä pysyvää. Vuosien takaisista teksteistä voi joutua käräjille tai ministeri joutua luopumaan tehtävistään.

Tunteita herättävien valheiden systemaattinen levittäminen digitaalisessa maailmassa on helppoa. Tilanne ei paljon poikkea kirjapainotaidon keksimisen jälkeen uskonsodissa levitetyistä pamfleteista. Tavoitteena on ruokkia vastakkainasettelua, aiheuttaa suoranaista väkivaltaa ja heikentää yhteiskuntien vakautta. Olemmeko ajautumassa uudentyyppisten uskonsotien aikakauteen? Ahdistaako informaation hyökyaalto, joka kohtaa erityisesti nuoria? Pystymmekö omaksumaan uudet mahdollisuudet vai haluammeko olla tietämättä mistään, vailla vakaata suuntaa? Voiko olla välittämättä muutoksesta ja kärsiä paikalle juuttuneena, ahdistua ja masentua? Pelätä tulevaisuuden kauhuja.  Pystymmekö muuttamaan ajattelutapaamme ja tunnetilaamme? 

Uuteen maailmaan

Tiedon ja informaation hyökyaalto on sekä mielenkiintoinen että pelottava. Uusien ajatusten määrä lisääntyy ja tietoa kertyy yhä enemmän. Tekoälyn maisema kasvaa jatkuvasti, ja jokainen uusi läpimurto työntää mahdollisen rajoja. Kun sinun ei tarvitse muistaa tekstejä, vaan saat ne helposti käyttöösi tietoverkoista, sinulla on paljon enemmän aikaa itse arvioida sitä ja vetää siitä johtopäätöksiä. Voit hahmotella kokonaisuuksia ja luoda jotain uutta. Osaavalle koodaajalle tekoäly ei ole enää työväline vaan työtoveri.

Samalla konfliktien määrä voi lisääntyä. Kaikilla on oma mielipide, mutta uskommeko, että pystymme hyväksymään heidän tunteensa ja mielipiteensä? On osattava ymmärtää toisen mielipiteet. Kun ollaan erimielisiä, ajattele, että toisella voi olla jotain oikein.

Nyt on asiat nähtävä uudella tavalla. Meidän täytyy opettaa lapsille ja nuorille, kuinka selvitään informaation hyökyaallokossa. On aika oppia hyväksymään uudet ajatukset. Tehdä asioita yhdessä. Meidän ei pidä ajatella vain omaa kylää ja viiteryhmää, vaan nähdä asioita koko ihmiskunnan näkökulmasta.

Jatkossakin ihmiseltä vaaditaan päätelmien tekemistä, vivahteiden tunnistamista ja sopeutumista uusiin tilanteisiin kokemuksen perusteella. Tarvitaan kykyä tulkita moniselitteisiä vihjeitä. Sosiaaliset taidot sisältävät vivahteiden ja kontekstin ymmärtämisen, moniselitteisten ilmeiden sekä tiedon tulkinnan ja päätösten tekemisen epätäydellisten tietojen perusteella. Nykyisessä ympäröivässä monimutkaisessa eettisessä maisemassa navigointi on ratkaisevan tärkeää, kun eletään omien arvojen ja yhteiskunnallisten normien ristipaineessa.

Uusi teknologia tarjoaa nuorille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia innovoida ja kasvaa. On tärkeää lähestyä tätä tekniikkaa sekä jännityksellä että varovaisesti. Tulevaisuus on lupaava, mutta meidän tehtävämme on muokata sitä tavalla, joka hyödyttää kaikkia, samalla, kun tulemme kohtaamaan eettiset ja käytännön haasteet. On kehitettävä uusia mielen tapoja, käytäntöjä ja yhteistyötavoitteita. Tarvitaan entistä suurempaa tieteellistä kehitystä ja teknologista innovaatiota. Sosiaalista joustavuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tarvitaan entistä enemmän.

Ei pidä lähteä sulttaani Bayezid II:n valitsemalle tielle ja kieltää muutos. Kielto käyttää älypuhelinta, internettiä ja tekoälyä koulussa ja opiskelussa ei valmista nuorta tulevaisuuden maailmaan. Tietojen pänttääminen ei välttämättä ole enää tärkeää. Paljon tärkeämpää on sosiaalisen kanssakäymisen taitojen hallinta, erilaisuuden hyväksyminen, uusien työkalujen käyttö. Pian on aika myös ottaa ikioma tekoäly henkilökohtaiseksi personal traineriksi. 

Aika muuttaa pelikenttää

Terveydenhuolto ei pysty ratkaisemaan mielenterveysongelmien kasautumista. Tarvitaan laajaa yhteiskunnallista toimintaa, jokaista yksilöä ja ryhmää. Nuorten kohdalla koulumaailma on ensisijainen vaikuttaja. Median tehtävänä on vastakkainasettelun sijasta luoda turvallinen, sosiaalisesti kestävä yhteiskunta. Työelämässä tarvitaan moniäänisyyttä, uutta ajattelua ja vanhaa viisautta. Se syntyy usein, jos työtiimissä on erilaisia ihmisiä. Ei ole yksilöpelaajia vaan ryhmä, joka pelaa yksilöiden vahvuuksilla kohti yhteistä päämäärää.

Mielenterveystyön ammattilaisten asiantuntemusta tarvitaan luomaan edellytykset yksilöiden ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Tarvitaan uutta tutkimusta, tietoa ja uusia välineitä. Se voi olla uusi tapa kohdata potilas ja asiakas. Vielä enemmän terveydenhuollon ammattilaista tarvitaan modernien välineiden ja menetelmien kehittämisessä. Uusissa tavoissa, joissa käytetään hyväksi sosiaalista mediaa, tekoälyä ja kaikkia muita tuoreita informaatioajan keksintöjä. Samalla on muistettava vanhat menetelmät eli 300.000 vuotta vanha suullinen viestintä, 3000 vuotta vanha kirjoitustaito ja 600 vuotta vanha kirjapainotaito. Uusi aika antaa nyt työhön uunituoreita välineitä.

Suuri tiedollinen murros on vielä kesken, ja kolmannen informaatiokriisin aika kestää vielä pitkään. Kukaan ei tiedä, millaisiin luotettavuuden järjestelmiin lopulta päädytään. Historia osoittaa, että ihmiset pystyivät sopeutumaan aikaisempaan teknologian kehitykseen ja jopa oppimaan käyttämään sitä yhteiskunnan parhaaksi. Se voisi auttaa ihmiskuntaa navigoimaan kaikissa tuulisissa muutoksissa: viestinnän, kommunikaation, mediankäytön, journalismin ja kirjallisuuden murroksissa. Ihmisen aivot ovat plastiset erityisesti nuorten kohdalla. Ne pystyvät joustavasti muovautumaan uuteen tilanteeseen ja myös muuttamaan yhteiskunnan maisemaa. Meillä ihmisillä on vertaansa vailla oleva sopeutumiskyky. Me pystymme muuttumaan. Niin olemme pystyneet aikaisemminkin historiassa.