Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta astui voimaan vuoden 2024 alussa. Valvovilla viranomaisilla oli kahdeksan kuukautta aikaa lain sanamuodon hyväksymisen jälkeen luoda täysin uusi lupien käsittelyjärjestelmä. Siinä ajassa piti tietojärjestelmät ja päätöksenteon prosessit saada kuntoon. Laki edellytti anojalta mutta myös luvan käsittelijältä hyvinkin pikkutarkkaa toimintaa lupaprosessissa. Ei siis pidä ihmetellä, että käsittely ruuhkautui ja päätökset viivästyivät jopa kuukausia. Tästä kärsivät erityisesti uutta toimintaa aloittavat toimijat kuten vastavalmistuneet terapeutit. Nyt ollaan kiireellä laatimassa lakiin siirtymäaikojen muutoksia. 

Julkinen ja yksityinen palveluntuotanto samalle viivalle

Lain sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta tarkoituksena on varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuus ja laadultaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Siinä säädetään palvelujen järjestämisen ja tuottamisen valvonnasta, toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä ja esimerkiksi omavalvonnasta. Säädökset koskevat sekä julkisia että yksityisiä palveluita. Määräykset ovat hyvin yksityiskohtaisia ja asettavat tiukkoja kriteereitä niin valvoville viranomaisille kuin palveluntuottajille. Aikaisemmin julkisten palvelujen tuottajien ei ole tarvinnut rekisteröityä ja yksityisistä toimijoista ei ollut olemassa yhtenäistä rekisteriä.

Uusi valvontarekisteri (Soteri) on tulevaisuudessa potilas- ja asiakasturvallisuuden sekä palveluja koskevan tiedonhallinnan ja kehittämisen kannalta hyvin tarpeellinen ja hyödyllinen rekisteri etenkin, kun julkiset palveluntuottajat saadaan rekisteriin mukaan yksityisten lisäksi. Valvontalaki on kattava ja moderni säädös edistäessään sähköisen rekisterin käyttöä ja ylläpitoa. Laki sisältää useita valtuutuksia asetusten antoon sekä valvovien viranomaisten ohjeistukseen.

Uuteen rekisteriin kerätään paljon erilaista tietoa toiminnasta, tiloista ja esimerkiksi omavalvonnasta. Koska aika lain hyväksymisestä voimaantuloon oli hyvin lyhyt, tietojärjestelmät keskeneräiset ja palveluntuottajia tuhansia, ei ollut ihme, että lupien käsittely viranomaisilla ruuhkautui. Laki velvoittaa valvovan viranomaisen hyvin tarkkaan hakemuksen käsittelyyn. Päätöstä ei ollut mahdollista korvata pelkällä leimasimen lyönnillä. Ongelmia aiheutti erityisesti se, että uutta toimintaa aloittava palveluntuottaja ei voinut aloittaa toimintaansa ennen hyväksyttyä ratkaisua. Vastavalmistunut terapeutti ei siten voinut aloittaa vastaanottotoimintaansa tai osallistua ostopalveluiden kilpailutukseen ennen päätöstä. Odotusaika päätöksen saamiseen oli kuukausia. 

Lain muutoksen sisältö

Nyt hallitus esittää kiireellisenä valvontalain muuttamista. Muutoksella säädettäisiin yksityisten elinkeinonharjoittajien ja muiden pienten palveluntuottajien mahdollisuus laissa muuten säädetystä poiketen aloittaa toimintansa tai toteuttaa jo rekisteröityyn toimintaan olennainen muutos ennen lain mukaista hallintopäätöstä. Näin mahdollistettaisiin elinkeinon harjoittaminen heti anomuksen tehtyään. Ehdotettu säännös koskisi palveluntuottajaa, jonka asiakas- ja potilastyöhön osallistuva henkilöstö muodostuu enintään yhdestä henkilöstä. Tämä tarkoittaisi sitä, että aloitteleva terapeutti, voisi heti aloittaa vastaanottotoiminnan tai osallistua tarjouskilpailuihin.

Edellytyksenä toiminnan aloittamiselle tai rekisterimuutoksen toteuttamiselle olisi, että palveluntuottaja on tehnyt laissa tarkoitetun hakemuksen ja antanut laissa säädetyt tiedot palveluntuottajaksi rekisteröintiä ja palveluyksikön rekisteröintiä varten. Palveluntuottajan tulisi muutoin noudattaa lain säännöksiä. Jos päätös sitten aikanaan olisi hylkäävä, oikeus jatkaa päätöksen alaista toimintaa päättyisi heti ja palveluntuottajan uuteen hakemukseen sovellettaisiin nykyistä rekisteröintimenettelyä. Lakimuutosta sovellettaisiin myös vireillä oleviin hakemuksiin. Muutos ehdotetussa laissa olisi voimassa vuoden 2025 loppuun saakka.

Julkisten palveluntuottajien osalta rekisteröintiaikaa myös pidennettäisiin. Heidän osaltaan palveluidentuottajien ja palveluyksiköiden rekisteröinnin siirtymäaika jatkuisi vuoden 2027 alkuun. Kaikki tiedot tulisi olla tallennettuna Soteri-rekisteriin vuoden 2029 loppuun mennessä.

Lakimuutos etenemässä

Sosiaali- ja terveysministeriö on järjestänyt lakimuutoksesta kuulemistilaisuuden ja saanut runsaasti kannanottoja lakimuutokseen koskien myös valvontalain muutoksen muita tarpeita. Keskeisintä on nyt kuitenkin saada siirtymäajat nopeasti pidennettyä. Ministeriön tavoitteena on saada laki voimaan vuoden 2025 alusta. Toivottavasti siinä onnistutaan.

Siirtymäkauden pituutta on kommentoitu lausunnoissa eniten. Nyt tulisi huomioida se, että Valviran ja aluehallintovirastojen on tarkoitus yhdistyä uudeksi valtion lupa- ja valvontaviranomaiseksi. Se aloittaisi toimintansa 1.1.2026 ja vastaisi rekisteristä. Tällöin yhden vuoden pidennyt siirtymäkaudessa voi olla epärealistisen lyhyt. Koko nykyisen valvontajärjestelmän muutos on iso ja hyvin merkittävä virastouudistus. On selvää, että se vaatii organisaatioiden johdolta, mutta myös työntekijöiltä muutoksen johtamista ja siihen sopeutumista. Ei voida edellyttää, että organisaatio samanaikaisesti purkaisi tuhansien anomusten ruuhkaa ja kehittäisi rekisterijärjestelmää. Järkevää olisi pidentää pienten palveluiden tuottajien tilapäistä siirtymäaikaa vähintään kahdella vuodella. Tulisi myös arvioida, voiko yksinyrittäjien kuten esimerkiksi terapeuttien ja muiden asiakas- ja potilasturvallisuuden suhteen vähäriskisten toimijoiden osalta tehdä suunnitellusta muutoksesta pysyvä. Tällöin yksinyrittäjät voisivat aloittaa toimintansa heti rekisterianomuksen tekemisen jälkeen eikä heidän tarvitsisi odottaa päätöstä. 

Yksinyrittäjän mahdollisuus välittömään toiminnan aloittamiseen tuo suomalaiseen sosiaali- ja terveystoimeen paremmin henkilöstöä ja siten voidaan turvata palveluita kansalaisille. Hyvinvointialueiden talouden tasapainottamistarpeet huomioiden on myös ehdottoman tärkeää, että kilpailutuksiin ja palvelujen tuottamiseen pystyvät osallistumaan kaikki potentiaaliset palveluntuottajat. Uusien palveluntuottajien nopeampi pääsy markkinoille voi lisätä markkinoiden joustavuutta ja kilpailua sekä parantaa toiminnan laatua. Kuntoutuksessa suurimman yksittäisen riskin potilaalle muodostaa tyypillisesti kuntoutukseen pääsyn estyminen tai terapiasuhteen keskeytyminen. Valvontaviranomainen voisi toiminnasta riippuen hyväksyä hakemuksen puutteellisena ja myöhemmin täydennettävänä tai riskiarvionsa mukaan vaatia täydennettävää tietoa heti, kuten tähän asti on toimittu. 

Terapia-aloilla tapahtuu nopeasti muutoksia.  Valtaosin ammatinharjoittajasopimuksissa on yhden kuukauden irtisanomisaika. Muutostarve voi siis tulla terapeutille hyvinkin nopeasti. Olisi myös tärkeää, että osa valvontarekisterin muutoksista kuten ositteenmuutos ei edellyttäisi uutta rekisteröintiprosessia. Osoitteenmuutoksen tekeminen on ehkä yleisin nykyisen käsittelyn ruuhkautumisen syistä ja samalla eniten epäselvyyttä aiheuttanut asiakohta. Näin varmistettaisiin jatkossa yhden hengen mikroyritysten mahdollisuus tehdä nopeita, välttämättömiä ja usein heidän vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevia muutoksia toimintaansa ilman käsittelyajoista mahdollisesti koituvia katkoksia terapiaan. Näin vältyttäisiin terapeutin työttömyysjaksoilta ja taloudellisilta menetyksiltä. Siitä olisi selvää hyötyä myös palveluiden tarvitsijoille.

Rekisterin kehittämistä ja hyödyntämistä tarvitaan

Valvontalaki (16§) toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rekisterihakemuksen sisällöstä, rekisteriin tallennettavista tiedoista ja rekisterin tietosisällöstä. Valvira voi myös antaa tarkempia määräyksiä esimerkiksi omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta samoin kuin sosiaali- ja terveysministeriö antaa asiasta asetuksia (31§). Valvontalakiin on siis kirjattu ajatus rekisterin kehittämisestä. 

Ei ole järkevää kerätä laajaa ja seikkaperäistä arkistoa, jos sen tietoja ei käytetä koko suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Jo nyt kerätään hyvin paljon tietoa rekisteröintihakemuksen yhteydessä myös yksinyrittäjältä. Vaatimukset hyvinvointialueiden kohdalla ovat vielä laajemmat. Nopeasti muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä vaatimukset rekisterin osalta voivat olla kohtuuttomia, jos tietoteknisiä mahdollisuuksia ei oteta käyttöön. Pääosan tiedoista on usein hyvinvointialueilla jo sähköisessä muodossa, mutta eri tietojärjestelmissä. Jos ajatellaan näiden tietojen automaattista siirtoa valvontarekisteriin, vaatii se varsin mittavasti tietojärjestelmien kehittämistä. Se taas edellyttää rahoituksen lisäksi aikaa, joten siirtymäaikoihin on myös julkisella sektorilla tarvetta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia ja palveluyksiköitä on kymmeniätuhansia. Tällaisen tietokannan käsittely kokonaisuutena ei onnistu manuaalisesti. On nähtävissä, että ainoastaan nopeasti kehittyvän tekoälyn algoritmit pystyvät kaivamaan esiin datamassasta tärkeitä tietoja ja toiminnan kehittämisen ideoita. Nykyisen valvontalain oikea tulkinta antaa siihen mahdollisuuden. Se edellyttää kuitenkin resurssointia ja aikaa kehitystyöhön. 

Muodostuva laaja rekisteriaineisto tulee vaatimaan ensiluokkaista tietoturvaa. Rekisterissä on paljon tietoa, jota ei voi päästää vapaasti kaikkien saataville. Tarkastusoikeudet ja tietojen luovuttamisen perusteet on valvontalakiin tarkasti kirjattu samoin kuin vaatimus tietoturvasta. Osan tiedoista tulee joka tapauksessa olla julkisesti saatavilla (14§), mutta tästäkin on kirjattu lakiin sosiaali- ja terveysministeriön oikeus antaa asiasta asetus. 

Nyt on kiire

On toivottavaa, että tätä artikkelia luettaessa valvontalain muutos on jo hyväksytty ja uudet siirtymäajat voimassa. Valvovilla viranomaisilla on sen jälkeen paljon työtä oman työprosessinsa sujuvoittamisessa. Myös ministeriö joutuu pikaisesti aloittamaan työnsä useiden lakiin liittyvien asetusten laatimisessa. Kenttä tarvitsee yhtenäisiä toimintatapoja ja oppaita. On tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset keskittyvät käytännön asiakas- ja potilastyöhön kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Koneet ja tekoäly täytyy ottaa työkaluksi tai jopa työkaveriksi hoitamaan byrokratian rutiineja. Ihmistyössä tarvitaan ihmistä. Koneet hoitakoon taulukoinnin.