Psykoterapeuttikoulutuksen kentällä on tapahtunut merkittäviä päivityksiä, kun Valtakunnallinen yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortio julkaisi syyskuussa 2024 päivitetyt suositukset kouluttajapsykoterapeuttikoulutuksen rakenteelle ja vaatimuksille. 

Uudet suositukset tähtäävät koulutuksen laadun varmistamiseen ja kouluttajapsykoterapeuttien pätevyyden yhdenmukaistamiseen. Samalla ne vastaavat mielenterveys- ja terapia-alan haasteisiin, joissa ammattitaitoisten ja ajankohtaisen tutkimustiedon hallitsevien kouluttajien tarve on kasvussa. Kokoan tässä artikkelissa suositusten keskeisen sisällön. 

Taustaa: Miksi uudet suositukset?

Kouluttajapsykoterapeuttikoulutuksen tausta pohjautuu Suomessa psykoterapeutin ammattinimikkeen suojaukseen, joka mahdollistaa nimikkeen käytön vain Valviran hyväksymän koulutuksen suorittaneille. Vaikka psykoterapeuttien koulutuksen sisältö ja vaatimukset ovat olleet tiukasti säänneltyjä, kouluttajapsykoterapeuttien muodollisia pätevyysvaatimuksia ei ole aikaisemmin ollut kansallisella tasolla määriteltynä. 

Yliopistot ja muut kouluttajaorganisaatiot ovat vastanneet koulutusten suunnittelusta ja laatutason varmistamisesta itsenäisesti, mutta nyt julkaistujen suositusten myötä koulutuksen vaatimukset ja tavoitteet yhtenäistyvät. Päivitettyjen suositusten mukaisesti koulutettujen kouluttajapsykoterapeuttien osaaminen kattaa laaja-alaisesti kliinisen, pedagogisen ja tutkimustaidollisen osaamisen, mikä vahvistaa psykoterapiakoulutuksen laatua.

Kouluttajapsykoterapeuttien osaamistavoitteet

Suositusten mukaisesti kouluttajapsykoterapeutilla tulee olla psykoterapeuttikouluttajakoulutuksen ja laajan kliinisen kokemuksen lisäksi pedagogista ja tieteellistä osaamista. Tämä mahdollistaa ammattilaisen pätevän ja ajantasaisen työskentelyn kouluttajana, työnohjaajana ja koulutuspsykoterapian toteuttajana. 

Kouluttajapsykoterapeuttikoulutuksen osaamistavoitteet on jaettu seuraaviin kokonaisuuksiin:

• Tutkimustaidot: Kouluttajan tulee hallita psykoterapian alan tutkimustietoa ja keskeisiä menetelmiä, kyetä ohjaamaan opinnäytetöitä ja hyödyntämään tutkimustietoa käytännön työssä. Kouluttajan tulee tuntea oman terapiamenetelmänsä uusin tutkimusnäyttö ja päivittää sitä säännöllisesti.
• Pedagogiset taidot: Koulutettavat saavat valmiuksia toimia kouluttajina ja työnohjaajina. Kouluttajalta edellytetään kykyä soveltaa aikuiskasvatuksen teoriaa psykoterapeuttikoulutuksen kontekstiin, asettaa selkeitä osaamistavoitteita opetukselleen sekä arvioida omaa ja opiskelijoiden osaamista.
• Kliininen osaaminen: Psykoterapiatyönohjaus ja potilastyö ovat keskeisessä roolissa koulutuksen kliinisessä osiossa. Kouluttajaopiskelijoiden tulee myös osata soveltaa tietoa psykoterapeuttista muutosta kuvaavista teorioista sekä tunnistaa yhtymäkohtia eri terapiamenetelmien välillä.

Koulutuksen rakenne ja sisältö

Raportin suositukset tukevat sekä yksivaiheisen että kaksivaiheisen koulutusmallin käyttöä. Yksivaiheisessa mallissa koulutettava saavuttaa sekä psykoterapeutin että kouluttajapsykoterapeutin pätevyyden, kun taas kaksivaiheinen malli vaatii ensin psykoterapeutin pätevyyden, minkä jälkeen suoritetaan erillinen kouluttajakoulutus.

Koulutuksen laajuus on vähintään 38 opintopistettä ja se koostuu kolmesta osa-alueesta:

• Kliiniset opinnot (13 op): Potilastyön työnohjaus ja psykoterapian teoriaopinnot muodostavat kliinisen osaamisen rungon.
• Pedagogiset opinnot (12 op): Opetukseen sisältyy käytännön kouluttamisharjoittelua, pedagogisia teoriaopintoja ja työnohjausta.
• Tutkimustaidolliset opinnot (13 op): Opintokokonaisuus sisältää tutkimusmetodologian opetusta ja opinnäytetyön, jossa keskitytään psykoterapian, potilastyön tai koulutuksen kehittämiseen.

Yhteistyötä ja tieteellistä asiantuntemusta

Suositusten mukaan kouluttajapsykoterapeutin koulutus tulisi toteuttaa joko yliopiston itsensä järjestämänä, yliopiston järjestämänä yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa tai muun kouluttajaorganisaation järjestämänä yhteistyössä yliopiston kanssa ja noudattaen yliopiston etukäteen hyväksymää opetussuunnitelmaa. Tämä vahvistaisi koulutuksen laatua ja mahdollistaisi laajemman asiantuntemuksen hyödyntämisen. 

Lisäksi koulutuksen ohjausryhmässä tulee olla ainakin yksi tohtoritason asiantuntija, mikä osaltaan vahvistaa koulutuksen tieteellistä perustaa. Koulutuksessa tulee olla myös mahdollisuus palautteen keräämiseen, jotta kouluttajat voivat kehittää omaa osaamistaan ja koulutusprosessia.

Suositusten merkitys kentällä

Kouluttajapsykoterapeuttikoulutuksen suositukset tulevat ajankohtaiseen tarpeeseen, sillä ammattimaisesti toteutettu koulutus on olennainen tekijä terapiatyön laadun varmistamisessa. Psykoterapian alalla tarvitaan kouluttajia, jotka pystyvät integroimaan uusinta tutkimustietoa, soveltamaan sitä käytäntöön ja ohjaamaan tulevia psykoterapeutteja kohti ammatillista pätevyyttä. Uudet suositukset ohjaavat koulutusorganisaatioita vastaamaan tähän tarpeeseen ja tarjoavat perustan laadukkaalle koulutukselle. 

Ratkaisukeskeinen viitekehys mahdollistaa positiiviseen psykologiaan perustuvan laajan teoreettisen ja käytännönläheisen psykoterapeuttisen työn mallin, jonka avulla useat ihmiset ovat toipuneet ja saaneet kukin tarvitsemaansa apua. Tarvitsemme kaikenlaisia terapeuttisia teorioita ja viitekehyksiä, jotta kukin voinee itse valita terapeutin, kenen kanssa työskentelee.

Nämä päivitykset luovat kentälle yhdenmukaisia laatustandardeja, tukevat psykoterapiakoulutuksen kehitystä Suomessa ja mahdollistavat tulevaisuuden terapeutteja kouluttavien ammattilaisten jatkuvan kehittymisen.