Mitä on mielenterveys ja miten se liittyy työyhteisöön

Maailman terveysjärjestö määrittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen saa kykynsä käyttöön, selviytyy elämään kuuluvien normaalien haasteiden kanssa ja kykenee työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan (WHO, 2014). Mielenterveys on siis enemmän kuin pelkkä mielenterveyden häiriöiden poissaolo. Arkipuheessa mielenterveys mielletään usein kuitenkin synonyymiksi mielenterveyden häiriöille. 

”Mielenterveyden häiriö on lääketieteellinen käsite, jolla viitataan diagnosoitavissa olevaan sairauteen. Mielenterveyden häiriö vaikuttaa ajatteluun, tunne-elämään ja käyttäytymiseen sekä kykyyn tehdä työtä, toimia arjessa ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Mielenterveyden häiriön tunnistaminen ei ole yksiselitteistä. Monet psyykkiset oireet ovat ohimeneviä. Mielenterveys kuormittuu joissain elämän vaiheissa enemmän kuin toisissa, ja tilapäinen psyykkinen pahoinvointi vaikeassa elämäntilanteessa on aivan normaalia. Kun mielenterveys järkkyy, on kuitenkin tärkeää, että häiriö tunnistetaan ja että siihen saadaan sopivaa hoitoa.” Näin mielenterveyden häiriöitä kuvaa MIELI ry (2021).

Media on nostanut näkyvästi esille Suomalaisten pitkien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen lisääntymisen, ja mm. Kelan laskemat siitä aiheutuvat kustannukset. Ennenaikainen eläköityminen mielenterveyden heikentymisen vuoksi kasvaa. Nuorten lisääntyvä pahoinvointi ja ahdistuneisuushäiriöiden määrän kasvu masennuksen ohella herättävät ansaitusti huomiota. On tärkeää, että hoitoa tarvitsevat saavat sitä oikea-aikaisesti.

Hoidon tarve ja käytössä olevat resurssit eivät tällä hetkellä kohtaa. Kun hoitoa tarvitaan, inhimillinen kärsimys on jo läsnä. Asioille tulisi tehdä paljon jo ennen kuin ollaan niin pitkällä, että puhutaan hoidon tarpeesta. Mielenterveyttä voi vahvistaa.

Työ on meille ihmisille iso voimavara. Se tuo meille onnistumisen ja osaamisen tunteita. Ihmisen luontainen halu oppia ja kehittyä pääsee esille työssä. Pärjäämisen ja oman elämän ohjaksissa olemisen tunne on hyvinvointimme perusta. Työyhteisössä voimme parhaimmillaan kokea olevamme merkityksellinen osa porukkaa. 

Työ tukee hyvinvointiamme, ja se vahvistaa positiivista mielenterveyttämme.

Mieliystävällisen työpaikan tunnusmerkit

Arjen käytännöt työpaikoilla ovat hyvinvointimme kannalta merkityksellisiä. Vietämme työn ääressä tyypillisesti noin kolmasosan päivästämme ja jopa puolet valveillaoloajastamme. Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen työpaikoilla on arkista tekemistä. Työ vahvistaa mielenterveyttä kun:

1. Työn laatu on sopiva (riittävän haastava, vaihteleva)​.
2. Työ on mielekästä ja merkityksellistä​.
3. Työssä on mahdollisuus kehittyä​.
4. Työnkuva on selkeä, tavoitteet selvillä​.
5. Työmäärä on kohtuullinen ja palautumiseen on mahdollisuus
   myös työpäivän aikana​.
6. Tiedonkulku, kommunikointi toimivat​.
7. Ihmisellä on vaikuttamismahdollisuudet omaan työhönsä​.
8. Työntekijöiden väliset suhteet ovat toimivia ja arvostavia​.
9. Ihmisiä johdetaan oikeudenmukaisesti​.
10.  Palautetta saa riittävästi.
11.  Työpaikalla puhutaan mielenterveydestä.

Lista on koottu yhdistämällä tietoja useista tutkimuksista. Luetellut asiat ovat myös meidän arkiajattelullamme ymmärrettäviä ja luonnollisia. Me tiedämme nämä asiat, me osaamme. 

Haaste tulee siitä, miten niitä omassa arkisessa työpäivässämme toteutamme. Saanko riittävästi palautetta omasta työstäni? Klassinen vastakysymys on: ”Annanko riittävästi palautetta muille?”. 

Mielenterveyttä vahvistava työyhteisö voidaan rakentaa pienillä arkisilla teoilla. Se vaatii kuitenkin pitkäjänteistä sitoutumista ja tahtoa kehittää ja kehittyä. Tämän kehittämistyön tueksi MIELI ry on luonut Hyvän mielen työpaikka® -merkin. Merkin avulla työpaikkoja kannustetaan luomaan oma kehittämissuunnitelma. Se auttaa ja kannustaa jokaista työpaikkaa löytämään omat keinot, joilla rakentaa työpaikasta mielenterveyttä edistävä.

Työyhteisö voi siis tietoisesti kehittää toimintaansa mieliystävällisemmäksi. Tämä ei vaadi isoja rahallisia panostuksia. Työyhteisössä voidaan esimerkiksi ottaa seuraavia kysymyksiä pohdittavaksi (Työterveyslaitos, 2022):

• Onko töiden lomassa järjestetty aikaa ja tilaa vapaamuotoiselle juttelulle?  
• Puhutaanko työyhteisössä siitä, mikä on riittävä suoritus ja kohtuullinen työmäärä?
• Kannustetaanko työssä juttelemaan matalalla kynnyksellä stressaavista asioista? 
• Millainen sävy kahvipöytäkeskusteluissa on? Miten mielenterveysasioista puhutaan? 
• Onko työpaikalla viestitty näkyvästi siitä, mitä mielenterveys on ja mikä siihen vaikuttaa?  
• Onhan esihenkilöillä säännöllisesti juttuhetkiä tiimiläistensä kanssa? Saavatko he itse tukea tai työnohjausta?
• Kun joku työyhteisössä kertoo, että väsyttää, osataanko siihen tarttua ajoissa?  
• Onko hyväksyttävää puhua esimerkiksi siitä, että on alakuloa tai ahdistusta?  
• Kun tehdään päätöksiä, keskustellaanko niiden vaikutuksista työntekijöiden mielenterveyteen?
• Puhutaanko mielenterveydestä vain ongelmien kautta vai vaihdetaanko ajatuksia siitä, mitkä asiat vahvistavat mielenterveyttä?

Asioista puhumisen tavoilla on iso merkitys. Vahvistamme sitä, mihin kiinnitämme huomiotamme. Aivomme ymmärtävät huonosti ”älä”-käskyä. Kun pyydän ”Älä ajattele punaista omenaa”, aivomme tuottavat lähes välittömästi kirkkaan mielikuvan juuri kielletystä asiasta. Jos kiinnitämme tietoisesti huomiota meille hyvää mieltä ja iloa tuottaviin asioihin ja puhumme niistä ääneen, vahvistamme samalla niiden painoarvoa. Hyvän huomaaminen lisää hyvää. Huomaa siis hyvä työkaverissa ja vahvista näin työyhteisöänne!

Johtamisen merkitys lienee meille kaikille itsestään selvä asia. Johtamisen merkitys mielenterveyden vahvistumisen kannalta on selvää. Kaikilla päätöksillä on vaikutuksia mielenterveyteemme. Päätös voi vahvistaa mielenterveyttämme tai heikentää sitä. Kannustaako esimerkiksi palkkiojärjestelmä yhdessä tekemiseen ja onnistumiseen, vai luoko se kilpailua ja korostaa yksilösuorituksia? Sallivatko esihenkilöiden tavoitteet heille riittävän mahdollisuuden tehdä lähijohtamista? Onko alaisille aikaa? Osataanko kuunnella ja kohdata? Päätös on myös se, ettei  kuuntele.

Yhteisöllisyyden kokemus, porukkaan kuuluminen, on inhimillinen perustarpeemme. Se vahvistaa mielenterveyttämme. Yhteiset tavoitteet ja tiedossa oleva päämäärä luovat ilmapiirin, jossa yksilöt voivat käyttää osaamistaan. Virheistä opitaan, oppiminen ja kokeilu on sallittua. Tämä lisää turvallisuuden tunnetta. Turvassa olemisen tarve on meissä ihmisissä sisäänrakennettu selviytymismekanismi, emme voi kytkeä sitä pois päältä. Mitä paremmin koemme olevamme turvassa, sitä enemmän meidän on myös työssä mahdollista antaa osaamistamme ja työpanostamme. Turvattomuuden tunne toimii päinvastoin. Vahvista siis työssäsi yhteistä turvallisuuden tunnetta kaikin tavoin!

Keinoja mieliystävällisen työpaikan luomiseksi

MIELI ry järjesti toukokuussa 2024 Mieliystävällinen työelämä -työpajan. Työpajan tuotoksena syntyy työelämän mielenterveyskriisin ratkaisuja sisältävä ohjelmalehtinen. Tulokset julkaistaan webinaarissa 22.10.2024 ja ovat vapaasti koko Suomalaisen työelämäkentän käytössä. 

Työpajassa eri alojen, lähes neljänkymmenen eri organisaation, edustajat pohtivat keinoja työelämän hyvinvoinnin lisäämiseksi. Asioita tarkasteltiin yksilön, työpaikan ja työyhteisön sekä yhteiskunnan tasolla. Mielenterveys on jokaisen tason asia. Pelkän yksilön toiminnalla ei voida Suomalaista työelämän mielenterveyskriisiä parantaa. Työpaikalla tarvitaan systemaattisia toimia, joissa mielen hyvinvointi otetaan vakavasti. Yhteiskunnan päätöksenteossa mielenterveys tulee näkyä konkreettisina resursseina, rahana, aikana ja ihmisinä. 

Pelkkä ongelmien esiin nostaminen ei tuo vielä niihin ratkaisuja. Tarvitsemme puhetta mielenterveydestä osana ihmisen terveyttä. Tarvitsemme tietoa keinoista vahvistaa mielen hyvinvointia.