Kansalaisaloite mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamisesta eteni eduskuntaan yli 50.000 allekirjoittajan voimalla syksyllä 2019. Aloitteen ehdottamat lakimuutokset olisivat tuoneet mielenterveyden häiriöiden hoitoon soveltuvan psykoterapian ja muun psykososiaalisen hoidon osaksi perusterveydenhuollon palveluita. Ehdotettu lakimuutos olisi taannut hoidon alun kuukauden sisällä avun piiriin hakeutumisesta. Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen esityksen. Esityksen ajatukset lasten ja nuorten osalta kuitenkin ilmestyivät pääministeri Orpon hallitusohjelmaan. Luonnos valmiista lakimuutoksista oli alkukesästä 2024 lausunnolla. Tavoitteena on nyt saada lait eduskunnan käsittelyyn syksyn 2024 aikana. Näyttää vahvasti siltä, että kansalaisaloitteen ehdotus toteutuu osittain kevääseen 2025 mennessä.

Kansalaisaloite osana suomalaista demokratiaa

Vuonna 2011 hyväksyttiin Suomen perustuslakiin säädös, että vähintään 50 000:lla äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Aloitteen kannattajat voidaan kerätä sähköisen verkkopalvelun kautta. Tavoitteena on täydentää perinteistä edustuksellista demokratiaa ja lähentää kansalaisia poliittiseen päätöksentekoon. Kyseessä on siis suoran demokratian väline. Kansalaisaloite on helpommin toteutettavissa kuin perustuslakiin kirjattu neuvoa-antava kansanäänestys. Euroopassa on useassa maassa vastaavia tapoja kansalaisten suoraan demokraattiseen vaikuttamiseen. Aloite voi sisältää ehdotuksen lainvalmistelun aloittamisesta tai jo valmiista lakiehdotuksesta.  

Lakialoite on nimensä mukaisesti valmiin lain muotoon puettu lakiehdotus. Se vastaa muotovaatimuksiltaan hallituksen lakiesitystä eduskunnalle. Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä on samankaltainen kuin kansanedustajan oikeus esittää lainvalmistelun aloittamisesta. Lakialoitteen laatuvaade on varsin kova, koska jo yhden pykälän muutos tietyssä laissa saattaa aiheuttaa ristiriitoja toisaalla lainsäädännössä. Tarvittavaan lainopillista resurssia selvitystyöhön ei kansalaisaloitteen tekijöillä välttämättä ole.

Eduskunta käsittelee kansalaisaloitteet tyypillisesti samalla tavalla kuin hallituksen antamat lakiesitykset ja kansanedustajien eduskunta-aloitteet. Aloitteesta ilmoitetaan eduskunnan täysistunnossa. Aloite otetaan jonkin täysistunnon päiväjärjestykseen lähetekeskustelua varten. Silloin päätetään mihin eduskunnan valiokuntaan se lähetetään jatkovalmistelua varten. Valiokunta arvioi aloitteen ja laatii siitä mietinnön. Mietinnössä esitetään valiokunnan kanta aloitteeseen. Mietintö käsitellään eduskunnan täysistunnossa. Eduskunta päättää, ryhtyykö se toimenpiteisiin aloitteen pohjalta.

Kuten muidenkin lainsäädäntöehdotusten kohdalla, eduskunta voi reagoida kansalaisaloitteisiin usealla tavalla. Voi olla, että eduskunta ei ota sitä ollenkaan käsiteltäväksi. Eduskunnalla ei siis ole minkäänlaista velvollisuutta ottaa kansalaisaloitteita edes käsittelyyn. Eduskunta päättää itsenäisesti, mitä asioita se käsittelee. Kansalaisaloitteet ovat toisaalta erikoisasemassa, koska ne ovat julkisuuden paineessa. Aloite voi myös hautautua valiokuntaan ja raueta käsittelemättömänä vaalikauden lopussa. On huomattava, että uusi eduskunta aloittaa työnsä aina tyhjältä pöydältä. Siten vaalikauden lopussa käsiteltävät kansalaisaloitteet helposti raukeavat, kun ne eivät ehdi eduskunnan täysistuntoon. Sama kohtalo on usein myös hallituksen lakiesityksillä, jos ministeriöiden lainvalmistelu ei ole edennyt ripeästi tai valiokuntakäsittely on riitaisa. Tätä on nähty esimerkiksi pitkittyneessä sote-uudistuksessa. Lopuksi eduskunta voi hyväksyä tai hylätä kansalaisaloitteen täysistunnossa.

Vuosittain runsas kymmenen kansalaisaloitetta kerää tarvittavat yli 50.000 allekirjoitusta ja eduskunta ottaa ne käsiteltäväksi. Vertailun vuoksi hallituksen lakiesityksiä eduskunta saa vuosittain noin 200 kappaletta ja lisäksi kansanedustajat tekevät vuosittain noin 80 lakialoitetta. Vain suhteellisen pieni osa kansalaisaloitteista johtaa suoraan eduskunnan hyväksymiseen. Vajaassa puolessa tapauksista eduskunta antaa lausuman valtioneuvostolle mahdollisista jatkoselvitystarpeista tai muista huomioonotettavista asioista. Tällöin ministeriö usein perustaa työryhmän asian jatkoselvittämistä varten. On tietysti syytä huomata, ettei kansalaisaloite useinkaan valu hiekkaan. Mahdollisesti eduskunta-aloite luo poliittista painetta sille, että hallitus antaa asiassa oman esityksen. Kulloinenkin hallitus voi ottaa tällöin itselleen kunnian asian hoitamisesta. 

Terapiatakuun eduskuntakäsittely

Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteena oli nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveysapuun. Aloite keräsi nopeasti 52 107 kannattajaa ja jätettiin eduskuntaan lokakuussa 2019. Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi omassa mietinnössään, että eduskunta edellyttäisi, että hallitus selvittää erilaisten psykososiaalisten menetelmien ja lyhytpsykoterapian määritelmien täsmentämistarpeet, arvioi näiden hoitomuotojen käyttöä ja toteutusta sekä tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin näiden hoitomuotojen saatavuuden turvaamiseksi. 

Marraskuussa 2022 kansalaisaloitteen käsittely päättyi eduskunnassa aloitteen hylkäämiseen valiokunnan ehdotuksen mukaisesti. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvät lausumaehdotukset selvitystyön jatkamisesta.

Asia ei unohtunut. Pääministeri Orpon hallitusohjemassa todetaan, että hallitus turvaa lainsäädännöllä lasten ja nuorten yhdenvertaisen pääsyn perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin (hallituksen mallin mukainen lasten ja nuorten terapiatakuu). Sosiaali- ja terveysministeriö on nyt nopealla aikataululla valmistellut luonnoksen hallituksen esitykseksi eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muutoksiksi lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseksi. Kyseessä ei ole pelkästään terveydenhuoltolain muuttaminen, vaan lakiluonnoksessa muutetaan sosiaalihuoltolakia, korkeakouluopiskelijoita koskevaa lakia ja asiakasmaksulakia. Palvelut olisivat maksuttomia ja koskisivat terveydenhuollon lisäksi sosiaalipalveluita ja opiskelijaterveydenhuoltoa.

Lakiehdotukset olivat alkukesästä 2024 lausuntokierroksella. Lausuntoja ministeriö sai yli sata. Myös Ratkes ry antoi oman lausuntonsa. Vaikka esitystä pidettiin tärkeänä ja positiivisena, sai se myös kritiikkiä ja useita parannusehdotuksia. Huolta kannettiin siitä, että laki koskee vain alle 23-vuotiaita. Tällöin laki ei vaikuta nuoriin aikuisiin ja esimerkiksi suuri osa korkeakouluopiskelijoista jää lainsäädännön ulkopuolelle. Toinen suuri huolenaihe oli se, että lainsäädäntö ja sen perustelut eivät nosta riittävästi esille sitä, että terapiamuoto ja terapian viitekehys tulisi valita potilaan ja asiakkaan tarpeen mukaisesti. On toivottavaa, että lausuntojen useat hyvät ehdotukset otetaan huomioon ehdotuksen jatkokäsittelyssä.

Hallituksella on tavoitteena saada lainsäädäntö eduskuntaan alkusyksystä 2024. Kyseessä on budjettilaki. Toteuttamista varten sille on ensi vuodelle varattu 35 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan loppukeväästä 2025.

Mitä on hyvä huomioida kansalaisaloitetta kaavailtaessa?

Kansalaisaloitteen tekemisen kynnys on tehty matalaksi. Hyvät ohjeet löytyvät kotisivulta www.kanalaisaloite.fi. Koska lainsäädäntö tukee sähköistä tunnistautumista, on allekirjoitusten kerääminen helppoa. Lain edellyttämän 50 000 allekirjoituksen keräämisen ei siten pitäisi olla vaikeaa nykyisessä some-maailmassa, jos kansalaiset kokevat asian tärkeäksi. Koska valmista hiottua lakiesitystä ei välttämättä tarvita, vaan kansalaisaloitteella voidaan toivoa lainsäädännön valmistelua, ei ehdottajalta vaadita syvällistä lainsäädännön tuntemusta.

Kansalaisaloitteen etenemiselle haasteeksi on osoittautunut eduskuntakäsittely. Hyvin harvat aloitteet etenevät suoraan lainsäädännöksi. Sama kohtalo on myös kansanedustajien laki- ja toimenpide-ehdotuksilla. Vain hyvin pieni osuus niistä hyväksytään. Hallituksen omat lakiesitykset menevät pääosin kaikki läpi. Niiden taustalla on ministeriöiden lainsäädännön valmistelun hyvä osaaminen. Enemmistöhallitus voi siten viedä lainsäädännön läpi eduskunnassa. Toisaalta asiat, joita ei ole kirjattu hallitusohjelmaan, eivät välttämättä etene monipuoluejärjestelmässä. Siksi Suomessa hallitusohjelmat ovat kattavia ja asiat kirjataan sinne tarkasti. Esimerkiksi Ruotsissa ei hallitusohjelmaa kovin tarkasti tehdä, vaan hallituksen ohjelma voi olla vain uuden pääministerin ensimmäinen puhe parlamentissa.

Vaikka kansalaisaloite ei etene eduskunnassa hyväksyntään, on se kuitenkin vahva kansalaisten suora tapa vaikuttaa päätöksentekoon. Vilkas kansalaiskeskustelu asiasta antaa vahvan viestin poliittisille puolueille edistää asiaa. Hylätty aloite johtaa yleensä eduskunnan lausumaan, että asiaa täytyy selvittää enemmän. Asianomainen ministeriö joutuu tällöin perustamaan työryhmiä ja tekemään selvityksiä. Nämä luovat hyvää pohjaa tulevalle lainsäädännölle. Esimerkkinä voi olla vaikka kansalaisaloite eutanasiasta. Se seurauksena toteutettiin laaja ohjelma palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseksi. Nyt käytännössä kaikkiin hyvinvointialueisiin on perustettu palliatiivisen hoidon keskus. Työryhmä on myös valmistellut lainsäädäntöluonnoksen eutanasiasta, vaikka se ei ole edennyt eduskuntaan hallituksen esityksenä. Se löytyy valmiina jatkovalmisteluun, jos hallitus lähtee sitä edistämään. Eutanasia ei kuitenkaan ole nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa, joten on epätodennäköistä, että se nyt etenisi.

Koska valiokuntakäsittelyt eduskunnassa vievät pitkään, voisi ajatella, että kansalaisaloite on syytä saada eduskuntaan vaalikauden alussa. Silloin se ei hautaudu eduskunnan vaalikauden lopun kiireisiin. Toisaalta voi olla hyvä saada kansalaisaloitteen sanoma hallitusohjelmaan eli vaalikauden loppu voikin olla hyvä aika. Jos asia kirjataan uuden hallituksen ohjelmaan, se lähes aina myös toteutuu valmiina hyväksyttynä lakina. 

Keskeistä on, että asia ei missään vaiheessa pääse unohtumaan ja pysyy mukana kansalaiskeskustelussa. Näin on mielenterveyden terapiatakuun osalta. Ongelma on tiedostettu ja sitä yritetään ratkaista. Kansalaisjärjestöjen kuten Ratkes ry:n on syytä olla mukana vaikuttamassa myös lainsäädännön muotoon esimerkiksi lausunnon antajana. Myös osavoitoista on oltava onnellinen. Niitä on syytä juhlia. Ratkaisukeskeisen filosofian mukaan voidaan tavoitteet asettaa pitkälle ja edetä niihin askel kerrallaan. Matkaa on vielä paljon mielenterveyspalveluiden kehittämisessä.