LUIN KIRJAN:
Innostavaa ja ajankohtaista tietoa työelämään
Teksti: Marika Tammeaid
Kuva: Pixabay
Johanna Kiesiläinen-Riihelä: Työarjen estetiikka – Virittäydy ilolle ja ihmeille työssä (Cozy Publishing, 2024)
Miten voi elää hyvää työarkea kaikin aistein? Miten lisätä ilon pilkahduksia tavalliseen työpäivään? Millaisesta työarjesta unelmoit?
Näihin teemoihin pureutuu Johanna Kiesiläinen-Riihelän uraa uurtava kirja Työarjen estetiikasta. Kirja korostaa, että estetiikka ei tarkoita vain visuaalista, kanonisoitua kauneutta vaan arkista aistimielihyvää, jota otamme vastaan ja itsekin luomme näkö-, kuulo-, tuoksu- maku- ja tuntoasteilla joka päivä. Hyvinvointia ja työn iloa tuovia toimintatapoja on helppo tuoda arkeen, kun kiinnitämme huomiota omiin arkisiin mieltymyksiimme ja luomme merkityksellisiä positiivisia rutiineja. Johanna Kiesiläinen- Riihelä kutsuu tätä arjen puutarhurin asenteeksi.
Kirja pohjautuu estetiikan ja työhyvinvoinnin tutkimukseen, ratkaisukeskeisyyteen ja positiiviseen psykologiaan. Näiden pohjalta tiedämme mm. kuinka tärkeitä ovat työpäivän mikrotauot ja läsnäolon taidot. Myönteisten tunteiden määrän lisääminen puolestaan vahvistaa kognitiivisia kykyjä, oppimista ja ongelmanratkaisutaitoa, mahdollistaa sosiaalisen liittymisen, vähentää fyysistä sairastumista, lisää mielen joustavuutta ja edistää mielenterveyttä. Työarjen estetiikalle virittäytyminen on konkreettinen tapa edistää arkea, jossa nämä asiat toteutuvat.
Kirja sisältää runsaasti vinkkilistoja ja harjoituksia, jotta voimauttava työarki ei jäisi vain idean tasolle vaan muuttuisi käytännöksi. Kirjan harjoitukset houkuttelevat esiin erityisesti transsendenssin vahvuutta, luovaa uteliaisuutta ja kuplivaa iloa meistä jokaisesta.
Henkilökohtaisen soveltamisen lisäksi kirjan vinkit ulottuvat myös siihen, miten miellyttävää työarkea voidaan luoda tiimeissä ja työpaikoilla. Lisää näkökulmia tulee 20 eri alan ammattilaisen haastatteluista. Haastateltavat avaavat millaisia hyvinvoinnin rutiineja he ovat sisällyttäneet arkeensa ja kuinka pitävät niillä työn imua yllä. Coacheille kirja antaa lisäeväitä asiakkaiden luotsaamiseen iloisemman aikaansaamisen tielle.
Teemaan sopivasti Työarjen estetiikka -kirja on jo itsessään kaunis esine. Tyylikäs taitto ja Johanna Ilanderin veikeä kuvitus ilahduttavat lukijaa.
Kyseessä on siis ajatuksia herättävä ja inspiroiva kirja kaikille, jotka haluavat muuntaa ihan sitä tavallista työviikkoa merkityksellisempään ja iloisempaan suuntaan. Suositeltavaa ja oleellisen äärelle palauttavaa lukemista kiireisen työsyksyn keskelle!
Annastiina Mäki ja Kimmo Mäki: Johtamiskohtaamisten aallokossa – Tunnista työorientaatioiden voima (Professional Publishing Finland, 2024)
Johtaminen on vuorovaikutusta. Joskus tässä vuorovaikutuksessa onnistutaan paremmin, joskus huonommin. Kuinka onnistumiseen vaikuttavat ihmisten erilaiset työorientaatiot? Tähän kysymykseen pureutuu Annastiina Mäen ja Kimmo Mäen uutuuskirja työorientaatioista.
Kirjoittajat määrittelevät työorientaation yksilölliseksi suhteeksi omaan professioon, työn muutoksiin ja tapaan tehdä työtä. Se on pitkälti yksilön ja työn välistä suhdetta, mutta vaikuttaa myös yhteistyösuhteisiin ja organisaation kokonaisuuteen.
Erilaisista työorientaatioista kumpuavat myös erilaiset johtamisodotukset. Kun ne törmäävät puolestaan erilaisiin johtamisorientaatioihin, tulokseksi saadaan monenlaisia kohtaamisia, joista jotkut onnistuvat helpommin ja toiset ovat konfliktiherkkiä.
Kohtaamisten tyypillisiä piirteitä käsitellään kirjassa esimerkkiprofiilien kautta. Asiantuntijaorientaatioista tutustutaan sisältöeksperttiin, yhteisölliseen generalistiin ja tavoitetietoiseen tekijään. Johtamisorientaatioista esitellään substanssisparraaja, osallisuuden mahdollistaja ja struktuurin rakentaja. Kirjoittajat itsekin toteavat, että kyse on karrikoiduista profiileista, mutta näiden kuuden työorientaation kohtaamisista syntyy oivalluttava kokonaisuus yksilöllisten tarpeiden ja vuorovaikutuksen riskien hahmottamiseen.
Kirjoittajien tavoitteena on edesauttaa erilaisten ihmisten hyvää yhteistyötä työpaikoilla. Eli lisätä sekä lukijan itseymmärrystä että ymmärrystä muita kohtaan. Ansiokasta on, että kirja käsittelee nimenomaan arkisia johtamiskohtaamisia eli niitä tilanteita, joissa luottamus ja yhteys joko syntyy tai jää syntymättä.
Asiantuntijaorganisaation elämää hahmotetaan kirjassa kolmella tasolla: yksilöllisinä työorientaatioina, lähiyhteisöjen työkulttuureina ja organisaatiotason sopimuksina ja normeina. Kiinnostava johtopäätös on, että kompleksisuudessa toimiminen edellyttää asiantuntijoilta kykyä hyödyntää erilaisuutta, hajanaisuutta ja kerroksisuutta voimavarana. Työn palaset kiinnitetään toisiinsa sanottamalla niiden merkitystä ja ottamalla yhdessä haltuun toimintapa, jota kirjoittajat kutsuvat liikkuvan mosaiikin työkulttuuriksi. Se edellyttää myös ymmärrystä erilaisista työorientaatioista.
Johtamiskohtaamisten aallokossa on sekä tutkimusperustainen että käytännönläheinen kirja. Kirja esittelee ansiokkaasti organisaatiotutkimuksen ja johtamisajattelun eri lähestymistapoja ja koulukuntia. Se sisältää myös hyvää pohdintaa monista työelämän ilmiöistä, kuten siiloista, luottamuksesta ja toimintavapaudesta. Lukujen lopussa olevat pääteemojen yhteenvedot helpottavat lukemista.
Kirjan käytännön vinkit auttavat tunnistamaan työ- ja johtamisorientaatioita, organisaatiokulttuurien luonnetta, sanottamaan odotuksia ja kehittämään johtamiskohtaamisia. Johtamistyötä tekevien lisäksi ne ovat varmasti ilahduttavat ja hyödyttävät monia työnohjaajia, coacheja ja työelämän kehittäjiä.
Kai Alhanen: Dialogikirja (Into kustannus, 2024)
Tämä kirja on harvinaisen tervetullut kirjavuoden lämpimäinen. Kyseessä on dialogin uusi perusteos ja vieläpä suomen kielellä.
On hienoa, että Kai Alhanen on koonnut yksiin kansiin parin vuosikymmen aikana Areitain piirissä kertyneen kokemuksen dialogin luonteesta ja dialogisten kohtaamisten edistämisestä. Kirjoittaja on toiminut dialogiosaamisen levittämiseen tähtäävän Erätauko-mallin kehittäjänä ja ollut käynnistämässä Kansallisen dialogin mallia yhdessä valtionhallinnon kanssa. Näiden kokemusten antama yhteiskunnallinen perspektiivi heijastuu myös kirjassa.
Kirja paikkaa vähäistä määrää dialogista kirjoitettuja teoksia. Coacheilla, kehittäjillä ja tutkijoilla on siis jatkossa tuoreempaa kirjallisuutta käytössään William Isaacsin (1999, 2007) klassikkojulkaisujen lisäksi.
Kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa keskitytään dialogin pääpiirteisiin sekä dialogin ihmisten välisiä suhteita muuttavaan merkitykseen. Toinen osa keskittyy käytännön näkökulmaan dialogin ohjaamisessa. Kirja toimii siis hyvänä ohjenuorana dialogisten kohtaamisten lisäämiseen monenlaisissa tilanteissa.
Dialogiajattelun taustalla on ihminen kokonaisvaltaisena kokevana olentona. Kirjassa on hyvin kuvattu se, miten dialoginen yhteen tuleminen kehittää ihmisten kykyä ymmärtää asioita, toisia ja itseään uudella tavalla.
Dialogi tarjoaa tilan käsitellä myös vaikeita ja vielä hahmottumattomia asioita. Sen kautta voidaan käsitellä myös isommassa ryhmässä ja ääneen, esim. sitä, miten kukin katselee käsillä olevaa asiaa oman kokemuksensa pohjalta, miltä tuntuu puhua skenaariosta A tai B tai mikä on kunkin suhde esillä oleviin faktoihin tai reunaehtoihin. Entä millaisia mielikuvia tulevaan liittyy?
Työelämäkontekstissa dialogi edistää organisaation kokemuksesta oppimista ja tukee organisaation evolutiivista tavoitetta ja toimintakulttuuria.
Ihastuin kirjan ajatukseen siitä, että dialogi estää vastapuolen subjektin katoamisen. Se kiteyttää hyvin dialogin radikaalin voiman ymmärryksen ja uudistumisen tukena. Kirjassa on hienosti myös palasteltu vallan, johtamisen ja dialogin ohjaamisen kysymyksiä. Monissa tilanteissa tarvitaan ohjausta ja johtamista, jolloin oleelliseksi tulee niiden laatu. Dialogisessa suhteessa johtaminen ja ohjaus on luonteeltaan hyvää, eteenpäin vievää valtaa, joka luo tasa-arvoa ja vapautta
Uutta luova dialogi on yhteenkutsuvaa, samaan aikaan turvallista ja jännittävää. Alhasen Dialogikirja kirja antaa vankan pohjan hyvien dialogien järjestämiseen.
Marika Tammeaid
hallintotieteiden tohtori, ratkaisukeskeinen kouluttaja-coach, työnohjaaja, julkisen johtamisen asiantuntija, kehitysjohtaja
marika.tammeaid@itla.fi