Balkanin matkan kokemuksia

Teksti ja kuva: Helinä Nurmenniemi

Historiallinen bussimatka läpi Bosnia-Hertsegovinan, Kroatian, Montenegron, Kosovon, Serbian ja Pohjois-Makedonian oli täynnä odotusta ja jännitystä. Ystävät ja tuttavat olivat hämmästyneitä valinnastani ja kyselivät ihmeissään: ”Miksi juuri Balkanille?” Kaikesta ihmettelystä huolimatta Balkanin tuntemattomuus ja sen monivaiheinen historia vetivät puoleensa. Balkanin kiertomatkalla tutustuimme viiteen eri valtioon vanhan Jugoslavian alueella. Minulle ennestään tuntemattomia alueita olivat Sarajevo, Kosovo ja Pohjois-Makedonia sekä Serbia. Kroatiaan olin jo tutustunut aikaisemmin, joka symboloi maan kykyä uudistua. Montenegron henkeäsalpaavat maisemat olivat jääneet unohtumattomasti mieleeni.

 

Sarajevo – Bosnia-Hertsegovinan sielu

Sarajevossa taustalla kohoavat vuoret muistuttavatt siitä, kuinka serbijoukot käyttivät niitä strategisena asemapaikkanaan Bosnian sodan aikana. Sarajevo oli vuosina 1992–1996 piiritettynä lähes neljä vuotta, ja sodan haavat näkyvät yhä kaupungin rakennuksissa, ihmisten tarinoissa ja kaupungin tunnelmassa. Se oli modernin historian pisin piiritys.

Kuva 1. Opas kertoo Sarajevon tarinaa

Kuuluisat  punaiset ”Sarajevon ruusut” – kranaatin räjähdysten jäljet, muistuttavat  räjähteissä kuolleista sodan uhreista.  Kävelylenkki Toivon tunnelissa kosketti – se rakennettiin kaupungin huoltovarmuuden turvaamiseksi piirityksen aikana.  Ulkopuolella seinät ovat  täynnä räjähteiden jälkiä.  Vesireissumatkalla useat sarajevolaiset menettivät henkensä rakennusten katoilla väijyvien tarkka-ampujien luodeista.

Kuva 2. Sarajevon ruusu ja räjähteiden jäljet seinissä

Vaikka sota runteli Sarajevoa, kaupunki ei menettänyt sieluaan. Sodan aikana ihmiset järjestivät teatteriesityksiä hylätyissä rakennuksissa ja soittivat musiikkia raunioiden keskellä. Sarajevon sellisti Vedran Smailović nousi kansainväliseksi symboliksi soittamalla tyhjissä ja raunioituneissa rakennuksissa tarkka-ampujien uhan alla.  Nykyisin Sarajevossa järjestetään vuosittain kansainväliset elokuvafestivaalit ja muita musiikkitapahtumia.

Sarajevo on ylpeä vuosisatojen vanhasta monikulttuurisuudestaan, joka houkuttelee vierailijoita kaikkialta maailmasta. Ortodoksisia ja katolisia kirkkoja, moskeijoita ja synagogia seisoo lähekkäin kaupungin keskustassa. Sarajevoa kutsutaankin Euroopan Jerusalemiksi. Kaupunki toimii esimerkkinä eri uskontojen rinnakkaiselosta Euroopassa.

Kymmenen vuotta aiemmin sodan puhkeamisesta vuonna 1984 Sarajevo toimi  talviolympialaisten isäntäkaupunkina. Suomalaisille kisat olivat erityisen merkitykselliset, sillä Marja-Liisa Hämäläinen voitti kolme kultamitalia. Monet kaupungin nuoret muistavat yhä Suomen menestyksen tuolta ajalta.

 

Kosovo – uusi alku sodan raunioista

Kosovossa  oli tunnistettavissa positiivisia kehitysmerkkejä, uusia taloja nousee  ja tieverkostoa parannetaan. Lisäksi digitalisaatio on Kosovon vahvuus, joka vauhdittaa yhteiskunnan modernisointia. Kosovon maaperä sisältää arvokkaita metalleja, mm. lyijyä, nikkeliä ja alumiinia.

Kosovon väestöstä lähes puolet on alle 27-vuotiaita, ja maa on onnistunut viemään nopeat laajakaistayhteydet kaikkialle. Yksityistä terveydenhuoltoa ja koulutusta kehitetään rinnakkain julkisten palvelujen ohella. Nuoret poliitikot pyrkivät vastaamaan Kosovon haasteisiin. 

Siirtolaisuus on ollut Kosovolle sekä haaste että mahdollisuus. Ulkomailla, kuten Ruotsissa ja Saksassa, asuvat sukulaiset tukevat Kosovoon jääneitä perheitä. Samalla siirtolaisten tuomat kokemukset ja innovaatiot rikastuttavat maan yhteiskuntaa.

Pääkaupungissa Pristinassa voi nähdä Yhdysvaltain entisen presidentin Bill Clintonin patsaan muistuttamassa Kosovon vahvoista suhteista Yhdysvaltoihin. Kosovon asukkaat arvostavat kansainvälistä tukea ja suuntaavat kohti EU-jäsenyyttä.

Suomen entisellä presidentillä Martti Ahtisaarella oli tärkeä rooli Kosovon historian käännekohdassa. YK:n rauhanneuvottelijana hän johti neuvottelut, jotka johtivat itsenäisyysjulistukseen vuonna 2008. Kosovon itsenäisyys on edelleen kiistanalainen monissa maissa.

Kuva 3. Kosovon kaunis luonto

Pohjois-Makedonia – vanhaa ja uutta historiaa

Pohjois-Makedonian pääkaupunki Skopje on Euroopan erikoisin pääkaupunki.  Se onkin saanut lempinimen Euroopan Las Vegas. Ensisilmäyksellä kaupungin  rakennukset näyttävät vanhoilta ja historiallisilta, mutta todellisuudessa ne ovat rakennettu Skopje 2014 -projektin aikana. Projektin tarkoituksena oli luoda kaupunkikuva, joka heijastaisi maan pitkää historiaa ja katkeamatonta kansallista identiteettiä. Aleksanteri Suuren 28 metriä korkea patsas kaupungin keskustassa on yksi merkittävimpiä symboleita, joka muistuttaa Makedonian yhteyttä antiikin historiaan.

Kuva 4. Skopje 2014 -projektin uusklassiset rakennukset ja patsaat

Skopje 2014 -projekti on saanut myös  paljon kritiikkiä aikaan. Taloudellisesti projekti on ollut kallis ja osa pitää sitä mauttomana.  Osa kansalaisista on sitä mieltä, että projekti heijastelee enemmänkin silloisen hallituksen ideologiaa. Projektia on syytetty myös korruptiosta. Sadat patsaat ja antiikin aikaa jäljitteleviä monumentteja et  kuitenkaan muista Euroopan kaupungeista löydä.

Nuori väestö ja kasvava koulutustaso tarjoavat maalle mahdollisuuksia. Tulevaisuuden voimavaroina nähdään ekoturismi ja kulttuurimatkailu.  

Skopjen läheisyydessä oleva Matka-kanjoni tarjoaa henkeäsalpaavia maisemia. Patikoimme kanjonin reunalla ja  veneristeily vei meidät keskelle rauhoittavaa luonnon kauneutta. Pohjois- Makedonian hintataso on edullinen.

 

Montenegron – hurmaavat maisemat

Montenegrossa teimme kaupunkikävelyn Kotorin keskiaikaisessa kaupungissa. Kotorinlahtea voidaankin kutsua yhdeksi maailman kauneimmaksi  lahdeksi. Kaupunki vetää puoleensa matkailijoita poikkeuksen kauniilla luonnolla. Lisäksi kävimme Biogradska Goran kansallispuistossa.  Keskellä aarniometsää, rentouduimme luonnon helmassa.  Tuhansia vuosia vanhat puut kohosivat 60 metrin korkeuteen. Niiden majesteettisuus loi ympärilleen taianomaisen tunnelman. Vaellus kansallispuistossa tuntui matkalta  menneisyyteen.

Kuva 5. Aarniometsä

Montenegrossa vuoristoteillä matkustaminen bussilla tarjosi jännitystä ja sydämentykytyksiä. Kapeat, mutkaiset tiet kulkivat yli 1000 metrin korkeudella. Jyrkät pudotukset tien varsilla saivat monen matkustajan vilkuilemaan hermostuneena alas rotkoihin. 

Ohitustilanteet veivät aikaa ja välillä jumiuduimme ruuhkaan. Välillä bussit joutuivat peruuttamaan, jotta autot pääsivät ohittamaan. Autoilijat auttoivat toisiaan ohjailemalla ohitustilanteissa, joissa oli vain vähän tilaa virheille. Kuljettajamme selvisi kuitenkin tilanteista mestarillisesti.

Rotkon reunalle juuttuneessa bussissa ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin altistaa  itsensä pelolle. Hengitykseen keskittyneenä uskaltauduin ihailemaan upeita maisemia.

Kuva 6. Bussimatka vuoristossa

Yhteenveto – Balkanin monikasvoinen tulevaisuus

Balkanin matka avarsi ymmärrystä historiasta ja kansainvälisestä politiikasta. Alue, joka aluksi vaikutti sekavalta ja ristiriitojen täyttämältä, paljasti matkan aikana myönteisen kehityksen. Monien matkalla olleiden ennakkoluulot  alueesta murenivat, kun sodan jälkeinen edistys tuli selkeämmin esille. 

Oppaat, jotka olivat eläneet  lapsuudessa sodan keskellä, korostivat sodan tuhoisia vaikutuksia, jotta vastaavaa ei tapahtuisi enää koskaan. He kertoivat perheittensä tarinoita ja nostivat esiin huolen siitä, että monet nuoret muuttavat ulkomaille, koska kokevat tulevaisuuden kotimaassaan epävarmana. 

Toivon merkitys tulee esille Bosnia-Hertsegovinan lipussa, jossa päättymätön tähtijono symboloi jatkuvaa kehitystä ja yhteyttä Euroopan unioniin.  EU-jäsenyyden tavoittelu antaa tulevaisuuden toivoa. Kaduilla eri kulttuurien ja uskontojen rinnakkaiselo heijastaa suvaitsevaisuutta.  Toivon merkitystä kuvastaa myös Pohjois-Makedonian Skopje-projektin tavoite uudistua ja katsoa eteenpäin.  

Hans Roslingin ajatukset ihmisten ajatusvääristymistä ja ennakkoluuloista nousivat selkeästi esiin. Median antama kuva konflikteista ja kärsimyksestä vääristävät todellisuutta.  Globalis -tilastot ja paikalliset havainnot auttoivat muodostamaan  realistisemman kuvan Balkanista – alueesta, joka ei ole vain menneisyyden tragedioiden varjostama, vaan myös toivoa ja jatkuvaa kehitystä heijastava.

Tämä matka muistuttaa siitä, että vaikka historia voi olla raskas taakka, se on myös mahdollisuus oppia, kasvaa ja kehittää yhteiskuntaa yhdessä. Tämä matka osoitti toivon merkityksen. Toivo ohjaa eteenpäin ja auttaa tunnistamaan uusia mahdollisuuksia.  

Ennen matkaa perehdyin Hans Roslingin (2020) kirjaan Faktojen maailma. Matkan aikana hyödynsin myös Globalis – tilastoja www.globalis.fi. Tilastot paljastavat, että korruptio on kaikkien näiden maiden haaste. Lisäksi pöydälläni odottaa Galloway Steven  (2009) kirjoittama kirja  The Cellist of Sarajevo. Sellistin rohkeus ja musiikki symbolisoivat toivoa ja inhimillisyyttä järjettömän väkivallan keskellä. Kirja kuuluu kansainvälisten bestsellereiden joukkoon.

Helinä Nurmenniemi

Helinä Nurmenniemi

KTT, TtM, työnohjaaja (STOry)
helina.nurmenniemi@gmail.com
www.nuco.fi