LUIN KIRJAN:

Toipumisorientaatio ja ratkaisukeskeisyys lyhytterapiassa

Kuva: Pixabay

Sirkku Ruutu ja Hilkka Putkisaari (2022). Toipumisorientaatio ja ratkaisukeskeisyys lyhytpsykoterapiassa. Duodecim.

Sirkku Ruudun ja Hilkka Putkisaaren teoa Toipumisorientaatio ja ratkaisukeskeisyys lyhytpsykoterapiassa avasi koko terapiaprosessin ja terapeutin roolin kokonaisvaltaisesti. Aiemmin lukemissani kirjoissa käsitteet ja toimintatavat eivät ole kiinnittyneet kokonaisuuteen, vaan ne ovat olleet irrallisia ja samalla myös vaikeaa psykoterapiakäsitteistöä. Myös terapeutin tehtävän tärkein tavoite selkeytyi teoksen myötä. Teoksesta tulee todennäköisesti käsikirja, jonka avulla on mahdollista rakentaa omaa ammatillisuuttaan ja rutiineja terapiatyössä toimimiseen. Teoriasta johdetut käytännön harjoitukset, testit, kysymysmallit jne. antavat hyvän pohjan oman toimintatavan kehittämiseen.

Teoksen alussa kuvataan lyhytterapian ja pitkäkestoisen terapian välisiä eroja ja käyttötarkoituksia. Terapiat eivät sulje toisiaan pois, vaan niillä on molemmilla omat vahvuutensa ja käytettävyytensä. Lyhytterapiassa terapeutilla on kolme tehtävää: hän on turvallisuuden rakentaja, tarpeiden ja toiveiden fasilitoija sekä toimeenpanoon vastuuttaja. Asiakas itse määrittelee toiveensa ja tarpeensa, mutta terapeutti auttaa niiden sanoittamisessa ja toimenpiteiden valinnassa. Lyhytterapiaa sanotaankin toivon terapiaksi. Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa hyödynnetään asiakkaan omia voimavaroja terveyttä edistävällä tavalla.

Ratkaisukeskeisyyden peruselementit ovat asiakaskeskeisyys, vuorovaikutuksellisuus, tulevaisuussuuntautuneisuus, voimavarakeskeisyys ja tavoitesuuntautuneisuus. Lyhytterapiasuhde perustuu asiakkaan ja terapeutin väliselle allianssille, liittymiselle eli yhteistyösuhteen luomiselle.

Lyhytterapiaprosessissa on viisi vaihetta: 1. liittyminen, jossa olennaista on terapeutin empaattinen, arvostava ja asiakkaan autonomiaa kunnioittava asenne; 2. tavoitteiden kirkastaminen, jossa terapeutti tarkentaa mitä asiakas haluaa terapialta ja mikä on hänen muutostoiveensa; 3. pystyvyysuskon ja motivaation kasvattamisella vahvistetaan asiakkaan uskoa omiin kykyihinsä tuomalla esiin hänen vahvuuksiaan ja voimavarojaan; 4. oivalluttava reflektointi ja muutoksen konkretisointi, jossa laaditaan tavoitteen suuntainen, realistinen ja konkreettinen toimintasuunnitelma ja samalla varaudutaan myös mahdollisten repsahdusten varalle; 5. prosessin vaihe on yhteenveto ja opitun soveltaminen käytäntöön.

Leena Kaivola (KM)

 

Mieleeni jäi erityisesti ratkaisukeskeisyyden määrittely ja se, mitä ratkaisukeskeiset terapeutit tekevät. Oma koulutuspohjani kautta olen saanut vahvan tietopohjan eri diagnooseista ja niiden oirekuvista. Välillä koen hankalaksi olla kyselemättä asiakkaalta kaikkia eri ongelmien yksityiskohtia. Havaitsen myös joskus “hukkuvani” asiakkaan ongelmiin, ja sieltä pois pääsyn löytäminen on hankalaa. Kokeilin kirjan myötä asiakkaan kanssa keskittymistä enemmän siihen, mikä hänellä toimii, ja oireiden tarkastelun jättämistä sivummalle. Asiakas toi itsenäisesti ihan tarpeeksi tietoa ongelmista ilman tarkentavia kysymyksiäni. Keskityimme siihen, mitä asiakas haluaa ja pääsimme muutamassa viikossa lähemmäs hänen asettamiaan tavoitteita. Tärkein asia jonka havaitsin oli, että asiakkaan ei tarvitse parantua tapaamisteni jälkeen vaan löytää lisää keinoja pärjätä arjessa ja havaita omat voimavaransa. 

Jani Nappari (sairaanhoitaja, AMK)

 

Kirja vastasi moniin kysymyksiin ja mietteisiin, joita minulla oli ratkaisukeskeisestä lyhytterapiaprosessista ja menetelmistä sekä asiakkaan kohtaamisesta. Kirjassa oli myös hyvin konkreettisia ohjeita siitä, mitä ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti lähtökohtaisesti tekee tai ei tee asiakkaan kanssa keskustellessaan.

Kirjassa käytiin kattavasti läpi teoriaa lyhytterapian vaikuttavuudesta, itse terapiaprosessista ja sen eri vaiheista. Kirjasta otan ehdottomasti käyttöön erilaisia tehtäviä ja työskentelytapoja, miten asioita voi asiakkaan kanssa käsitellä.

Sofia Vuorivirta (sairaanhoitaja)

 

Teoksessa on tiiviissä paketissa kattavasti asiaa lyhytterapeuttisesta työotteesta. Ehkä suurin hyöty kirjasta on ollut sen takaosan kysymyskortit, joita olen paljon lukenut, kun valmistaudun asiakastapaamisiin. Kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä kirja, jonka olen hankkinut kirjahyllyyni ja johon tulen lukuisia kertoja palaamaan ja jonka luen varmasti myös kokonaisuutena uudelleen.

Heikki Korva (sotilaspastori)