Lukeminen ja kirjoittaminen voivat tunnetusti edistää hyvinvointia. Moni on saanut jaksamiseensa ja omaan itsetuntemukseensa tukea päiväkirjan pitämisestä, runojen lukemisesta tai kirjeiden kirjoittamisesta. Usein ihmiset tarttuvat kynään tai romaaniin prosessoidakseen elämän mukana tuomia kriisejä, esimerkiksi avioeroa, sairastumista tai eläkkeelle jäämistä. Vuorovaikutuksellista, ammattilaisen ohjaamaa lukemiseen ja kirjoittamiseen pohjautuvaa terapeuttista työskentelyä kutsutaan kirjallisuusterapiaksi.

Kirjoittamalla tai lukemalla voi jäsentää omaa elämäänsä, pohtia erilaisia näkökulmia ja elämäntapahtumien yhteyksiä toisiinsa, saada kipeisiin kokemuksiin etäisyyttä tai siirtää häiritsevät asiat paperille silloin kun puhuminen on syystä tai toisesta vaikeaa. Terapeuttinen kirjoittaminen on löytänyt sijansa myös netissä erilaisten blogien ja keskustelupalstojen muodossa. Terapeuttisen kirjoittamisen ja lukemisen harjoituksia löydät esimerkiksi Silja Mäen ja Terhikki Linnaimaan toimittamasta kirjasta Omia sanoja etsimässä. Harjoituksia voi hyödyntää itsenäisesti oman hyvinvoinnin tukena. Esimerkiksi seuraava tehtävä herättää usein oivalluksia ja saa tajuamaan, että asioita voi tarkastella monesta näkökulmasta. 1) Kirjoita viisi tosiasiaväitettä itsestäsi (esimerkiksi Olen helsinkiläinen). 2) Kirjoita viisi valhetta itsestäsi (esimerkiksi. Olen Ruotsin kuningas). 3) Kirjoita viisi absurdia lausetta itsestäsi (esimerkiksi Keskiviikkoisin kasvan viisimetriseksi). 4) Laadi sitten runo, jossa käytät lauseita kaikista näistä ryhmistä. Voit muokata lauseita haluamallasi tavalla ja yhdistää niitä keskenään. 5) Keskustele kokemuksestasi läheisen ihmisen kanssa tai pienryhmässä. Millaista väitteiden keksiminen oli? Oivalsitko jotain?

Ilmaisevat kirjoitusharjoitukset lisäävät ymmärrystä omasta luovasta potentiaalista, parantavat omaa kirjoitustaitoa, tunteiden ja toiveiden sanoittamista ja reflektiokykyä. Erityisen terapeuttista kirjoittaminen ja lukeminen ovat silloin, kun niihin yhdistyy vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa ohjatussa ryhmässä.

Kirjoittamiseen ja lukemiseen pohjautuvaa terapeuttista toimintaa kutsutaan kirjallisuusterapiaksi silloin, kun työskentely on tavoitteellista ja sitä ohjaa koulutettu kirjallisuusterapiaohjaaja. Kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä käytetään ammatillisesti ryhmissä ja yksilötyöskentelyssä, esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyössä, lasten ja vanhusten parissa. Se sopii mainiosti myös omaistyöhön. Kirjallisuusterapiaryhmät tarjoavat mahdollisuuden ohjattuun terapeuttiseen kirjoittamiseen. Yleisimmin keskustelujen ja kirjoitustehtävien pohjana käytetään runoja ja kaunokirjallisia tekstejä, mutta yhtä lailla on mahdollista käyttää kuvia, liikettä tai musiikkia. Nykyään terapeuttista kirjoittamista ja kirjallisuusterapiaa käytetään paljon kasvuryhmien työkaluna. Kirjallisuusterapeuttisella kurssilla keskitytään itselle tärkeiden asioiden käsittelyyn, muistojen läpikäymiseen sekä uusien voimavarojen ja näkökantojen saamiseen. Kirjallisuusterapiassa on korostettu aitoa sosiaalista vuorovaikutusta, osallistujien läsnäoloa kasvotusten terapiatilanteessa, mutta nykyaikana etäyhteyksien muodostuessa yhä tärkeämmäksi sosiaalisen kanssakäymisen välineeksi on myös etätyöskentelyyn perustuvien ryhmien käyttö yleistymässä.

Kirjallisuusterapiassa kirjoituksia ei pyritä muokkaamaan kaunokirjallisesti korkeatasoisiksi. Tekstejä saatetaan sen sijaan työstää niin, että kirjoittaja voisi jäsentää asioita uudelleen ja saisi niihin uusia näkökulmia. Mieltä askarruttavien asioiden läpikäyminen ammattitaitoisen ohjaajan ja luotettavan ryhmän kanssa vaikuttaa positiivisesti kirjoittajaan ja parantaa sosiaalisia taitoja. Kirjoittaminen ryhmässä on sosiaalista toimintaa, ja kirjallisuusterapiaryhmän osallistujat muodostuvat usein toisilleen tärkeiksi. Kipeidenkin asioiden luottamuksellinen jakaminen turvallisessa ryhmässä on ainutlaatuinen tervehdyttävä kokemus.

Kirjoittaminen yhdessä turvallisen ja kannustavan ryhmän kanssa hoitaa ihmistä antamalla lohtua ja opettaa olemaan itselleen armollinen ja hyväksyvä. Erityisen terapeuttista kirjoittaminen on kokemuksieni mukaan silloin kun tekstejä tuotetaan yhdessä. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi niin, että jokainen jäsen kirjoittaa yhden lauseen yhteiseen tekstiin. Osallistujia voi myös pyytää lukemaan toistensa kirjoittamia lyhyitä tekstejä ja pohtimaan, mitä kysymyksiä teksti herättää. Alkuperäinen kirjoittaja voi sitten jatkaa kirjoitustaan vastaamalla näihin kysymyksiin. Näitä harjoituksia voi tehdä myös vertaistukeen pohjautuvissa terapeuttisen kirjoittamisen ryhmissä.

Kirjallisuusterapeuttisia harjoituksia voi tehdä myös vertaistukeen perustuvissa ryhmissä. Tällöin terapeuttisen vaikutuksen kannalta on tärkeää, että kirjoittamansa tekstin voi myös halutessaan jättää jakamatta muille ja että palautteenanto on kannustavaa. Tekstien jakaminen toisille on usein helpompaa, mikäli tehtävänanto sallii niiden fiktiivisyyden. Sen sijaan, että vertaisohjaaja kehottaisi ryhmäläisiä kirjoittamaan omasta elämästä, voi olla hyödyllistä lähestyä vaikeita teemoja esimerkiksi kaunokirjallisten tekstien, satuolentojen tai muiden fiktiivisten hahmojen kautta. Kirjoittamalla ajatuksia on mahdollista jäsentää ja syventää pala palalta tai kuvata kivuliailta tuntuvia asioita vertauskuvallisesti. Kirjoittaminen ja lukeminen rentouttavat ja saavat suhtautumaan elämään optimistisemmin.

Kirjallisuusterapiaa voi opiskella useissa suomalaisissa kesäyliopistoissa. Seuraava  kurssi Kirjallisuusterapia henkilökohtaisen ja ammatillisen kasvun tukena on alkamassa etäopintoina Jyväskylän kesäyliopistossa keväällä 2024.