Suomessa on perinteisesti laadittu uuden hallituksen toimintaa varten laaja ja kattava hallitusohjelma. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman valmistelu vei pitkään, ja tuloksena oli 246-sivuinen kokonaisuus. Käytäntö yksityiskohtaisesta ohjelmasta on ymmärrettävä, koska hallitus lähes aina muodostuu useasta puolueesta, joilla on hyvinkin erilaisia näkemyksiä tavoitteista. Muissa maissa uuden hallituksen pääministeri vain kertoo parlamentille, mitä ajatuksia uusi hallitus aikoo toimikautenaan toteuttaa. Ruotsissa pääministeri Ulf Kristersson esitteli hallituksensa tavoitteita valtiopäiville.  Hän oli vain unohtanut ottaa istuntoon 19-sivuisen valmistelemansa puheen. Se haettiin hänelle edustajien odotellessa. Puheen unohtamisesta pääministeri vain kevyesti totesi, että eihän uutena voi kaikkea muistaa eli ottaa puhettansa mukaan. Ehkä se kuvaa Ruotsin hallituksen dynaamisuutta tai sitten sitä, että valtiopäivien ei tarvitse niin tarkkaan tietää, mitä hallitus jatkossa aikoo tehdä. Suomessa tilanne on toinen.

Julistus vahvasta ja välittävästä Suomesta  

Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmaa on tähän mennessä käsitelty mediassa pinnallisesti. Sen sisältöön ei ole pureuduttu kokonaisuutena, vaan etsitty lähinnä huomiota herättäviä yksityiskohtia. Ohjelman sisällön syvällisempi analysointi on puuttunut. Mediassa näkyvät vain kertomukset mittavista säästöistä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että hyvinvointialueille luvataan hallituskauden loppuun mennessä rahoitusta vuositasolla neljä miljardia euroa enemmän kuin nyt. Valtion kehittämisrahaa jaetaan edelleen. Jonojen purkuun sekä vaikuttavuusinvestointeihin on heti luvassa 400 miljoonan euron lisärahoitus.

Uuden hallituksen visiona on vahva ja välittävä Suomi. Tavoitteena on yhteiskunta, jossa perusasiat ovat kunnossa ja ihmisillä on oikeus ja vapaus tavoitella oman näköistään hyvää elämää. Ihmiset tuntevat osallisuutta ja luottamusta toisiinsa. Heikoimmista pidetään huolta. Perheissä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa ihmiset kantavat vastuuta itsestään ja toisistaan. Lapsiperheet ja vanhemmuus saavat tukea. Myös ikäihmisistä pidetään huolta. Jokaisella lapsella ja nuorella on edellytykset rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan. Voiko tavoitteita positiivisemmin julistaa?

Hallitusohjelma on jaettu kymmeneen pääkohtaan. Kaikissa kohdissa korostuu talous ja työllisyys päämäärän ollessa toimiva ja kestävä hyvinvointiyhteiskunta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tämä näkyy ehdotettuina toimenpiteinä palveluiden saatavuuden parantamisessa, henkilöstön riittävyyden turvaamisessa ja toiminnan vaikuttavuuden lisäämisessä. Ohjelmassa toimenpide-ehdotukset eivät ole aina konkreettisia. Niissä viitataan lukuisiin viime hallituskaudella tehtyihin selvityksiin ja hankkeisiin. Tavoitteena on näiden jatkaminen ja juurruttaminen käytäntöön. Uusia avauksia on vähän.

Edellisellä hallituskaudella soteuudistuksen valmistelussa toteutettiin runsaasti kehittämishankkeita. Valtio rahoitti näitä noin 1,4 miljardilla eurolla. Harvat hankkeet ovat edenneet valtakunnalliseen käyttöön. Ne ovat usein jääneet paikallisiksi kehitysprojekteiksi. Hankkeiden rahoitusta on tarkoitus jatkaa, mutta ei välttämättä yhtä avokätisesti kuin menneinä vuosina.    

Mielenterveys vahvasti esillä

Hallitusohjelma toteaa, että mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy ja hyvä hoito ovat tärkeitä sekä kansanterveyden että kansantalouden näkökulmasta. Erityisesti nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat vaativat määrätietoisia toimia. Välineeksi on otettu Mielenterveysstrategia 2020–2030 -työssä tunnistettujen toimien jatkaminen. Lisäksi jatketaan itsemurhien ehkäisyohjelmaa. Erityisesti kiinnitetään huomiota ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön samoin kuin perheiden hyvinvointiin ja varhaiseen tukeen.

Perustason mielenterveyspalveluiden saatavuutta pyritään parantamaan pikaisesti. Välineenä on muun muassa Terapiat etulinjaan -toimintamalli. Sen kokemuksia hyödynnetään. Samalla otetaan käyttöön porrasteinen hoitomalli. Terapiatakuuta ja sen lainsäädäntöä kehittämällä turvataan lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin  hoitoihin. Matalan kynnyksen toimintoja edistetään, muun muassa walk in -palveluiden ja chat-palveluiden avulla.

Digitaaliset ja etäpalvelut nousevat esille eri muodoissa läpi koko hallitusohjelman. Myös tekoäly ja sen hyödyntäminen ovat päässeet mukaan. Tavoitteena on nostaa sähköisen asioinnin osuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Digitaalinen asiointi olisi ensisijainen niiden asiakkaiden kohdalla, joille se on toimiva ja asiakkaan kannalta mahdollinen. Ohjelmassa painopisteenä on jo toimivien hankkeiden jatkaminen ja vahvistaminen. Hyvinvointialueiden kanssa näitä kehitetään edelleen esimerkiksi Mielenterveystalo-konseptia käyttäen. Tavoitteena on omahoito-ohjelmien ja verkkoterapioiden laaja käyttö. Osana palveluiden laadun kehittämistä tavoitellaan mittareiden ja laatustandardien luontia vaikuttavuuden arviointiin kansallisella tasolla.

Kuntoutuspalveluita ei ole unohdettu

Hallitusohjelma toteaa, että kuntoutuksen uudistamista jatketaan kuntoutuskomitean ehdotusten ja kuntoutuksen uudistamisesta vuosille 2023–2027 laaditun suunnitelman mukaisesti. Tarkoitus on jatkossa säilyttää nykyinen monikanavarahoitus eli esimerkiksi Kelan kuntoutupsykoterapia jatkuu. Lasten ja nuorten neuropsykiatrinen kuntoutus on nostettu erityisesti esille, kun Kela kehittää lapsille ja nuorille suunnattuja kuntoutuspalveluja. Hallitusohjelmassa on esimerkiksi esitetty Kelalle lisärahoitusta yhteensä 20 miljoonaa euroa lasten ja nuorten neuropsykiatrisiin kuntoutuspalveluihin vuosille 2023–2024. Lisärahoituksen myötä Kela ei enää joudu rajoittamaan lasten ja nuorten pääsyä neuropsykiatriseen kuntoutukseen varojen puutteen vuoksi.

Hallitusohjelmassa tuetaan mielenterveyden häiriöihin sairastuneita henkilöitä saamaan töitä avoimilta työmarkkinoilta ja pärjäämään työssään. Välineenä on muun muassa osatyökykyisten työllistämiseksi toimintamalli IPS – Sijoita ja valmenna! (Individual Placement and Support). Malli toteuttaa kansallisen mielenterveysstrategian työelämään kuntouttavan ohjelman sisällöllistä ja toiminnallista uudistusta. Toiminta laajenee osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Samalla myös uudistetaan palkkatukea.

Työelämän vastaanottokyvykkyyttä vahvistetaan niin,, että esimerkiksi osatyökykyisten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden sekä matalan koulutustason tehtävissä toimivien henkilöiden työllistyminen paranee. Erilaisin keinoin vähennetään mielenterveyteen perustuvia sairauspoissaoloja ja jatketaan Työelämän ja hyvän mielenterveyden -ohjelmatyötä. Mielenterveyttä ttukevien hyvien käytäntöjen käyttöönottoa työelämässä edistetään. Tämä on osa kansanterveystyötä. On hyvä muistaa, että työttömien miesten kuolleisuus oli kolminkertaista ja naisten kaksinkertaista työllisiin verrattuna. 25-vuotiaiden työttömien miesten odotettavissa oleva elinaika on 5,6 vuotta ja naisten 1,7 vuotta lyhyempi kuin työssä käyvien. 

Työllistyminen vajaakuntoisuudesta huolimatta on mielenterveyspotilaalle tärkeää. Mielenterveyshäiriön diagnoosin saaneet ovat Suomessa 10,5 vuotta vähemmän työelämässä kuin väestö keskimäärin. Työura lyhenee kaikissa mielenterveyden diagnoosiryhmissä samanikäiseen väestöön verrattuna. On toivottavaa, että hallitus onnistuu tavoitteessaan 100 000 työpaikan luomisessa. Se edellyttää pelkän julistuksen lisäksi onnistumisia tavoiteltaessa hallitusohjelman mukaista vahvaa ja välittävää Suomea, jossa ihmisillä on mahdollisuus kasvattaa osaamistaan, työllistyä, pärjätä palkallaan tai eläkkeellään ja elää turvassa.

Psykoterapiakoulutukseen rahoitusta

Henkilöstöpula sosiaali- ja terveydenhuollossa on koko maata käsittävä. Hallitus haluaa ratkaista palveluiden saatavuutta uhkaavan sotehenkilöstön vajeen. Tämä vaatii sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia. Vaikuttavimmat toimet linkittyvät palvelujen porrastukseen tarpeenmukaisesti ja siihen, että palveluihin liittyvään henkilöstötarpeeseen vastataan tarkoituksenmukaisella tavalla. 

Riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi käynnistetään   Hyvän työn ohjelma, joka sisältää strategisessa tiekartassa 2022–2027 ehdotettuja toimenpiteitä. Aloituspaikkoja lisätään koulutuksen laadusta huolehtien erityisesti aloilla ja alueilla, joilla on suurin työvoimapula. Samalla varmistetaan, että mahdollisimman moni opintonsa aloittanut valmistuu ammattiin. Työssä mahdollistetaan työajan kohdentamista asiakastyöhön.

Hallitusohjelmaan on kirjattu toimenpiteitä psykoterapiapalveluiden saatavuuden parantamiseksi. Tarkoitus on kehittää mielenterveysalan ammattilaisten koulutusta siten, että se mahdollistaa hoidon painopisteen siirtämisen alkuvaiheen matalan kynnyksen peruspalveluihin. Tämä tarkoittaa varhaisen mielenterveyden tukemisen koulutusta kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille unohtamatta muidenkaan kuin terveydenhuollon ammattiryhmien koulutusta.

Psykoterapiapalveluiden saatavuutta parannetaan muuttamalla psykoterapeuttikoulutus kaksiportaiseksi ja säätämällä ensimmäisen portaan koulutus maksuttomaksi. Hallitusohjelmassa tähän on varattu pysyvä vuosittainen kymmenen miljoonan euron rahoitus. 

Julistuksesta toteutukseen

Hallitusohjelma on monessa mielessä julistava. Siinä ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon osalta suuria uusia avauksia. Hallitusohjelmassa näkyy pyrkimys päästä juurruttamaan toteutettuja hankkeita käytännön työhön. Tavoite on saada yhtenäiset hyviksi todetut käytännöt käyttöön koko maassa. Valmiit raportit toteutetuista piloteista ovat käytössä.

Mielenterveystyössä hallitusohjelmassa näkyvät vahvasti esimerkiksi mielenterveysstrategia, Mielenterveystalo, Terapiat etulinjaan -hanke ja monet muut edellisen hallituksen aikana toteutetut kehittämisprojektit. Tietotekniikan, tekoälyn, tietovarantojen ja laadukkaitten digitaalisten palveluiden hyödyntäminen nousee esiin läpi hallitusohjelman. Ne ovat tärkeitä työkaluja palveluiden saatavuuden lisäämisessä ja henkilöstöpulan korjaamisessa. Voi kuitenkin olla, että niiden varaan lasketaan liian   paljon.

Psykoterapiakoulutus on joka tapauksessa nyt saamassa merkittävän rahoituksen.  Tässä näkyy mediassa käyty kansalaiskeskustelun ja eduskunnalle annettujen kansalaisaloitteiden vaikutus. Hallitusohjelman tekstissä luvattu rahoitus luo nyt pohjan koulutukselle. Lisäksi on jo olemassa tuoreita selvitysraportteja toteutukseen. Mahdollisuudet nopeaan etenemiseen ovat olemassa.

Ongelmapuheesta on nyt syytä siirtyä ratkaisuihin. Tie ratkaisuihin voidaan pilkkoa pieniin osiin ja juhlia jokaista onnistumista, kun osatavoite on saavutettu. Ratkaisukeskeinen ajattelu on otettava käyttöön ja ryhdyttävä työhön.