Työn ilo – osa organisaation strategiaa

Teksti: Tiina Kaunisto ja Minna Kivimäki
Kuva: Marika Tammeaid

Yhteisö ja yhteistyö

Vahvistamme sitoutumista ja vaalimme iloa.
Rakennamme avointa ja luottamuksellista työilmapiiriä.
Olemme arvostava ja arvostettu kumppani.
Kehitämme toimintatapoja ja -rakenteita joustavampaan suuntaan.

 

Liikenne- ja viestintäministeriön henkilöstöstrategian viidestä linjauksesta ensimmäisessä luvataan vaalia iloa. Tämä on aika paljon luvattu tässä nopeasti muuttuvassa kompleksisessa maailmassa, jossa monesti tuntuu, että ihmiset yrittävät selvitä yhdestä kiireisestä päivästä toiseen kantaen hartioillaan suurta huolta tulevasta. Miksi siis nimenomaan ilon vaaliminen on nähty niin merkitykselliseksi, että se löytyy yhdessä laaditun henkilöstöstrategian ensimmäisestä linjauksesta ja sen ensimmäisestä lauseesta? Ilon äärelle on hyvä pysähtyä hetkeksi.

Tunteet tarttuvat ja ilo on tunne. Iloisuus saa sykkeemme nousemaan ja kiihdyttää verenkiertoa, joidenkin tutkimusten mukaan se parantaa myös ongelmanratkaisukykyämme. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ongelmanratkaisukyky on kaiken A ja O, niin yksilön kuin yhteisönkin näkökulmasta. Uusiin ongelmiin ei monestikaan ole valmiita ratkaisuja. Ne täytyy löytää yhdessä ajattelemalla ja erilaisia kytköksiä tunnistamalla. Iloon liittyy itsetuntemuksen, itseluottamuksen ja itsetunnon voimistuminen sekä energisyys. Iloon kytkeytyy tätä kautta myös psykologinen turvallisuuden tunne. Ehkäpä ilo juuri ilmentää sitä.

Ilo suojelee meitä vastoinkäymisten vaikutuksilta. Sen sanotaan myös jouduttavan ihmisen toipumista stressistä ja negatiivisista tunteista. Se on siis varsin arvokas tunne yksilön ja organisaation resilienssin näkökulmasta.

Ilo voimistaa myös kiintymyksen tunteita. Olemme iloisina ystävällisempiä ja huomaavaisempia toisiamme kohtaan, huomioimme toisemme ihmisinä. Ei ole myöskään yhdentekevää vahvistaa työyhteisön yhteisöllisyyttä, sillä turvallinen ilmapiiri luo mahdollisuuden kollektiivisen älykkyyden ilmenemiselle ja hyödyntämiselle työskentelyssä. Tällaisessa työyhteisössä ihmiset ovat innovatiivisempia, virheistä opitaan ja niitä uskalletaan tuoda esille. Ihmiset ovat motivoituneita kehittämään tiimiään tai organisaatiota, jossa työskentelevät.

 

Ilo on psykologisen turvallisuuden ytimessä

Helmikuussa julkaistun liikenne- ja viestintäministeriön konsernistrategian painopisteeksi ja tavoitteeksi koko hallinnonalalle henkisten voimavarojen kehittymisen näkökulmasta asetettiin muutoskyvykkyyden, resilienssin ja systeemisen ajattelun vahvistaminen. Muuttuvassa toimintaympäristössä juuri näiden asioiden merkitys korostuu ja ilo ja psykologinen turvallisuus ovat näiden ytimessä, meidän tekemisemme ytimessä.

Yksi tunnetuimmista psykologisen turvallisuuden tutkimuksista on varmasti Googlen vuonna 2012 käynnistämä Aristotelestutkimushanke. Hankkeen tarkoituksena oli löytää syitä siihen, mikä tekee tiimistä huipputiimin. Eri tieteenalojen tutkijat tarkastelivat muun muassa tiimin jäsenten erilaisuutta ja/tai samankaltaisuutta ja persoonallisuustyyppejä, aikaa, jota tiimi vietti yhdessä työajan ulkopuolella, tiimin johtamista, tiimin kokoa sekä monia muita tunnistettuja sekä vielä tunnistamattomia vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusaineiston perusteella tutkijat tulivat siihen lopputulokseen, ettei tiimin menestymiselle ollut merkitystä sillä, millaisia yksilöitä tiimissä oli. Tutkimuksen mukaan tärkeintä tiimin menestymisen kannalta olivat ryhmän sisäiset normit eli käyttäytymissäännöt. Keskeisin hankkeen löytämistä menestyksellisen tiimin avaintekijöistä oli psykologinen turvallisuus. Muita tekijöitä olivat luottamus, merkityksellisyys ja vaikuttavuus sekä selkeys ja rakenne. Keskeistä kuitenkin oli, että jäsenten kuvaillessa tiimejänsä, he puhuivat lähinnä siitä, miltä tiimeissä työskentely tuntui. Lyhyesti sanottuna huipputiimejä yhdisti se, että ihmisillä oli niissä kivaa yhdessä.

Työyhteisöissä toimimisen ilolla voidaan nähdä myös vahvaa korrelaatiota työhön, työyhteisöön ja organisaatioon sitoutumisen näkökulmasta. Liikenne- ja viestintäministeriössä halutaan vahvistaa positiivisia tunteita yhteisöön kuulumisesta työyhteisöjen eri tasoilla. Työn luonteeseen kuuluu, että työtä tehdään samanaikaisesti monessa eri tiimissä, yksiköiden ja osastojen välillä. Organisaation on tärkeä tukea sekä virallisten että epävirallisempien tiimien työskentelyä varsinaisissa hankkeissa ja prosesseissa, mutta myös esimerkiksi osaamisen jakamiseen liittyvien tiimien kautta tai vaikkapa tarjota vertaisverkostoa talossa oleville harjoittelijoille.

 

Ilo rakentaa yhteisöllisyyttä

Epävirallisen yhteisöllisyydenkin tukemisessa liikenne- ja viestintaministeriöllä on pitkät perinteet. Pikkujouluohjelmien ja videoiden valmistelu jo ajoissa syksyllä yhteisenä ponnistuksena osastojen toimesta on osa sitä perinnettä. Asioiden juhlistaminen työyhteisöissä on toinen. Nauru raikaa useasti käytävillä ja rento toimintakulttuuri yllättää monen uuden virkamiehen jo ensimmäisinä työpäivinä. Uudet työkaverit otetaan lämpimästi vastaan ja heidät esitellään ja heihin tutustutaan yksilöinä koko talossa. Pienessä ministeriössä on mahdollista tuntea kaikki työkaverit, ja sillä on suuri merkitys. Aktiivinen virkistystoimikunta kautta aikain valittiin juuri vuoden ministeriöläiseksi, ja tälle oli vahvat perusteet. Toimikunta valmistelee ilonaiheita meille kaikille läpi vuoden, ja sitä arvostetaan!

Vahva yhteisöllisyys, ilo ja rento tunnelma ovat myös tarpeen taistelussa ihmisten fyysisestä läsnäolosta työpaikalla. Vaikka etätyön määrä on pandemian jälkeen kasvanut dramaattisesti (ja siihen liittyy paljon hyviä asioita hyvinvointiinkin liittyen), ei meillä ole tarvinnut asettaa pakollisia läsnäolopäiviä. Töihin tullaan mielellään tapaamaan työkavereita, tekemään yhteistyötä, oppimaan ja perehtymään ja joskus kokoustamaankin – aina tarpeen mukaan. Ilo kyllä välittyy virtuaalisestikin, vaikka ei ehkä ihan samoin kuin lähiyhteydessä.

 

Ilo uudistaa

Henkilöstöstrategiamme toisessa linjauksessa lupaamme, että jaamme ministeriön keskeiset tavoitteet ja rakennamme yhteistä ja päivittyvää tilanne- ja tulevaisuuskuvaa. Ennen kaikkea lupaamme varata aikaa yhdessä ajatteluun sekä panostaa koko organisaation uusiutumiskykyyn.

Ajattelemme niin, että nämä kaksi linjausta liittyvät vahvasti toisiinsa nimenomaan kollektiivisen ilon vaalimisen näkökulmasta. Työmme tulos on yhteiskunnallinen vaikuttavuus. On tärkeää, että näemme tulevaisuuden myös valoisana ja mahdollisuuksien kautta. Työn merkityksellisyys ja yhteinen onnistuminen tavoitteissamme on tärkeä ilon lähde. Yksi arvoistamme on rohkeus. Monesti kysytäänkin juuri rohkeutta nähdä, tuntea ja levittää iloa ja positiivista näkökulmaa haastavassakin tilanteessa.

Minna Kivimäki

Minna Kivimäki

kansliapäällikkö, liikenne- ja viestintäministeriö

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää, Keksi Agency Oy

Tiina Kaunisto

Tiina Kaunisto

henkilöstöjohtaja, liikenne- ja viestintäministeriö

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää, Keksi Agency Oy