Parhaat yhdistelmät ovat samaan aikaan riittävän samanlaisia ja riittävän erilaisia. Kun palaset sopivat toisiinsa ja luovat jonkin uuden ulottuvuuden, syntyy jotain, joka ei aiemmin ole ollut olemassa. Näin rakentuu kuuluisa yhtälö 1+1=3.

Tässä artikkelissa pohdiskellaan kuinka perinteisen afrikkalaisen rytmin sosiaalinen toiminta ja ratkaisukeskeisen valmentamisen humaani perusta yhdistyvät keinoina voimaannuttaa ja kehittää organisaatiota.

Voimme ajatella, että afrikkalainen rytmi sosiaalisen todellisuuden rakentajana ja ratkaisukeskeinen valmennus pyrkivät täsmälleen samaan päämäärään – yksilön ja yhteisön kasvuun. Ne toimivat ikään kuin eri rekistereissä, mutta kohti samaa päämäärää. 

Siinä missä afrikkalaiseen perinteeseen nojaava rytmivalmennus hyödyntää musiikkia ja ääntä taiteen ja ei-sanallisen viestinnän kautta, ratkaisukeskeisyys puolestaan asettaa perinteisemmän fasilitaation työkalut uuteen kulmaan painottaen ihmisen omia vahvuuksia ja työstämällä polkua kohti haluttua tulevaisuutta.

Afrikkalainen rytmi, sellaisena kuin se toimii griottien käsissä (lisää grioteista tuonnempana), tuo samaan rytmiin, nostaa yhteistä kokemusta ja voi toimia tehokkaana stimulaattorina, kun ihmiset halutaan tuoda aidosti läsnäoleviksi saman teeman äärelle. Ratkaisukeskeinen valmennus pyrkii varmistamaan konkreettisia ulostuloja, tuloksia ja pieniä askelia kohti kaikille parempaa tulevaisuutta. 

Molemmat operoivat uskalluksen ja luottamuksen pohjalta. Ilman luottamusta ei synny yhteistä hyvää eikä muita näitä kahta tulokulmaa yhdistäviä tavoitteita: nähdyksi ja kuulluksi tulemista, yhteen suuntaan katsomista ja yhteisen tulevaisuuden rakentamista.

Samanaikaisuus ja uudistumisen tila

Ratkaisukeskeisessä coachauksessa valmentajan 100 %:n hereillä olo on tärkeää, sillä hän joutuu seuraamaan ja kysymyksillä johdattelemaan jopa kolmesta viiteen erilaista teemaa. Teemat ovat samanaikaisia ja osittain päällekkäisiä, ja ne saattavat olla hajallaan valmennettavan mielessä sekä ilmetä ja yhdistyä yllättävillä tavoilla. Teemat voivat myös lakata olemasta kovin merkityksellisiä uuden suuremman teeman tai narratiivin löytyessä prosessin aikana. Valmentaja ei voi koskaan edeltä käsin täysin varmasti tietää, miten prosessi tulee etenemään. Parasta on antaa mennä ja kuunnella esiin nousevia teemoja – antaa coachattavan oman tarinan kuljettaa eteenpäin.

Samalla lailla yhteistä afrikkalaispohjaista rytmiä rakennettaessa on tärkeää, että kaikki, erityisesti valmentaja, ovat läsnä ja hereillä monien asioiden kietoutuessa yhteen prosessin edetessä. Kun vuorottelemme tekemisen ja reflektoinnin välillä, teemat syntyvät ja saavat äänen uusissa tilanteissa ja rekistereissä ohittaen työyhteisön vakiintuneet toimintamallit. Valmentaja kuljettaa ja kannattelee kuin agathachristietyyppistä salapoliisiromaania, jossa epäonnistuminen ja pimeässä hapuilu ovat sallittuja. Usein suurimmat oivallukset ja läpimurrot tapahtuvat hiljaisten äänten, sivulauseiden ja pienten huomioiden kautta, kun eri henkilöt pääsevät vuorotellen ääneen. Samoin kuin ratkaisukeskeisessä valmentamisessa emme voi koskaan edeltä käsin määritellä, millaiset huomiot nousevat tärkeiksi koko tiimin tai yhteisön kannalta. Siksi paras ohje on: kuuntele, kuuntele, kuuntele.

Valmennuksessa lähtökohta on kaikkien valmennettavien osallistuminen. Olemme kiinnostuneita ihmisen OMASTA maailmasta, niistä vielä piilevistä voimavaroista, ja halutuista kasvun suunnista, joita prosessi tavoittelee positiivisen ja kannustavan otteen saatellessa osallistujat turvalliseen tunnelmaan.

Turvallinen tunnelma ei kuitenkaan ole tuttu, arkinen ja jo nähty tilanne, sillä silloin kasvua ja oppimista ei juuri tapahtuisi. Uskallus hypätä tuntemattomaan ja haastaa itsensä – ymmärtää oman toiminnan rooli yhteistä tulevaisuutta luotaessa – on ensiarvoisen tärkeää. Valmennusotteen peruskivet, avoin vuorovaikutus ja luottamuksen herättäminen, ovat avaimia myös onnistuneeseen sessioon.

Koskaan ei session alussa voi tietää, miten tapahtumat valmennuksessa – oli se puhtaasti ratkaisukeskeistä tai yhteisen rytmin simulaatioon perustuvaa – etenevät. Ihminen on itselleenkin usein haastavan monimutkainen kokonaisuus, ja siksi nämä pitkän ajan kuluessa hioutuneet yhteisön kehittämisen työkalut pyrkivät luomaan ymmärrettävät raamit prosessille. Uudistumisen tilassa sallitaan vaikuttavat avaukset ja suurin mahdollinen variaatio.

Yksinkertainen puhe ja musiikki sanan kulkuneuvona

Koska sekä ratkaisukeskeisyys että afrikkalaisen rytmin sosiaalista nerokkuutta hyödyntävä valmennus pyrkivät aitoon tunteeseen omista vaikutusmahdollisuuksista ja osaamisen näkymisestä, on kielen oltava mahdollisimman yksinkertaista. Vältämme hienoja muotitermejä ja puhumme suoraan ihmiseltä ihmiselle. On saavutettava luottamus tuesta, yhdessä tekemisestä ja kunkin osallistumisesta, joten luennoiminen ja tiedon kaataminen osallistujille eivät kuulu ratkaisukeskeiseen ja yhteyttä luovaan toimintatapaan.

Päinvastoin valmiit määritelmät ja valmentaja oma asiantuntemus on jotenkin pystyttävä pudottamaan kyydistä lähes kokonaan ja vain – oikeammin ”vain” – kuunneltava ja katsottava mitä osallistujat kertovat maailmastaan. Tämä ulkopuolelta tulevien määritelmien välttäminen pätee myös johtamisen kehittämisessä ja itse asiassa erityisesti juuri siinä.

Nykyaikainen johtaminen ei ole oman aseman pönkittämistä ja päätösten pudottelua alaisten niskaan vaan enemmänkin vuorovaikutusta, kommunikaatiota, läsnäoloa, kuuntelua, auttamista, mahdollistamista ja siten potentiaalin vapauttamista organisaatiossa. On huomattava, että tämä ei poissulje vaikeiden päätösten tekemistä ja vastuun ottamista. Kyse on enemmänkin merkityksen luomisesta hyvän vuorovaikutuksen avulla vaikeissakin paikoissa.

Länsiafrikkalaiset yhteisönsä kannattelijat, griotit, tekevät paljolti samaa kuin moderni johtaja. Griotit toimivat ihmisten välisenä sosiaalisena liimana ja auttavat yhteisöä pysymään kasassa, kasvamaan ja katsomaan yhdessä eteenpäin. Heille musiikki on sanan kulkuneuvo. Musiikki kannattelee laulun sanoja ja puhetta, siivittää tarinoita ja kertoo menneestä. Griottien työn yksi perustavimmistä sanonnoista ambe kelen on djoulan kieltä ja tarkoittaa ´me olemme yksi´.

Muusikkouden lisäksi griotit toimivat myös sovittelijoina riitaisten osapuolten välillä ja rituaalien asiantuntijoina ihmisten välisten siteiden ja yhteyden parantamiseksi. Länsimaisesti ilmaistuna identiteettityö on oleellinen osa griottien toimintatapaa. Heidän ihmistä ja hänen taustaansa arvostava sanontansa kuuluu: ”Jos et tiedä mistä olet tullut, et voi tietää minne olet menossa.” Griottien työ on sosiaalista, kehittävää ja ihmisiä yhteen tuovaa. 

Afrikkalainen rytmi on grioteille monikäyttöinen työväline, jolla voidaan kutsua ihmiset kokoon tai vahvistaa jonkin ammattiryhmän identiteettiä. Niin grioteilla itsellään kuin sepillä, kengäntekijöillä, maanviljelijöillä ja monilla muilla ammattikunnilla on omat tanssinsa ja rytminsä. Näillä rytmeillä ja tansseilla ammattikunnat erottuvat toisistaan ja luovat omaa identiteettiään yhä uudelleen ja uudelleen. Perinne on elävä, se kasvaa, muuttuu ja uusiutuu griottien rytmien ja musiikin kokoon kutsumissa juhlissa ja rituaaleissa.

Vaikka länsiafrikkalainen kulttuuripiiri on hyvin erilainen kuin omamme, tekee griotti syvemmältä katsottuna samaa työtä kuin HR-ammattilainen, työelämän- ja johtamisen kehittäjä, valmentaja ja coach. Yksilöitä, tiimin ja yhteisön jäseniä auttamalla yhteisö tai organisaatio vahvistuu. Kun yhteydet ihmisten välillä paranevat työ muuttuu mielekkäämmäksi ja yhteinen identiteetti, me-henki vahvistuu. 

Samalla tavalla kuin ratkaisukeskeinen valmentaja etsii työssään jatkuvasti uusia hyviä kysymyksiä, myös suorapuheisuudestaan tunnetut griotit ovat sanan ja musiikin käsityöläisiä ja muokkaavat siten loputtomasti työkalujaan sosiaaliseen tilanteeseen sopiviksi. Tällöin yksinkertaisuus sanoissa ja rytmissä palvelee yhteyden muodostumista. Yksinkertaisuus on voimaa sekä viestin omaksumisessa että viestin yhdessä rakentamisessa. Yhteisön voima ja tulevaisuus syntyy ihmisistä. 

Yhteinen rytmi

Kokemuksemme mukaan afrikkalainen rytmi ja ratkaisukeskeisyys lyövät kättä tavalla, joka luo uudenlaisen läsnäolon ja kohtaamisen pinnan ihmisille, teemoille ja asioille. Kokemuksellinen oppiminen on tehokas tapa kokeilla, oppia ja omaksua uutta yhdessä. Tällöin luodaan uutta maaperää yhteistyölle ja yhteiselle kasvulle. 

Yhteinen rytmiin pääsemisessä on kyse monista samaan aikaan ja eri tavoin ilmenevistä prosesseista, joita voidaan hyödyntää sallimalla moninaisuus ja erilaiset tulokulmat. Kun ihmiset uskaltavat olla aidosti läsnä, ilmaista itseään ja jakaa kokemustaan yhteistyöstä sekä valmennussimulaation aikana että liittyen arkiseen työkokemukseensa, on päästy paikkaan ja asentoon, jossa positiivista muutosta voi tapahtua. Tällöin yksilöt itse katsovat tilannetta ja asioita eri silmin, ja kun yhteiselle jakamiselle saavutetaan luottamuspohja, yhteisö, tiimi ja organisaatio voivat edetä mielekkääseen suuntaan.

Afrikkalaisen rytmin ja ratkaisukeskeisyyden yhdistelmä lisää keinoja käsitellä vaikeitakin asioita merkityksellisesti – yhdessä ja samaan aikaan tehokkaasti. Ne auttavat johtajia “pirullisten ongelmien” ratkaisemisessa, koska ymmärryksen ja yhteyden tuominen ihmisten välille vie organisaatioita ja ihmisiä eteenpäin. Modernista ja sallivasta kyläfiilksestä nauttivat kaikki – ja uudistumisen johtaminen vaatii yhteisen rytmin löytämistä.