Psykoterapiapalveluiden määrällisessä ja laadullisessa riittävyydessä on pitkään ollut haasteita. Laaja tutkimukseen perustuva näyttö osoittaa psykoterapian olevan tehokas ja tuloksellinen mielenterveyden hoitomenetelmä. Palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) on katsonut, että se kuuluu oleellisena osana suomalaiseen terveyspalveluiden koriin. Helsingin psykoterapiatutkimus osoitti psykoterapian hyödyt kaikilla psykoterapian muodoilla. Kaikilla neljällä tutkitulla terapian toteutustavalla ja viitekehyksellä oireiden määrä väheni ja työkyky parani seurannan aikana. Myös persoonallisuuden toiminnassa tapahtui paranemista, joskin hitaammin. Lyhytaikaiset hoitomuodot olivat kustannustehokkaampia ja tuottivat työkykyä nopeammin kuin pitkäkestoinen hoito. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa toimi hyvin.

Pääministeri Orpon hallitusohjelma sisältää suhteellisen vähän uusia avauksia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Ohjelmaan on kuitenkin kirjattu vahvasti tavoite jatkaa pääministeri Marinin hallituksen aikana alulle pantuja kehittämishanketta mielenterveyden alueella. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön lasten ja nuorten toiminnassa. Mielenterveysstrategia 2020–2030 -työssä tunnistettuja askelia jatketaan osana hallituksen toimia mielenterveyden edistämiseksi. Samoin edetään itsemurhienehkäisyohjelman toimeenpanossa. Hallitusohjelmassa nostetaan esiin Terapiat etulinjaan -toimintamallin kokemuksien hyödyntäminen, porrastetut hoitomallit, Mielenterveystalo-palvelukokonaisuus, omahoito-ohjelmat, verkkoterapiat, walk in -palvelut, chat-palvelut sekä yhteistyö järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Uutena avauksena on vuosittainen pysyvä 10 miljoonan euron rahoitus psykoterapeuttikoulutukseen (Momentti 29.40.20). Vuoden 2020 kansalaisaloite ”Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi” voisi siis toteutua. 

Rahaa siis on! 

Kuka siis lähtee käytännössä toteuttamaan psykoterapeuttikoulutuksen uudistusta? Johtaako rahoitus vain siihen, että hankitaan kampaviinereitä ja pullakahvia sekä saadaan aikaan hyviä suunnitelmia? Kaikki palaset ovat jo olemassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt  psykoterapeuttikoulutuksen nykytilasta ja haasteista selvityksiä, jotka sisältävät valmiit toimintaehdotukset. Valtakunnallinen yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortio on olemassa. Se on tuottanut perusteellisia muistioita muun muassa kouluttajapsykoterapeuttien pätevyydestä ja kelpoisuudesta. Uusien selvitysten sijaan toimiin kannattaa ryhtyä nyt. Heti kärkeen kannattaa hylätä ajatus kaiken täydellisestä hallinnasta. Palasia on jo yksinkertaisesti liikaa, ja ne eivät mene tasan.

Ensimmäinen ja tärkein asia on aloittaa kouluttajapsykoterapeuttien koulutusohjelma. Kaikki yliopistot ovat todenneet, että yliopistoissa ei ole psykoterapian menetelmien kouluttajaosaamista. Hyvin muotoillut osaamistavoitteet kliiniseen osaamiseen, pedagogiseen osaamiseen ja tutkimustaidollisten opintojen osalta ovat jo valmiina viiden vuoden takaa. Seuraavaksi tarvitaan säädösmuutokset, joissa psykoterapeuttikoulutus jatkossa toteutetaan erikoistumiskoulutuksena osana normaalia yliopistojen koulutustoimintaa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa tarvitaan yhteistyötä, sillä lääkärin ja psykologin tutkinnon lisäksi opiskelijalla on usein taustalla sairaanhoitajan tai sosionomin AMK-tutkinto. 

Monessa selvityksessä ja esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöitä määrittävän asetuksen perustelumuistiossa tuodaan esille suomalaisen psykoterapian tutkimuksen vähäisyys. Hallitus on juuri päättänyt jakaa tuhannen tohtorin kouluttamiseen 255 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaan hyvinvointialueet saavat hallituskauden aikana 10 miljardia euroa lisää perusrahoitukseen nykyisen rahoituksen lisäksi. Lisänä tulevat rahat jonojen purkuun, KELA-korvauksiin lisätty 500 miljoonaa sekä Suomen osuus 2,6 miljardia euroa EU:n rahasta koronasta elpymiseen. Ehkä pieni osa tästä voidaan käyttää psykoterapian tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Meillä on kuusi yliopistoa, joille on säädöksin annettu oikeus psykoterapeuttikoulutukseen. Tämä tarkoittaa noin kahta miljoonaa euroa yliopistoa kohden vuosittain. Seuraavaksi voi kysyä jokaiselta tämän artikkelin lukijalta, pystyisitkö sinä vuosittaisella kahden miljoonan euron summalla toteuttamaan psykoterapeuttien koulutusohjelman. Jos vastaus on kyllä, kannattaisiko aloittaa? Pelkosi vaippa jo riisu ja kääri. Kuohujen keskelle tyynesti astu. Et sinä uppoa et sinä kastu. Epäröinnin keskellä älä kysy, kuinka paljon rohkeutta uskallan tähän käyttää. Kaksi on mahdollisuutta: haihtua pois tai raivata reitti.

Timo Keistinen

Ratkes ry:n puheenjohtaja