Mielen hyvinvointi on ajankohtainen ja keskeinen teema hyvään vanhenemiseen liittyvässä keskustelussa. Se kytkeytyy laajasti väestön ikääntymiseen ja ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakykyisyyden edistämiseen. Iäkkäiden mielen hyvinvointi ja sen edistäminen on sisällytetty kansallisiin suosituksiin, paikallisiin hyvinvointisuunnitelmiin ja -kertomuksiin ja se on myös otettu huomioon ikääntyneille suunnattujen palveluiden ja hoidon käytäntöjen kehittämisessä.

Mielen hyvinvoinnin ääreen kannattaa pysähtyä. Se rikastaa yleistä kuvaa ikääntymisestä ja iäkkäistä, auttaa paremmin tunnistamaan iäkkäiden voimavaraisuutta ja myös tukemaan heidän osallisuuttaan ja toimijuuttaan. Voimavara- ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa avaa innovatiivisia mahdollisuuksia iäkkäiden mielen hyvinvoinnin edistämiseen, ikäasenteiden muuttamiseen myönteisemmäksi sekä se auttaa kehittämään palveluita, joissa iäkkäät voivat elää omannäköistä, itselleen mielekästä ja merkityksellistä elämää. 

Mielenterveydestä mielen hyvinvointiin

Mielen hyvinvoinnilla eli positiivisella mielenterveydellä tarkoitetaan omakohtaista kokemusta hyvinvoinnista ja mielen tasapainosta. Toisin sanoen kyse on tyytyväisyyden tunteesta ja siitä, että voi kokea elämänsä merkitykselliseksi. Vaikeuksien kohdatessa tarvitaan keinoja palauttaa ja ylläpitää mielen tasapainoa.

Mielen hyvinvointi on voimavara, joka uusiutuu ja rakentuu arjessa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristön kanssa. Ikääntyessä elämänkokemus ja vuosien myötä karttuneet elämäntaidot luovat mielen hyvinvoinnille perustan. Niistä voi ammentaa keinoja niin oman mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen kuin vaikeuksien kohtaamiseen ja mielen tasapainon ylläpitämiseen niiden keskellä. 

Mielen hyvinvointi kuuluu kaikille ja sitä voidaan vahvistaa kaikissa tilanteissa. Iäkkäät ihmiset itse voivat arjen teoin ja valinnoin vaikuttaa omaan mielen hyvinvointiinsa. Silloin kun iäkäs ihminen on palveluiden piirissä, on ammattilaisten tietotaito mielen hyvinvoinnista ja sen vahvistamisen keinoista avainasemassa. Kyse on siitä, miten iäkkään ihmisen tunnetta elämän mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä vahvistetaan, kuinka autetaan suuntaamaan myönteiseen ja tuetaan omien voimavarojen ja vahvuuksien tunnistamista sekä millä keinoin edistetään arjessa pärjäämistä.

Koska mielen hyvinvointi on yksilöllinen kokemus, iäkäs ihminen itse on asiatuntija. Hän antaa merkityksiä elämänsä tapahtumille ja voi kertoa tunteistaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Tämän yksilöllisen kokemuksen tavoittamiseksi tarvitaan voimavara- ja ratkaisukeskeistä vuorovaikutusta. Iäkkään kanssa on hyvä keskustella siitä, mikä juuri hänellä vahvistaa tunnetta elämäntyytyväisyydestä ja rakentaa elämän merkityksellisyyden kokemusta tai mikä auttaa häntä kohtaamaan vaikeuksia ja selviytymään haastavissa tilanteissa.

Kohtaamisen tavalla on merkitystä 

Palveluiden piirissä olevien iäkkäiden mielen hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä on, miten ammattilaiset kohtaavat iäkkäät ihmiset, tunnistavat heidän vahvuutensa ja voimavaransa sekä vahvistavat heidän kyvykkyyttään selviytyä. Kyse on voimaantumista vahvistavasta toimintatavasta. Keskeisistä on, että iäkkäät ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi, heidän toimijuuttaan ja osallisuuttaan vahvistetaan, ja heillä on arjessaan itselle tärkeitä ja merkityksellisiä sisältöjä.

Ikäinstituutin kehittämishankkeissa on ikääntyneiden mielen hyvinvointia tarkasteltu jo runsaan kymmenen vuoden ajan. Iäkkäiden oman asiantuntemuksen kuuleminen on ollut kehittämistyön ytimessä. He ovat kertoneet iloa ja voimaa antavista asioista arjessaan, elämän merkityksellisyyden lähteistään sekä suhtautumisestaan haasteisiin ja selviytymiskeinoistaan.

Olemme rakentaneet mielen hyvinvoinnin edistämisen työn kolmen kivijalan varaan: psykologisten perustarpeiden huomioon ottamiseen, positiivisen psykologian tuottaman tiedon hyödyntämiseen sekä voimavara- ja ratkaisukeskeisen lähestymistavan soveltamiseen. Lähtökohtana on tunnistaa iäkkään ihmisen omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet. 

Positiivisen psykologian tuottama tieto hyvää elämää ja mielen hyvinvointia rakentavista tekijöistä antaa hyviä eväitä iäkkäiden ihmisten elämän mielekkyyden ja merkityksellisyyden vahvistamiseen sekä heidän vahvuuksiensa tunnistamiseen. Voimavara- ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa puolestaan avaa näkökulmia kohtaamisen ja auttamisen tilanteisiin, merkityksellisen arjen rakentamiseen ja selviytymiskyvykkyyden tukemiseen.

Kyse on iäkkään ihmisen arvostavasta ja yhdenvertaisesta kohtaamisesta, hänen oman asiantuntijuutensa kuulemisesta sekä hänen toimijuutensa tukemisesta ja elämänkokemuksensa arvostamisesta.

Ratkaisuja iäkkäiden palveluihin

Osana kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa toteutettiin Ikäinstituutissa hanke Mielenterveysosaamisella ratkaisuja iäkkäiden palveluihin. Tämän hankkeen keskeisenä toimintana olivat pitkäkestoiset valmennuspolut, joissa ammattilaiset perehtyivät muun muassa voimavara- ja ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan, voimaantumista vahvistavan ohjauksen perusteisiin sekä mielen hyvinvointiin ja sitä rakentaviin tekijöihin ikääntyessä. 

Valmennuspoluille osallistuneet ammattilaiset kehittivät omissa toimintaympäristöissään mielen hyvinvoinnin vahvistamisen käytäntöjä, joita syntyi yhteensä 30. Kauniiden sydänten kerho, Jaettu hetki muistoille ja Voimaa, iloa ja hyvinvointia vahvuuksista ovat oivallisia esimerkkejä mielen hyvinvoinnin teeman jalkauttamisesta palveluiden ja hoivan arkeen. Hankkeessa tuotettiin ammattilaisille opas Mielen hyvinvointi iäkkäiden palveluissa sekä Taitopakka voimaantumisen vahvistamiseen. Iäkkäille kehitettiin Mielen taitojen kortit, jotka auttavat suuntaamaan huomiota arjen myönteisiin asioihin, vahvuuksiin ja voimavaroihin.

Tutkittua tietoa mielen hyvinvoinnista ja suosituksia tulevaan

Osana pääministeri Marinin hallitusohjelmaan sisältyneen kansallisen ikäohjelman toimeenpanoa koottiin raportti Ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin nykytila Suomessa. Raportissa avataan mielen hyvinvoinnin käsitettä ja mielenterveyden edistämisen kokonaisuutta sekä kuvataan ikääntyneen väestön mielen hyvinvointia kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen tulosten valossa (FinSote 2020). Raportti esittelee hyviä toimintakäytäntöjä mielenterveyden edistämisessä ja sisältää suosituksia tulevaisuuden kehittämistyölle. Voimavara- ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa on raportissa kehystämässä yleistä kuvaa ikääntymisestä, valottamassa ikäasenteita sekä tarkastelemassa palveluiden ja hoivan toteuttamista sekä kehittämisen mahdollisuuksia. 

Raportissa korostetaan ihmiskeskeisen lähestymistavan sekä ratkaisukeskeisen vuorovaikutuksen keskeistä merkitystä iäkkäiden palveluissa ja mielen hyvinvoinnin osaamisen kokonaisuudessa. Voimavara- ja ratkaisukeskeisen lähestymistavan soveltamisen moninaiset hyödyt tuodaan esiin iäkkäiden ihmisten mielen hyvinvoinnin sekä myös työyhteisöissä yhteistyön edistämisen ja ammattilaisten oman hyvinvoinnin vahvistamisen kannalta. On hyvä tiedostaa, että voimavara- ja ratkaisukeskeisen lähestymistavan soveltaminen voi tuoda ratkaisuja myös vanhustyön veto- ja pitovoimaan.

Mielen hyvinvoinnin merkitys nostettu esiin laatusuosituksissa 

Vuoden 2024 alussa julkaistiin Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. Suosituksen tavoite on tukea väestön ikääntymiseen varautumista hyvinvointialueilla ja kunnissa sekä toimia palveluiden suunnittelun, kehittämisen ja arvioinnin työvälineenä.

Laatusuosituksen sisällöissä pureudutaan muun muassa iäkkäiden palveluissa työskentelevien työkyvyn paranemiseen, johon työurien mielekkyys ja osaamisen vahvistaminen kytkeytyvät. Yhtenä hyvänä käytäntönä kuvataan voimavara- ja ratkaisukeskeisyyden perustaan rakentuva materiaalikokonaisuus Mielen hyvinvointia iäkkäille – tietoa, taitoa ja toimintatapoja ammattilaisille.   

Mielen hyvinvointi on laatusuosituksissa yksi iäkkäiden toimintakyvyn edistämiseen liittyvistä teemoista. Suosituksissa todetaan, että ennakoinnissa ja ennalta ehkäisevissä palveluissa tarvitaan uusia innovatiivisia tapoja tukea ja motivoida iäkkäitä esimerkiksi mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Oman ikääntymisen ja elämänkulun ennakoinnin kannalta keskeistä on, että iäkkäitä kannustetaan vaalimaan ja vahvistamaan omaa toimintakykyään, hyvinvointiaan, terveyttään ja turvallisuuttaan itselleen mielekkäällä ja omaehtoisella toiminnalla tarjoamalla mahdollisuuksia muun muassa mielen hyvinvoinnin edistämiseen.

Mielen hyvinvoinnin näkökulma liittyy myös palveluiden toteuttamiseen kestävällä tavalla. Esimerkiksi laatusuosituksissa kuvattuun keskitetyn neuvonnan ja asiakasohjauksen toimintamalliin kuuluu mielen hyvinvoinnin näkökulma. Laatusuosituksessa kuvataan indikaattorit, joiden avulla voidaan seurata toimien etenemistä ja palvelun laatua. Positiivinen mielenterveys on mainittu hyvän toimintakyvyn taustalla ja toimintakykyä vahvistavana tekijänä, toimintakykyyn liittyvänä laatuindikaattorina.

Hyvää elämää rakentamassa

Väestön ikääntyessä tarvitaan voimavaraista ja monipuolista keskustelua ikääntymisestä, kokonaisvaltaista ymmärrystä iäkkäiden hyvinvoinnista sekä innovatiivisia tapoja tukea heidän hyvinvointiaan ja toimintakykyään. Palveluiden perustana ihmiskeskeisyys ohjaa tunnistamaan iäkkään tarpeet, toiveet ja voimavarat sekä arvostamaan iäkkään omaa asiantuntijuutta. Hyvinvointia vahvistavat ratkaisut luodaan yhdessä iäkkään ihmisen kanssa.

Ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin nykytila Suomessa -raportissa todetaan, että voimavara- ja ratkaisukeskeisellä suhtautumisella on merkitystä ikääntymiseen liittyvän kuvan avartamisessa.  Näin voidaan muuttaa yleisiä asenteita, vähentää ongelmapuhetta ja tuoda käyttöön voimavaroja korostavaa sanoitusta. Tämä johtaa osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen ja syrjivien käytäntöjen vähenemiseen.

Iäkkäiden palveluita ja hoivaa koskeva keskustelu kiinnittyy usein epäkohtiin. Juuri nyt on tärkeä nostaa esiin ihmiskeskeisyyttä korostava näkökulma ja iäkkäiden hyvän elämän mahdollistaminen hoivassa. On hyvä tunnistaa toisin toimimisen tavat ja mahdollisuudet. Voimavara- ja ratkaisukeskeisen osaamisen vahvistamisen myötä syntyy myönteisiä vaikutuksia hoidon ja hoivan laatuun, hyvien vuorovaikutussuhteiden rakentumiseen, asiakkaan omaan toimijuuteen sekä mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Työotteen voimavara- ja ratkaisukeskeisyyden merkitys on tärkeä tunnistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä ja kaikissa niissä toiminnoissa, joissa edistetään ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia.