Ratkes syntyi reaktiona ongelmakeskeiseen ja menneisyyteen katsovaan ajatteluun. Ratkes oli protestiliike. Tärkeintä oli nähdä mahdollisuudet ja etsiä askel kerrallaan ratkaisuja. Se toi uusia ajatuksia terapiatyöhön, työnohjaukseen, opetukseen ja organisaatioiden johtamiseen. Yhdistyksen alun toiminta oli aktiivista ja innostunutta. Sanoma siirtyi vuosien varrella valtavirtaan. Ministerit ja poliitikot alkoivat käyttää ratkaisukeskeisiä sanoja. Samalla sanoma laimeni ja muuttui arkiseksi. Se näkyi yhdistyksen toiminnassa. Uudistuneen yhdistyksen toiminnassa ilmenevät vanhat perinteet kuten Ratkes-päivät ja Safari, mutta myös uudet toiminnan muodot kuten päiväkahvit ja vertaistuelliset illat.

Koronaepidemia, sota Euroopassa ja energiakriisi ovat kaikki muuttuvan maailman taustalla. Kotoisina ilmiöinä näkyvät väestön vanheneminen, ongelmat vanhustenhoidossa, mielenterveystyön kehitystarpeet ja työssä jaksaminen. Kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen on pantu paljon toiveita sekä uusia tavoitteita. Vuodevaihteen jälkeen muutos koskee noin 400.000 sote-työntekijää. Tarvitaan siis tulevaisuuteen suuntautuvaa ajattelua.

Nyt tulisi nostaa mielenterveyden ylläpito erityisasemaan. Mielenterveyden osuus väestön tautitaakasta on kasvanut nopeasti. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja kolmasosa sairauspäivärahoista kytkeytyy mielenterveyteen. Ratkaisut tilanteeseen eivät ole löydettävissä vain terveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta, vaan ne liittyvät kasvatukseen, koulumaailmaan ja työelämään sekä perheiden hyvinvointiin. 

Mielenterveyspalvelujen osuus terveydenhuoltoon suunnatuista määrärahoista oli Suomessa vain 5,0 prosenttia vuonna 2019. Sen tulisi olla paljon suurempi. Panostukset edistäviin ja ehkäiseviin toimiin ovat vaatimattomia. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat Suomessa OECD:n arvion mukaan vuositasolla noin 11 miljardia. Yhteiskunnalle erityisen kalliiksi tulevat alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeet. Rakentamalla järjestelmä, jossa kansalainen pääsee nopeasti vaikuttaviin hoitoihin, kuten psykoterapiaan, kustannukset voisivat olla pienemmät. 

Nykyinen hallitus on laatinut viimeisen kansallisen budjettinsa. Nyt on aika suunnata ajatukset jo seuraavan eduskunnan ja tulevan hallituksen ohjelmaan. Sosiaali- ja terveystyön hallinnollinen rakenne on valmiina. Käytännön toiminta on alkamassa ja se edellyttää uuden oppimista ja uutta kehittämistä. Kansalaisaloite terapiatakuusta eteni eduskuntaa jo lokakuussa 2019 ja sen jälkeen asia on jäänyt kellumaan. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle yleisestä hoitotakuusta, mutta siitä puuttui terapiatakuu. Perusteluihin oli erikseen kirjattu, että tämä hoitotakuu ei koske terapioita. 

Koulutus on osa ratkaisujen kokonaisuutta, jota ilman mielenterveyden hoito ei Suomessa korjaudu. Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksesta ei saa hautautua työryhmiin. Terapiakoulutusten yhteys mielenterveyshäiriöiden hoitojärjestelmään ja työelämän tarpeisiin on nyt heikko. Psykoterapeuttikoulutus tulisi muuttaa yliopistoja velvoittavaksi erikoistumiskoulutukseksi ja saada maksuttomaksi. Tässä olisi mahdollisuus myös sote-ammattilaisen kliinisen osaamisen urakehitykselle.

Ratkaisukeskeisessä asiakastyössä asiakas kohdataan yksilönä, ja häntä autetaan lisäämään toimijuuttaan ja siten vaikuttamaan enemmän elämäänsä. Hän löytää vähitellen kykyjä ja vahvuuksia, joita ei ole voinut aiemmin turvallisesti oppia. Mielen vahvuus elää silloin arjessa.

Timo Keistinen

Ratkes ry:n puheenjohtaja