Sallan Wilderness Parkissa järjestetty Hehku 2026  kokosi yhteen yrittäjiä, kehittäjiä ja työelämän uudistajia. Tapahtuman tavoitteena oli yhdistää yrittäjyys, innovatiivisuus ja hyvinvointi. Hyvinvointiin liittyvä viesti oli ajankohtainen ja selkeä : hyvinvointi ei ole menestyksen seuraus, vaan sen edellytys.

Työhyvinvointivalmentajat ja tietokirjailijat Riikka Ilmivalta ja Kati Boijer-Spoof Heikinheimo Virkisteristä nostivat esille tutkimukseen ja käytännön kokemukseen nojaavan näkemyksen siitä, mihin suuntaan työelämä on kehittymässä.

Hyvinvointi –  menestyksen perusta

Esityksen keskiössä oli ajattelutavan muutos. Pitkään työelämässä on uskottu, että ensin tehdään kovasti töitä ja saavutetaan tuloksia – ja vasta sen jälkeen voidaan hyvin. Tutkimukset kuitenkin kertovat toisin.

Positiivisen psykologian laajat tutkimukset osoittavat, että hyvinvoivat ihmiset ovat tuottavampia, luovempia ja tekevät parempia päätöksiä. Hyvinvointi  ja tyytyväisyys elämään ennustaa työssä onnistumista.

Tämä näkyy myös käytännössä. Kun ihminen voi hyvin, hänen kykynsä kohdata muutoksia, ratkaista ongelmia ja tehdä yhteistyötä vahvistuvat. 

Yksin tekeminen uuvuttaa

Human Runway 2026 – selvitys nostaa esiin huolestuttavan ilmiön: 77 prosenttia startup-perustajista on kokenut pitkittynyttä stressiä.

Työhyvinvointivalmentajien mukaan kuormitus ei näy heti ulospäin. Se alkaa kehollisina tuntemuksina – levottomuutena, väsymyksenä ja palautumisen vaikeutena – ennen kuin siitä osataan puhua ajoissa. 

Pelko epäonnistumisesta estää monia pyytämästä ajoissa apua. Olemme laumaihmisiä ja tarvitsemme ympärille ihmisiä. Suurin kuormitus ei Human Runway -selvityksen mukaan ole työmäärä, vaan haasteiden kanssa yksin jääminen

Työelämän haaste ei siis ole vain työn määrä, vaan se, miten työ koetaan. Kuormitus kasvaa, kun vastuuta ei voi jakaa.

Nuorten viesti työelämälle

Nuorisobarometri 2025 välittää selkeän viestin. Nuorten tulevaisuususko on heikentynyt, turvattomuuden kokemukset lisääntyneet ja tyytyväisyys elämään laskenut. Työhön liittyvät paineet ja epävarmuus kuormittavat jo ennen työuran alkua.

Nuorilla on  kuitenkin halu edetä: moni tähtää korkeakoulutukseen ja merkitykselliseen työhön. Juuri tämä ristiriita – korkeat odotukset ja epävarma tulevaisuus kuormittaa. 

Tämä on työelämälle selkeä viesti: uusi sukupolvi ei sitoudu rakenteisiin, jotka kuluttavat enemmän kuin kannattelevat.

Merkityksellinen työ alkaa visiosta

Yksi esityksen keskeisistä oivalluksista liittyi vision merkitykseen. Visio ei tarkoita vain organisaation strategisia tavoitteita, vaan myös henkilökohtaisen suunnan kirkastamista. Se alkaa yksinkertaisista mutta tärkeistä kysymyksistä: millainen ihminen haluan olla ja mitä haluan tehdä?

Jos nämä kysymykset jäävät pohtimatta, työ muuttuu helposti pelkäksi suorittamiseksi ilman syvempää merkitystä. Kun oma suunta selkiytyy, myös työn merkityksellisyys, motivaatio ja kokemus suunnasta vahvistuvat.

Sama ilmiö näkyy organisaatioissa. Ilman yhteistä visiota tekeminen hajautuu ja päätökset jäävät helposti irrallisiksi. Kun suunta on kirkas, se ohjaa arjen valintoja, vahvistaa sitoutumista ja lisää ennakoitavuutta. Samalla myös olennaiseen keskittyminen helpottuu. 

Hyvinvointi rakentuu arjessa

Virkisterin puheenvuorossa korostettiin myös käytännön keinoja. Työyhteisöissä voidaan lisätä hyvinvointia esimerkiksi ottamalla hyvinvointi osaksi viikoittaisia keskusteluja, seuraamalla kuormitusta säännöllisesti ja vahvistamalla psykologista turvallisuutta.

Yksilölle tärkein viesti on palautumisen merkitys. Työstä irrottautuminen ei ole ylellisyyttä, vaan välttämätöntä jaksamisen kannalta. Psykologi Anniina Virtanen nostaa esille ”mikä saa hymyn huulille ja silmät loistamaan” – sitä kannattaa tehdä. Omien palautumiskeinojen löytämiseen kannattaa panostaa

Virtasen tutkimuksessa tulee esille, että palautuminen ei ole aina pelkkää lepoa ja rentoutumista: palautumista voivat edistää  myös uuden oppiminen ja itsensä haastaminen ja merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemukset. 

Kohti kestävää työelämää

Kun tutkimustieto, nuorten kokemukset ja työelämän arki yhdistyvät, syntyy selkeä johtopäätös: Työelämä on murroksessa. Menestystä ei enää rakenneta hyvinvoinnin kustannuksella, vaan sen varaan.

Hyvinvointivalmentajat tiivistivät työelämän suunnan kolmeen pilariin:

• hyvinvointi on nostettava keskeiseksi mittariksi taloudellisten lukujen rinnalle
• visio antaa suunnan ja merkityksen tekemiselle
• resilienssi mahdollistaa muutoksissa pärjäämisen

Korkea suorituskyky ei synny jatkuvasta kiireestä, vaan kyvystä rakentaa kestävää tekemistä.

Hehku 2026 ei tarjonnut vain ajatuksia, vaan myös suunnan. 

Ja se suunta kulkee kohti  kestävää työelämää, jossa ihminen ei ole suorittaja – vaan kokonaisuus, jonka hyvinvointi ratkaisee sen, mitä saadaan aikaan.