Mihin ratkaisukeskeisyyttä tarvitaan tulevaisuuden työelämässä? Ja missä sitä jo näkyy? Muun muassa näitä lähti kyselemään asiantuntijoilta ratkaisukeskeinen juontaja Katja Ståhl työnohjaajaopiskelijoiden ideoimassa webinaarissa huhtikuussa.

Me ratkaisukeskeiset työnohjaajaopiskelijat Helsingin yliopiston HY+:sta olemme innokkaita ideoimaan kaikenlaista. Tällä kertaa ideointi lähti lentoon opettajamme Bodil Mickelsin ansiosta ja aikaan saatiin Ratkaisukeskeisyys – työelämän supervoima -webinaari, jonka järjestelyihin saatiin mukaan opinahjomme HY+ ja SFiO Suomi. Halusimme pohtia ratkaisukeskeisyyttä työelämän kontekstissa, ja nimenomaan tulevaisuuden näkökulmasta. Mielestämme ratkaisukeskeisyyttä ei vielä tunneta riittävän laajalti, ja koetimme webinaarilla avata, mitä ratkaisukeskeisyys ylipäätään on.

Opiskelijamme Katja Ståhl lupautui tapahtuman juontajaksi. Ratkaisukeskeisyyden kouluttajalla Marika Tammeaidilla on vahva kosketus erityisesti johtamiseen erilaisissa organisaatioissa. Mukaan tuli myös kokenut organisaatiokehittäjä, ratkaisukeskeinen fasilitoija Lari Karreinen (SFiO) sekä käytännön työelämän ratkaisukeskeisyyden lähetti, johtava HR-asiantuntija Kati Toikka Järvenpään kaupungilta. Keskustelua seurasi parisataa kuulijaa.

Lari Karreinen kertoi aluksi lempiesimerkkinsä siitä, mitä ratkaisukeskeisyys on:

–  Kun tv-sarjan Ihmemies Mac Gyver joutui pinteeseen, esimerkiksi uppoavaan merikonttiin, hän ei koskaan jäänyt murehtimaan, miksi hänelle kävi näin. Hän lähti heti tutkimaan ympäristöään ja etsi mahdollisia keinoja, joiden avulla hän pääsisi ulos. Pieni johdonpätkä siellä, vanha akku ja kolikko tuolla, ja niiden avulla hän pian jo hitsasi tietään ulos. Eli asetti tavoitteen, etsi resursseja, teki kokeiluja ja pieniä askelia, ja pääsi näiden avulla eteenpäin ja ulos uppoavasta kontista. 

Marika Tammeaid muistutti, että ratkaisukeskeisyyden nimikin tulee siitä, että toimimme päinvastoin kuin ongelmakeskeisyydessä. Emme ole niin kiinnostuneita tutkimaan juurisyitä, vaan lähdemme heti kohti toivottua asiaintilaa. Hän nosti Anthony Grantin kolme ratkaisukeskeisyyden tunnusmerkkiä: suuntaudutaan tulevaisuuteen, joka ei ole jatkumoa menneelle, vaan täynnä erilaisia mahdollisuuksia. Irtaudutaan arkiajattelua leimaavasta ongelmakeskeisyydestä ja kysytään, mitä on ongelmien lisäksi. Ja nähdään mahdollisuudet ja voimavarat, tunnistetaan ja aktivoidaan ne. 

Työelämässä ratkaisukeskeisyys mainitaan välillä vähän erilaisessa tarkoituksessa, synonyyminä suoraviivaiselle ongelmanratkaisulle. Mutta vähitellen ratkaisukeskeisyys on alkanut levitä työpaikoille, esimerkiksi johtamiseen. Valtiolle on tehty viime vuonna julkisen johtamisen periaatteet, joissa mainitaan ratkaisukeskeinen lähestymistapa (huom: tämä koskee myös poliittisia päättäjiä!): 

https://valtioneuvosto.fi/-//10623/yhteiset-periaatteet-julkisen-johtamisen-tueksi. 

Mitä ratkaisukeskeisyys voi antaa tulevaisuuden työelämälle?

Marika Tammeaid muistutti, että ratkaisukeskeisyys on tapa katsoa maailmaa ja filosofia, ei keskustelutekniikka. Se on käyttökelpoinen toimintatapana laajalti eikä sitä tarvitse aina erikseen nimetä. Keskustelijat toivoivat ratkaisukeskeisyyden uivan laajemmin valtavirraksi eri alojen koulutukseen ja toimintaan. 

– Nyt kun elämme hurjia aikoja, tarvitsemme laadukkaampaa keskustelua ja kuplista poistumista. Arkiajattelu on mustavalkoista, mutta harmaan sävyistä voisi löytyä ratkaisuaihioita ja yhdistäviä tekijöitä. Laadukas ajattelu vaatii useita näkökulmia.

Kati Toikka totesi, että ratkaisukeskeisyyden arvostava kohtaaminen luo osallisuutta ja sitä kautta muutoskyvykkyyttä työpaikoille. Myllerrysten maailmassa on myös tärkeä tunnistaa, minkä ei tarvitse muuttua, minkä päälle voidaan rakentaa.

– Jano inhimilliselle kohtaamiselle jatkuu. Kyllästymme jossain vaiheessa tekoälyn kanssa jutteluun, haluamme aitoja kohtaamisia.

Miten yritykset voisivat hyötyä ratkaisukeskeisyydestä?

Kun ratkaisukeskeisyyttä aletaan käyttää, johtaja tai työntekijä voimaantuu. Tämä aiheuttaa parantunutta työpanosta ja siten tuottavuuden lisäystä. Ratkaisukeskeisyys luo ylipäätään mahdollisuuksia työssä onnistumiselle. Työssä uuvutaan vähemmän ja innostutaan enemmän, asiakkaat ovat tyytyväisempiä, asiakassuhde luodaan paremmin, ihmiset tekevät enemmän yhdessä ja yli ammattikunta- ja yksikkörajojen.

Kreikassa ratkaisukeskeinen coach Olympia Mitsopoulou on mitannut yrityksen ratkaisukeskeisen johtamiskoulutuksen tuloksia, kertoi Marika Tammeaid. Projekti kesti puoli vuotta. Mitattua tuottoa tuli 115 % jokaista käytettyä euroa kohti. Kun tuloksia mitattiin puoli vuotta ohjelman päättymisen jälkeen, kaikki tulokset jatkoivat paranemistaan. Se näkyi myynnissä, johtajien kyvyssä käyttää työntekijöiden osaamista, tuottavuudessa, tiimityön toimivuudessa, asiakastyytyväisyydessä, motivaatiossa ja johtamistaidossa.

Yritykset elävät ihmisten luovuudesta ja ideointikyvystä. Niitä voidaan ratkaisukeskeisellä työskentelyllä vapauttaa. Luovuus on tärkeä tämän ajan voimavara. 

Työyhteisöissä ei kannata pitää ratkaisukeskeisyyttä hirveän vaikeana. Siihen voi lähteä pienin askelin, ja muuttaa vuorovaikutusta pienin keinoin, totesi Kati Toikka. 

–  Se voi olla yksi hyvä kysymys, pieni väliintulo. Ja se, että muistamme aina pohtia, mitä me itse tuomme eri tilanteisiin. 

Näinä aikoina pohditaan laajemminkin resilienssin kasvattamista ja kriisinkestävyyttä. Jokainen ihminen on osa sitä. Ja kaikkein tärkeintä on, että toimimme yhdessä.