Edellinen hallitus sai valmiiksi vuosia sitten aloitetun uudistustyön ja julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto hallintomallinsa. Hyvinvointialueet ovat jo aloittaneet toimintansa. Uudelle hallitukselle jää vielä paljon tehtävää suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden rakentamiseen. Runsaasti rakennuspalikoita on jo valmiina. Kansallinen mielenterveysstrategia 2030 tarjoaa kokonaisvaltaisen kehyksen väestön mielenterveyden vahvistamiseen. 

Nyt on edessä toteuttamisen aika. Tarvitaan ketterää innovatiivista rohkeutta ja luovuutta ratkaista edessä olevat haasteet. Valtioneuvoston virkamiehet ovat sopivasti hallitusohjelman valmistelua varten julkaisseet laajasti eri ministeriöiden, tutkimuslaitosten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa valmistellun luonnoksen tulevan hallituksen periaatepäätökseksi mielenterveyden edistämiseksi. Luonnoksen vahvuus on sen laaja-alaisuus ja esitettyjen toimenpiteiden konkreettisuus. Rasitteena on selkeän fokuksen puuttuminen tavoitteiden ja toimenpiteiden syleillessä koko yhteiskuntaa.

Mielenterveysstrategiassa painopisteistä nostetaan toteutukseen erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa. Se nousee esille myös periaatepäätöksen luonnoksessa. Lapsuus ja nuoruus ovat tärkeää ja merkityksellistä aikaa koko elämänkaaren aikaiselle hyvinvoinnille ja hyvälle mielenterveydelle. Työ on investointi, joilla varmistetaan tulevaisuuden hyvinvointia Suomeen. Siinä korostuvat lapsille ja nuorille tarvittava kasvurauha, riittävä toimeentulo ja palvelujen saatavuus.  Toimijoita tarvitaan varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa ja työelämän alun tukemisessa. Tehtävä ei kuulu pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan vastuulle.

Mielenterveyden häiriöistä on tullut yhä merkittävämpi osa suomalaista tautitaakkaa. Tulevina vuosina hyvinvointialueiden on vahvistettava mielenterveyspalveluita erityisesti perustasolla. Nyt on aika toteuttaa terapiatakuu, jolla ilman pitkää odotusta varmistetaan pääsy psykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon. Nuorille palveluita pitäisi saada myös heidän omissa arjen ympäristöissään, esimerkiksi mahdollistamalla psykoterapeuttisten hoitomenetelmien laajempi käyttö kouluympäristöissä. Tämä edellyttää mielenterveysosaamisen lisäämistä täydennyskoulutuksen avulla. Ratkaisukeskeiset menetelmät ovat tällöin usein hyvä viitekehys. 

Mielenterveyskentällä tarvitaan nopeasti alkavia, näyttöön perustuvia hoitoja ja niiden osaajia. Saatavuuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi käyttämällä käynti kerrallaan -konseptia, jossa terapiatapaamisia voi olla yksi tai useampia, mutta tavoitteena on pyrkiä auttamaan asiakasta mahdollisimman vähin käyntikerroin. Se taas edellyttää hyvää osaamista. On toivottavaa vahvistaa lyhytterapioiden käyttöä terveydenhuollon perustasolla, julkisella sektorilla, työterveydessä ja opiskelijahuollossa. Samalla tulisi myös selkeyttää lyhytterapioiden asemaa. Tarvitaan hyvää ja laadukasta lyhytterapian menetelmien koulutusta, jolla on tukeva tieteellinen pohja ja toistettavat menetelmät. Lyhytterapeuttisten menetelmien koulutusohjelmien lisäksi tarvitaan maksutonta psykoterapeuttikoulutusta, jota yliopistot järjestävät virallisena erikoistumiskoulutuksena. Tätä esitettiin eduskunnalle annetussa kansalaisaloitteessa, ja sitä esitti myös ministeriön selvityshenkilö.

Timo Keistinen

Ratkes ry:n puheenjohtaja