Nuoret kaipaavat työelämältä perinteisten elementtien, kuten palkan ja vakauden ohella, työn arvostusta.  Nuoret  kokevat, etteivät tule arvostetuksi työssään eivätkä  työyhteisöissään. Tämä johtaa mm. siihen, että ammatillinen itsetunto heikentyy ja johtaa vähitellen työuupumukseen. Huolestuttavaa on, että liian moni nuori kokee työuupumuksen jo ensimmäisessä työpaikassaan. Tämä näkyy mm. runsaina sairauspoissaoloina ja jopa mahdollisina työkyvyttömyyseläkkeinä.

Työn merkityksellisyys syntyy mahdollisuudesta toteuttaa itseään, hyödyntää osaamista ja tehdä työn kautta jotain hyvää. Parhaimmillaan merkityksellisyyden kokemus synnyttää ihmisessä vahvan sisäisen palon ja motivaation omaan työhön.

Henkilöstöpulan kanssa kamppaileville organisaatioille työhyvinvointi ja ihmislähtöinen johtaminen ovat keskeisiä vetovoimatekijöitä. Väestörakenteen muutos ja siihen liittyvä työvoiman tarve lisäävät vastedes osaavan työvoiman tarvetta. Tämä asettaa haasteita johdolle ja ammattilaisille, jotka auttavat henkilöstöä selviytymään työelämän paineissa.

Työelämän kehittäminen vaatii konkretiaa ja hyviä esimerkkejä. Toiminnan uudistaminen onnistuu, kun se pohjautuu luottamukseen ja yhteistyöhön, on hyvin johdettua ja osa jokapäiväistä työn tekemistä. Menestyvät työpaikat luovat innovaatioita, kasvua ja uutta työtä. Hyvinvoiva työyhteisö on tehokkaampi ja luovempi, mikä johtaa parempiin tuloksiin ja työtyytyväisyyteen.

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on yksi keino, jolla voimme auttaa ihmisiä löytämään potentiaalinsa ja saavuttamaan tavoitteensa. Sen sijaan että jäisimme jumiin ongelmien murehtimiseen, meidän tulisi aktiivisesti etsiä ratkaisuja ja keinoja edetä eteenpäin. Tärkeä osa ratkaisukeskeistä kulttuuria on rohkeus kasvaa ihmisenä arvojensa mukaisesti.

Suuret kiitokset jälleen kirjoittajille. Lehdestä voitte lukea ajankohtaisia artikkeleita työn kehittämiseen, koulutukseen ja työhyvinvointiin liittyvistä aiheista.

Antoisia lukuhetkiä

Helinä Nurmenniemi
Ratkes-lehden päätoimittaja