Lukiossa toimijoita ovat opettajat, lukiolaiset, vanhemmat ja muu henkilökunta. Lisäksi lukion toimintaan vaikuttavat yhteiskunta ja maailman tapahtumat. Yhteiskunnan vaateet ovat kasvaneet, ja lukiolaisen toivotaan tietävän varhain opiskelupolkunsa tulevaan ammattiin. Haasteita lisäävät ilmastonmuutos, Ukrainan sota, korona ja energiakriisi.

Edellä kuvattua voidaan luonnehtia ilmiöiksi, jotka tuovat kompleksisuutta. Kompleksisuus koskee monia toimintaympäristöjä ja on elämään ja tiedon luonteeseen liittyvä ilmiö, jota ei koskaan pystytä täydellisesti ymmärtämään. Kompleksisuus tarkoittaa tapaa ymmärtää maailmaa kokonaisuutena, jossa asiat ja ilmiöt ovat kietoutuneet yhteen, eikä kokonaisuutta voida ymmärtää pilkkomalla se osiinsa ja tarkastelemalla osia yksitellen (Puustinen & Jalonen 2020). Vaikka yhteiskunnan ilmiöt ovat kompleksisia, monet tapahtumaketjut ovat kuitenkin luonteeltaan lineaarisia ja osin ennustettavia, ja niitä voidaan yhdessä kehittää.

Kompleksisissa ympäristöissä kehittäminen vaatii kokeilukulttuuria (Liira ym. 2020). Kokeilu on uuden etsimistä, eikä lopputulosta vielä tiedetä. Ruohonjuuritason kokeilut etsivät nopeita ratkaisuja, ja niillä on erityisesti osallisuutta sekä demokratiaa vahvistava vaikutus. Nopeille kokeiluille on tyypillistä käyttäjälähtöisyys ja se, että niitä kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa. Ratkaisuja testataan monipuolisesti osallistujien kanssa yhteistyönä ja aidossa toimintaympäristössä. (Aarnisalo 2019, Keskitalo & Vuokila-Oikkonen 2022, Vuokila-Oikkonen 2022.)

Artikkelissa kuvatut toiminnot ovat kokeiluja OPAS-hankkeessa (1. 3. 2021 – 30. 6. 2023). Tavoitteena hankkeessa on kehittää lukiolaisen osallisuutta ja hyvinvointia tuottavia menetelmiä lukioihin. OPAS-hanketta toteuttavat Oulun Diakonissalaitoksen liikuntaklinikka (ODL) ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoittajia ovat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), hankkeen toteuttajat ja Oulun kaupunki.

Sokrateen dialogi OPAS kuuntelee -kokeilun taustalla

Lukiolaisten ja koulun henkilökunnan kanssa keskusteluissa ja erilaisissa mielipidekirjoituksissa tuli esiin, että lukioihin kaivataan kuuntelevia ja helposti lähestyttäviä aikuisia, joiden kanssa on mahdollista keskustella ilman ajanvarausta ja odotusta. OPAS kuuntelee -kokeilun taustalla on Sokrateen filosofia. Sokrates (n. 427 eKr. – 347 eKr.) oli ateenalainen filosofi antiikin Kreikassa. Sokrates piti itseään ”ajatusten kätilönä” kyselemällä keskustelukumppaniltaan tarkkoja ja johdattelevia kysymyksiä niin, että keskustelukumppani itse sai rakennettua vastauksen itseään askarruttavaan asiaan (Mielen ihmeet i.a.). Edellä kuvattu on ratkaisulähtöisen kehittäjän toimintaa.

OPAS-hankkeen työntekijät olivat läsnä hankkeeseen kuuluvissa lukioissa. Lukiossa oltiin aulatiloissa, joissa opiskelijat viettävät aikaansa oppituntien välissä. Tavoitteena oli tarjota lukiolaisille mahdollisuus keskustella ilman ajanvarausta, olla läsnä ja saatavilla lukiossa. Keskustelun aiheet tulivat lukiolaisilta ja olivat muun muassa Ukrainan sota, jaksaminen, ylioppilaskirjoitukset, kesäloma, oppituntien pituus, hyppytunnit, koulutehtävät, kokeet ja arviointi, unen merkitys ja stressi.

Lukiolaiset keskustelivat suhteellisen avoimesti asioistaan. Toisaalta oli myös nuoria, jotka eivät tervehtineet. Lukiolaisten palautteen mukaan OPAS kuuntelee oli merkityksellistä, ja sitä todistaa yhden lukiolaisen kommentti: ”Hyvä kun olette koulussa saatavilla tarvittaessa.”

Koira mukaan OPAS kuuntelee -toimintaan

Artikkelin kirjoittaja päätti ottaa koiransa lukioon, koska eläinavusteisuus näyttää olevan kehittymässä monilla aloilla. Koira mukana lukiossa -toimintaa voidaan kuvata vapaamuotoiseksi ja kokeilevaksi. Koira on kouluun sopiva eläin herkkyytensä ja kokonsa puolesta (Ikäheimo 2020).

Koiran mukana olemisella on vaikutusta ihmisen hyvinvointiin, koska eläimet vähentävät psyykkistä stressiä, edistävät positiivista vuorovaikutusta ja vahvistavat resilienssiä (Ervast & Raukola-Lindblom 2022). Aikuista on helppo lähestyä, jos hänellä on mukanaan eläin, kuten koira (Mickelsonin 2022). Koira kuuntelee kritisoimatta ihmistä. Eläimet vaikuttavat läsnäolollaan ihmisen hormonitoimintaan, vuorovaikutukseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Lisäksi eläimen kanssa tekeminen rauhoittaa ihmisen parasympaattista hermostoa, laskee verenpainetta ja vähentää stressihormien määrää (Beetz ym. 2012).

Oksitosiini kehittyy varhaisissa kiintymyssuhteissa (Kortesluoma & Karlsson 2011), ja sitä nimitetään kiintymissuhdehormoniksi, rakkaushormoniksi ja hoivahormoniksi. Oksitosiini muokkaa ihmisen käytöstä varhaisista vuorovaikutussuhteista lähtien, ja siten oksitosiini auttaa sosiaalisten tilanteiden hallitsemisessa, vähentää ahdistusta ja edistää luottamuksen syntymistä yksilöiden välille. Katsekontakti koiran ja ihmisen välillä lisää oksitosiinin eritystä. (Ervast & Raukola-Lindblom 2022.) Eläin vaikuttaa ihmiseen myönteisesti ja vastavuoroisesti ihminen eläimeen. Erityisesti eläimen silittäminen ja koskettaminen lisäävät oksitosiinin eritystä molemmilla, sekä ihmisellä ja eläimellä. On myös todettu, että koiran ele- ja tunnekielen tunnistaminen lisää ihmisen ele- ja tunnekielen ymmärtämistä kaikissa ikäluokissa (Ikäheimo 2020).

Koiran persoona ja siihen liittyvät ominaisuudet ovat tärkeitä, kun koira tulee lukioon. Lukion kanssa tehdään sopimus koiran läsnäolosta lukiossa. (Vuokila-Oikkonen & Kylmämaa 2023.)

Koira koulussa kokeilun merkitys

Lukiolaisille lähetettiin Wilma-kysely, jossa kysymykset liittyivät koiran merkitykseen lukiolaisille. Kyselyyn vastasi 59 opiskelijaa. Opiskelijoista 93 % oli sitä mieltä, että koiran kohtaaminen paransi mielialaa. Vastaajista 87 % koki, että koira voi helpottaa puhumista aikuisen kanssa, sekä 90 % oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä, että koiran seurassa kanssakäyminen toisen ihmisen kanssa on luontevaa. Voidaan todeta, että vapaamuotoinen toiminta koiran kanssa lukiossa edisti suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista opiskelijoista heidän mielialaansa ja helpotti puhumista aikuiselle sekä he kokivat kanssakäymisen luontevaksi. Opiskelijat kommentoivat koiran läsnäoloa positiivisesti. ja monen kasvoille tuli hymy koiran nähdessään. Palautteen perusteella kohtaaminen ja läsnäolo lukiossa on tärkeää. (Vuokila-Oikkonen & Kylmämaa 2023.)

Opas kuuntelee koiran kanssa

Artikkelissa kuvataan kokeiluja OPAS kuuntelee -toimintaa ja siihen liittyen koiran läsnäoloa lukiossa. Kokeilukulttuuri mahdollisti uusien mielenterveyttä edistävien toimintojen kehittämisen, ja siten kokeilut ja ratkaisuja tuottava yhteiskehittäminen kietoutuvat yhteen (Vuokila-Oikkonen 2022). OPAS kuuntelee -toiminnan voidaan sanoa olevan onnistunutta. Kokeilujen hyvät tulokset vaativat niiden liittämistä olemassa oleviin rakenteisiin, tässä tapauksessa lukion toimintakulttuuriin. Tarvitaan vielä tutkimusta, osaamista ja ajattelutavan muutosta OPAS kuuntelee- ja eläinavusteisesta toiminnasta mielenterveyden edistämisen menetelmänä, jotta menetelmä siirtyy osaksi kuntien tai hyvinvointialueiden toimintaa.