Jokainen käyntikerta voi olla koko terapia

”Elävää ja kehittyvää yhteistoimintaa on mahdotonta vangita käsikirjoihin ja menetelmäoppaisiin.” (Huttunen & Kalska 2015, 382)

Ratkaisukeskeistä psykoterapiaa on luontevaa toteuttaa käynti kerrallaan. Sivuuttaa ei voi kuitenkaan sitä, että käynti kerrallaan -terapiaa voidaan toteuttaa myös muista viitekehyksistä. Tässä artikkelissa käytämme käsitettä käynti kerrallaan -terapia, jolla tarkoitamme ratkaisukeskeisen psykoterapian ja käynti kerrallaan -työskentelytavan yhdistämistä.

Käynti kerrallaan on tapa toimia ja organisoida mielenterveyspalveluja sekä tarjota terapiaa, se ei niinkään ole terapiamenetelmä tai teoria. Käynti kerrallaan-suomennos samoin kuin alkuperäinen englanninkielinen käsite single session ovat siinä mielessä harhaanjohtavia, että asiakas voi käydä useamminkin kuin kerran. Olennaista on kuitenkin mahdollisuus ja jopa suuri todennäköisyys sille, että yksikin kerta voi riittää. Käynti kerrallaan -tapaamisessa pyritään siihen, että jokainen käyntikerta voisi olla koko terapia. (Hoyt 2018, 46 & 377; Aarninsalo ym. 2019, 9–10.) 

Käynti kerrallaan -terapia on tehokasta, taloudellista, toimivaa, hetkeen tarttuvaa ja asiakkaan tarpeisiin vastaavaa. Asiakkaan on mahdollisuus tulla terapiaan silloin, kun kokee sitä tarvitsevansa. Käynti kerrallaan myös sopii kaikille varallisuudesta riippumatta. (Hoyt 2018, 29, 370, 372, 374.) Käynti kerrallaan -terapia on raikas ja luova tapa pohtia terapian toteuttamista eri tavalla. Tähän ajatteluun haastaa myös esimerkiksi se tutkimustulos, että asiakkaiden kokemusten mukaan jo 15 minuuttia terapiassa on riittävä aika ohjaamaan heitä oikeaan suuntaan. (Hoyt 2018, 150.) Tämä asettaa mielestämme mielenkiintoiseen valoon myös terapiatapaamisen keston, joka on perinteisesti ollut 45 minuuttia. Mikä aika on näin ollen kulloinkin riittävä? 

Käynti kerrallaan -terapiaa voidaan toteuttaa walk in -periaatteella, jolloin asiakkaat tulevat terapiaan ilman ajanvarausta (Bobele 2021). Toinen tapa voi olla, että asiakas varaa ajan etukäteen. Tällöin ensimmäisessä yhteydenotossa on asiakkaalle mahdollista antaa tehtäväksi pohtia niitä asioita, joita haluaa omassa elämässään säilyvän. Keskeistä on, että asiakas pääsee terapiatapaamiseen mahdollisimman nopeasti yhteydenottonsa jälkeen. (Aarninsalo ym. 2019, 9–10.) Käynti kerrallaan -terapian joustavuudesta ja soveltuvuudesta kertoo se, että asiakkaan ottaessa ensimmäistä kertaa yhteyttä, voidaan hänelle antaa ennakkotehtäviä tai olla antamatta niitä. Hoytin mukaan (2018, 150) käynti kerrallaan -terapia saattaa olla asiakkaalle usein riittävä ja vaikutuksiltaan usein yhtä hyvä kuin pidempikestoinen terapia. Hänen kokemuksensa mukaan 90 % asiakkaista on tyytyväisiä käynti kerrallaan -terapiaan. 

Psykoterapian ydin, viitekehyksestä riippumatta, on sama kuin käynti kerrallaan -terapian ydin: se perustuu psykoterapeutin ja asiakkaan kykyihin luoda terapeuttinen yhteistyösuhde jokaisella terapiatapaamisella, tässä ja nyt. Taika hetkessä perustuu siihen, että kun kaksi tai useampi ihminen tapaa ensimmäistä kertaa, mitä tahansa voi tapahtua. (Dryden 2019, 148–149.) 

Käynti kerrallaan -työskentelyssämme sovelsimme kiteytettynä Ruudun kirjassaan Coachingin työkalupakki esittämää (2020, 64–66) kuvausta:

• Asiakas täyttää ennakkolomakkeen

Valmistautuminen ennen istuntoa mm. tutustumalla asiakkaan

1. ennakkotietolomakkeeseen, 
2. alku, jossa avataan terapian kulku ja työparin roolit (vetäjä ja tarkkailija), 
3. mihin keskitytään eli tapaamisen tavoite, 
4. vahvuuksien kartoittaminen, 
5. ongelman tutkiminen, 
6. kohtien 3, 4, ja 5 tarkastelu, pääpaino vahvuuksissa, 
7. pohditaan yhdessä puhuttua, 
8. seuraava askel ja 
9. palaute.

• Seurantasoitto (kesto noin 20 minuuttia) noin kolmen viikon päästä.

Ratkaisukeskeisen psykoterapian on näkemyksemme mukaan mahdollista olla vielä tehostetumpaa ja kohdennetumpaa, kun siinä hyödynnetään käynti kerrallaan -työtapaa. Koska rajahyöty vähenee käyntikertojen lisääntyessä, tehokkainta terapiaa on mahdollisimman lyhyt terapia. Näin ollen sama terapeutti voi kohdata sata asiakasta yhden käyntikerran menetelmällä sen sijaan, että sopisi sata käyntikertaa yhdelle asiakkaalle. Niin asiakkaat kuin terapeutit itsekin voivat helposti ylläpitää illuusiota, että ainoastaan pitkässä terapiassa asiakkaan on mahdollista selviytyä ja päästä elämässään eteenpäin. Tämä pätee myös Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä, joka vielä suosii pitkiä terapioita. 

Käynti kerrallaan -terapia on työtapana vaativa, intensiivinen ja systemaattinen. Kun suhtautuu psykoterapiaan nöyränä, ymmärtää, ettei voi yksin saada ketään terveeksi. Ymmärtää, ettei ole paras mestari, ja arvostaa sitä, kuinka paljon on asiaa, jota ei tiedä.  Silloin voi rentoutua ja avautua aina oppimisen prosessille, jota jokainen asiakas ja jokainen tapaaminen tarjoaa. Elämä ja terapia ovat ikuisia juuri nyt. Terapiaa ei pitäisi katsoa joko lyhyenä tai pitkänä. Bob Rosenbaum on sanonut: ”Haluan nähdä jokaisen asiakkaan yhden täyden hetken ajan, niin pitkään kuin se hetki kestääkään.” Kun terapiaprosessi on hyvä, jokainen tapaaminen on ”kultainen tunti”, jota voi vaalia, arvostaa ja muistaa pitkään. Ja kun terapiaprosessi on huono, ei se ole minkään arvoinen, eikä vuosienkaan kestoisesta terapiasta ei ole mitään hyötyä. (Hoyt 2018, 154.)

Käynti kerrallaan -terapia on ihmiselle luontainen tapa hakea apua. Tutkimuksissa on todettu, ettei lyhyiden ja pitkien terapioiden välillä yleensä ole eroa vaikuttavuudessa. Tästä voinee päätellä myös sen, että joissakin tapauksissa yksikin käyntikerta saattaa todella olla ratkaiseva apu eteenpäin. On myös tunnettua, että jo asiakkaan aktivoituminen kohti terapiaa voi hyvin käynnistää parantavan prosessin. Olemme omassa työssämme huomanneet, että usein jo ajanvarauksen jälkeen, ennen ensimmäistä tapaamista, on asiakkaan elämässä jo tapahtunut myönteistä muutosta.

Käynti kerrallaan -terapia haastaa meitä kaikkia ammattilaisia ajattelemaan palvelun tarjoamista uudella tavalla. Me kaikki tiedämme, kuinka tukossa mielenterveyspalvelut tällä hetkellä ovat, aikaa psykiatriselle sairaanhoitajalle voi joutua odottamaan useita viikkoja, jopa kuukausia. Samoin psykoterapeuteista on huutava pula. Ihmissuhdealalla työskennellessä olemme usein törmänneet molempiin haasteisiin: ajat venyvät kohtuuttomiksi ja asiakkaan olo pahenee, eikä psykoterapeuttia löydy, vaikka olisi psykiatrin B-lausunto Kelan kuntoutuspsykoterapiaan olemassa. Käynti kerrallaan -terapia avaa uusia mahdollisuuksia. Asiakkaille tarjotaan nopeasti psykososiaalista tukea, jopa heti, jos se toteutetaan walk in -periaatteella. Asiakas pääsee oikea-aikaisesti keskustelemaan ja käsittelemään asiaansa. Kun työskentelyn painopiste on tässä hetkessä ja tulevaisuudessa, ihmisten vaikeudet nähdään tilanteina tai risteyskohtina, ei diagnooseina. Lyhyessäkin ajassa on mahdollisuus saavuttaa suuri edistyminen. Jonot eivät paranna. Eikä ole väliä, onko terapia lyhyttä vai pitkää, kunhan se on vaikuttavaa, kuten yksi kouluttajamme, Tapani Ahola, on kiteyttänyt. 

Voiko yksi käynti riittää?

Käynti kerrallaan -terapia haastaa meitä muuttamaan vakiintuneita uskomuksia terapiasta. Olemme perinteisesti tottuneet ajattelemaan, että psykoterapian kesto on vähintäänkin vuoden. Tunnistamme myös itsessämme näitä ajatusmalleja – joita onneksi olemme päässeet psykoterapiaopintojen ja lopputyön myötä kyseenalaistamaan. Kuinka helppoa ja automaattista on tarjota asiakkaille suoraan seuraavaa käyntiä minun, työntekijän puolelta. Kun työntekijä suoraan ehdottaa seuraavaa tapaamista, antaa siinä samalla asiakkaalle sanattoman viestin ”et pärjää ilman minua”. Ja tätähän me emme suinkaan halua asiakkaalle viestiä. Me molemmat olemme ottaneet käyttöön käynti kerrallaan -työskentelytavan myös lopputyön valmistumisen jälkeen. Enää emme tarjoa valmiiksi seuraavaa aikaa, vaan kysymme asiakkaalta, miten hän haluaa jatkaa. Ja yllätys, yllätys – monille asiakkaille yksi käynti on riittänyt. Olemme myös saattaneet sopia asiakkaiden kanssa ns. seuranta- tai tsekkauskäyntiä ja/tai -puhelua, josta asiakas saa tarvitsemaansa turvaa. Ja olemme aina antaneet mahdollisuuden olla yhteydessä myös aiemmin, jos asiakas on kokenut sitä tarvitsevansa. 

Jotta yksi käynti riittää, täytyy itsellä olla jotakuinkin selvänä tapaamisen rakenne. Asiakkaan mahdollinen ongelmapuhe käännetään myönteiseksi tavoitteeksi, tutkitaan poikkeuksia, tuodaan esille asiakkaan omat vahvuudet ja taidot, konkretisoidaan edistysaskeleet ja vahvistetaan toivoa. Keinoja ja kysymyksiä voi olla monia, mutta ajatuksena meillä työntekijöinä on koko ajan, että tämä yksi tapaaminen on ”kultainen tunti”. Käytämme sen parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan hyväksi. 

Me molemmat uskomme käynti kerrallaan -terapian toimivuuteen. Toivomme, että meillä on jatkossakin mahdollisuus käyttää sitä yhtenä työtapana. Toivomme myös, että meille avautuu mahdollisuuksia jakaa tietoa ja kokemuksia esimerkiksi kouluttamisen avulla.

Tämän artikkelin valmistuminen ei ole loppu. Se on mahdollisuus uuden alkuun. Olemme valmiina.