Ratkes-yhdistys
Tietoa Ratkes-yhdistyksestä, ks. www.ratkes.fi/yhdistys.
Tiedotus: puheenjohtaja Timo Keistinen timo@keistinen.fi , varapuheenjohtaja Riitta Malkamäki riitta.malkamäki@sano.fi ja sihteeri Mari Bergroth mari.bergroth@gmail.com.
Myös info@ratkes.fi.
Ohjeita lehteen kirjoittaville: https://ratkes.fi/ohjeita-aineiston-lahettajille/.
OSTA LEHTI
Ratkes-lehti täytti 25 vuotta vuonna 2020. Lehden taivalta juhlistettiin 150-sivuisella erikoisnumerolla, jonka artikkeleissa keskeisiä ovat ratkaisukeskeisyys, narratiivisuus ja dialogisuus. Lehteä 3–4/2020 on edelleen ostettavissa osoitteesta info@ratkes.fi hintaan 20 euroa (lehti 16 euroa + postitus 4 euroa). Myös isoja eriä mm. koulutus- ym. tilaisuuksiin voi tilata sovittavin hinnoin.
LIITY JÄSENEKSI lomakkeella www.ratkes.fi.
Ratkes-yhdistys toimii 2022
Ratkes-yhdistyksen vuosikokous pidettiin etäkokouksena 23. maaliskuuta. Yhdistys sai uuden hallituksen, jonka puheenjohtajaksi valittiin edelleen Timo Keistinen Helsingistä. Järjestäytymiskokouksessa varapuheenjohtajaksi valittiin Riitta Malkamäki Seinäjoelta, sihteeriksi Mari Bergroth Helsingistä ja rahastonhoitajaksi Helinä Nurmenniemi Ylivieskasta. Muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Marjo Hirvonen Kuopiosta, Sirpa Karvonen Espoosta, Anu Kärkkäinen Helsingistä, Satu K. Perttunen Oulusta ja Harriet Tervonen Oulusta, varajäsenet Bärbel Fink Oulusta, Raili Junnila Akaasta, Katja Kiiski Joensuusta, Raija Miikkulainen Helsingistä ja Pauliina Söderholm Siuntiosta. Yhdistyksessä sekä varsinaisetettä varajäsenet osallistuvat hallituksen kokouksiin.
Vuosikokouksessa hyväksyttiin vuoden 2022 toiminnaksi suunnitelma, joka perustuu suurelta osin edellisten vuosien käytäntöihin:
Ratkes – ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys ry edistää ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneen ajattelutavan tuntemusta ja arvostusta sekä niistä kiinnostuneiden ihmisten välistä yhteistyötä. Yhdistys jatkaa toimintaansa ratkaisukeskeisen ajattelun ja lähestymistavan välittämiseksi yhä laajemmin sekä henkilökohtaisella tasolla että yhteiskunnassa yleisesti. Se myös tarjoaa yhteisen foorumin ratkaisukeskeisesti toimiville ja ratkaisukeskeisyydestä kiinnostuneille.
Vuonna 2022 jatketaan digitaalisen viestinnän laajentamista (mm. Ratkes-lehti, verkkosivut), vahvistetaan jäsenten verkottumista ja osaamista vertaistapaamisin ja koulutuksin sekä vahvistetaan ratkaisukeskeistä kulttuuria yhteiskunnan kaikilla alueilla.
Toimintamuodoista tärkeä on Ratkes-lehti, joka käsittelee laajasti ratkaisukeskeistä toiminta.aluetta, mm. terapiatyötä, työnohjausta, valmennusta, vertaistukitoimintaa, sosiaalityötä ja koulutusta. Lehden tehtävänä on levittää uusia ideoita jäsenistön keskuuteen ja esitellä ratkaisu- ja voimavarakeskeistä kulttuuria yhdistyksen ulkopuolelle.
Yhdistys myös järjestää tarpeen ja kiinnostuksen mukaan koulutusta ja vertaistyöskentelyä, jonka tarkoituksena on tarjota tuoreita ajatuksia ratkaisu- ja voimavarakeskeisistä työtavoista ja työtapojen perusteista. Koulutus ja verkostoituminen voi olla monimuotoista. Vuoden 2022 aikana järjestetään etäyhteyksin neljä verkostoiltaa sekä digitaalisia Ratkes-päiväkahvitapaamisia, joiden tavoitteena on vaihtaa ajatuksia ratkaisukeskeisyydestä ja sen monialaisesta käytöstä.
Lisäksi pyritään vahvistamaan verkostoitumista yhdistystä lähellä olevien tahojen kanssa, jotka toimivat terapiatyön, työnohjauksen ja työelämän kehittämisen parissa. Selvitetään mahdollisuutta järjestää muiden organisaatioiden kanssa yhteinen ratkaisukeskeinen koulutuspäivä syksyllä 2022.
Ratkes-safareita on järjestetty jo yhdistyksen alkuajoista lähtien, ja yhdistys toimii edelleenkin omakustanteisen tilaisuuden markkinointikanavana. Safari tarjoaa mahdollisuuden verkottua, jakaa omaa osaamistaan ja saada koulutuksena ja virkistyksenä käyttöönsä monen ratkes-osaajan oppeja. Syksyksi 2022 suunnitellaan safaria kotimaassa.
Kansainvälisyys. Yhdistys osallistuu aktiivisesti keskusteluun kansainvälisestä ratkaisukeskeisestä yhteistyöstä ja kansainvälisistä toimintaverkostoista. Linkitymme eri maiden kansallisiin verkkoihin. Yhdistyksen hallituksen jäsen on jäsenenä European Brief Therapy Associationin, EBTAn hallituksessa. Yhdistys pyrkii tuomaan tietoa kansainvälisistä tapahtumista verkkosivuilla ja Ratkes-lehdessä.
Valtakunnallinen vaikuttaminen. Yhdistyksen jäsen toimii psykoterapeuttikoulutuksia arvioivan asiantuntijaryhmän jäsenenä ja hänen varajäsenenään toimii yhdistyksen hallituksen jäsen.
Hallinto ja talous. Ratkes ry:n toimintaa organisoi ja siitä vastaa hallitus, jonka jäsenet toimivat vapaaehtoispohjalla. Yhdistyksen tuotot koostuvat pääosin jäsenmaksuista, ja pääosa kuluista koostuu Ratkes-lehdestä ja verkkopalvelusta.
Keitä me olemme — Ratkes-hallituksen jäseniä esittelyssä
Timo Keistinen
Timo Keistinen on Ratkes-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Hän on organisaatioiden johdossa ja hallinnossa toiminut lääkintöneuvos (emeritus) tavoitteenaan väestön hyvä terveys ja hyvinvointi. Ratkaisukeskeisyyden maisema ei saa jäädä passiiviseksi taustaksi. Sen tulee olla ajatusten, tarinoiden ja ymmärryksen leikkauspisteessä – alati muuttuvana konstellaationa, jolla ei ole mitään pysyvää identiteettiä. Se ei ole puhdasta realismia, vaan täynnä allegorioita, tajunnan virtaa ja eri tasoja. Se viehättää.
Riitta Malkamäki
Riitta Malkamäki on Ratkes-yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja- Hän on työnohjaajakouluttaja, psykoterapeutti VET ja psykoterapiakouluttaja sekä henkilöstöjohdon valmentaja.
Mari Bergroth
Mari Bergroth on Ratkes-yhdistyksen hallituksen sihteeri ja uusi jäsen hallituksessa. Hän on sosiaalipsykologi ja kolmannen vuoden ratkaisukeskeisen psykoterapian opiskelija. Hän on työskennellyt pitkään psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja tarjoaa tällä hetkellä koulutuspsykoterapiaa ammatinharjoittajana.
Maria kiinnostaa mindfulness-ajattelun yhdistäminen voimavarakeskeiseen terapiaan sekä erilaisten terapiamuotojen ja suuntausten integrointi raja-aitojen rakentamisen sijaan. Häntä motivoi oman ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen ja kirjoittaminen. Tulevaisuudessa Mari haaveilee kouluttajapsykoterapeutin opinnoista.
mari.bergroth@gmail.com
Kuva: Mari Bergroth
Helinä Nurmenniemi
Helinä Nurmenniemi on Ratkes-yhdistyksen rahastonhoitaja. Hän on ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja kehittäjä sekä lyhytterapeuttiopiskelija ja voimakehälisenssivalmentaja. Koulutukseltaan Helinä on terveystieteiden maisteri ja kauppatieteiden tohtori. – Yhdessä olemme enemmän.
Marjo Hirvonen
Ratkes-yhdistyksen hallituksen jäsen, ET-tason ratkaisukeskeinen psykoterapeutti Marjo Hirvonen Mielenpajalta toimii Kuopiossa päätoimisena yrittäjänä.
Ensi kosketus ratkaisukeskeisyyteen syntyi 30 vuotta sitten Ben Furmanin tv-ohjelman kautta, josta syntyi kipinä olla ”isona” psykoterapeutti ja auttaa ihmisiä. Haave ja unelma oli selvillä, mutta tie päästä tavoitteeseen oli epävarma. Sairaanhoitaja AMK- ja diakonissaopinnot ja tämän jälkeen psykoterapeuttiset valmiudet -erikoistumisopinnot antoivat ponnahduslaudan psykoterapiaopintoihin Kuopion yliopistoon. Sitkeys, huumori ja pienin askelin kohti tavoitetta auttoivat unelmatyön toteutumisessa. Ratkaisukeskeisyyttä Marjo pystyy käyttämään muun muassa työyhteisösovittelijana, työryhmien kehittäjänä, kouluttajana ja tietenkin omassa asenteessaan elää ainutkertaista elämää.
marjo.hirvonen@mielenpaja.fi ,
Kuva: Valokuvaamo Studio EveLiisa
Sirpa Karvonen
Ratkes-yhdistyksen hallituksen jäsen Sirpa Karvonen on kehittäjä, joka on vuosien ajan työskennellyt ratkaisukeskeisesti niin työyhteisöjen, tiimien kuin esimiesten ja johdon kanssa. Nyt mielenkiinnon kohteina ovat hyvinvointi ja jaksaminen. Häntä kiinnostaa myös ihmisen mieli ja mielettömyys sekä se, mikä tekee elämästä merkityksellistä itse kullekin.
Anu Kärkkäinen
Anu Kärkkäinen oli Ratkes-yhdistyksen hallituksen varajäsenenä vuoden ja on nyt varsinainen jäsen. Hän on mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitaja, työnohjaaja ja diakonissa.
Anu on kohdannut monissa ammateissa ihmisiä koko työuransa ajan. Ratkaisukeskeisen työtavan hän oppi jo opiskeluaikana 1988, kun Elam Nunnaly kävi Suomessa opettamassa opiskelijoita ja ammatissa toimivia diakoniatyöntekijöitä. Työtapa on totuttanut näkemään toisia näkökulmia, ja hänen arvonsa on asiakkaan asiantuntijuuden vahvistaminen. Hiljaa hyvää tulee, ja pienillä askelilla voi tapahtua suuria. Ratkaisukeskeisyys on seurannut perusajatuksena, vaikka nyt voimavarakeskeisyys, dialogisuus ja kognitiivisen lyhytterapian menetelmätkin ovat tulleet tutuiksi.
Työssään Anu kohtaa ensi sijassa ahdistuneita ja masentuneita terveyskeskuksessa.
Resurssit tulevat lyhytterapeuttisesti parhaiten käytetyiksi, ja ihmiset pääsevät elämässään eteenpäin. Joskus kun ihminen on kovin heikoilla, kohtaamiset voivat olla vain yksi kohta hoitoketjussa, mutta ajatukset voivat jäädä siemenenä kytemään.
Työnohjauksissa ajatuksena on viime aikoin ollut hyvän säilyttäminen ja kysymys, mikä määrä kehittymistä riittää asiakkaalle. Siitä Anu keskustelee mielellään asiakkaan kanssa.
Kuva: Joonas Pöytäniemi, Skyproduction Oy
Satu K. Perttunen
Satu K. Perttunen oli Ratkes ry:n hallituksen varajäsenenä vuoden ja on nyt varsinainen jäsen, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, keskellä terapia-alan isoja muutoksia. Ratkaisukeskeisyys on hänelle sekä orientaatio että muoto menetelmineen muiden muassa. Ratkaisukeskeisyyden menetelmiä voi pitää rakenteena muulle substanssiosaamiselle tai valittuina menetelminä muissa orientaatiossa integratiivisesti, jos ne toiseen orientaatioon sopivat luontevasti ja perustellusti.
Kullakin ratkaisukeskeisellä lyhyt- tai psykoterapeutilla tai vaikkapa työnohjaajalla on väistämättä oma pohjakoulutuksensa, substanssiosaamisensa ja tarkemmat tavat käsitteellistää ja hahmottaa, niin ihmistä kuin ihmisdynamiikkoja, ratkaisukeskeisestä koulutuksestaan huolimatta, joka vaikuttaa myös tapaan työskennellä ja miten ratkaisukeskeisiä menetelmiä käyttää. Lyhytterapioissa menetelmien valintaan vaikuttavat useammat asiat. Muoto menetelmineen vaatii riittävää substanssi- ja psykoedukaatio-osaamista tapauskohtaisesti, mutta toisaalta substanssiosaamisen saa käyttöön parhaiten, jos menetelmät ovat sopivia. Ratkaisukeskeisiin kysymyksiä voi ajatella parhaimmillaan myös orientaatioina, mutta niiden lisänä on tarpeen tullen hyvä tarjota myös psykoedukaatiota, tietoa ilmiöistä, ilmiöiden yleisyydestä ja normalisointia.
Sadulla on substanssiosaamista mm. psykologiasta ja kasvatuspsykologiasta, joka on yksilöiden ja yhteisöjen kasvun ohjausta, sitä systeemisesti tarkastellen.
Täydennyskoulutuksessa Satu on suorittanut seksologian syventäviä opintoja, tunnekeskeisen pariterapian perusopinnot, opiskellut pariterapiaa psykoanalyyttisesti ja käynyt hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) ‑menetelmäkurssin. Opinnäytetyönä hän on tehnyt mm. esimerkkimallin käyttää ratkaisukeskeisyyttä seksi- ja pornoriippuvuuden hoitoon. Väkivalta ja lapsikohteinen seksuaalisuus ilmiöinä ovat kiinnostaneet myös aiheina aiemman seksuaaliväkivaltatyön vuoksi. Monenlaiset ihmiset tarvitsevat tukea. Satu on ollut muutamissa lyhyehköissä koulutuksissa myös traumateemoista ja lukuisissa seksologiaan liittyvissä koulutus- ja seminaaritilaisuuksissa. Sekä seksuaalisen suuntautumisen että sukupuolen moninaisuus ovat tuttuja teemoja asiakastyöstä ja vapaaehtoistoiminnasta asiantuntijana. Tätä nykyä tutustun myös ratkaisukeskeiseen coachingiin.
Kansainvälisenä ihmisenä, kuin myös aiempien opintojen perusteella, Sadulla on ymmärrystä myös kulttuurieroista ja lingvistinä, filosofiaakin opiskelleena, kasvatuspsykologian erikoistumisopinnot psykologian tieteenfilosofiasta suorittaneena, ymmärrystä kielen ja ajattelutapojen merkityksestä muutoksissa. Asiakkaan kanssa käsitteellistäminen jätetään taka-alalle ja ollaan hänen konkreettisessa arjessaan kokemuksineen asiakkaan omalla kielellä.
Sadulla on myös yrittäjätaustaa kieli- ja käännösalalta. Hän on ollut Kokemuksen Tutkimuksen Instituutin hallituksessa kiinnostuksenaan kokemuksen psykologinen ja filosofinen tutkimus. Lähitulevaisuudessa saattaa olla psykoterapeutin opintoja, jatko-opintoja tai palaamista asiantuntijatehtäviin.
Satu K. Perttunen on tuntiopettajana Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, jonka oppimisen ja oppimisprosessien tutkimusyksikössä hän pitää terveystiedon aineen kehityspsykologiaan, seksuaalisuuteen ja riippuvuushäiriöihin liittyviä kursseja lasten ja nuorten perspektiivistä. Hän tekee asiakastyönä ratkaisukeskeisestä lyhytterapiaa, seksuaalineuvontaa Suomen Seksologisessa Seurassa kuin myös pari- ja seksuaaliterapiaa Kuuleva Oy:ssä sekä asiakastyötä myös etänä. Hän on myös ART eli Aggression Replacement Training® -ohjaaja sekä Suomen Seksologisen Seuran hallituksen jäsen ja taloudenhoitaja.
satu.k.perttunen@gmail.com, Instagram: @terapeutti.s.k.perttunen
Harriet Tervonen
Harriet Tervonen on uusi jäsen Ratkes ry:n hallituksessa. Harriet on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, laillistettu sosiaalityöntekijä. Hän työskentelee sosiaalialan lehtorin tehtävissä ammattikorkeakoulussa. Päivätyönsä ohessa hän tekee työnohjausta ja lyhytterapiaa. Ratkaisukeskeisyys näkyy kaikessa työskentelyssä ja on enemmänkin elämäntapa. Unelmien vaaliminen ja toivon ylläpitäminen on tärkeää. ”Asioilla on tapana järjestyä.”
Bärbel Fink
Ratkes-yhdistyksen varajäsen, hallituskonkari Bärbel Fink on urallaan toiminut Oulun yliopiston täydennyskoulutusyksikön suunnittelijana ja kouluttajana. Työssään Bärbel oli mahdollistamassa uusien ratkaisukeskeisten osaajien kouluttautumista eri aloille. Nyt jo eläkkeellä hän seuraa yhä aktiivisesti ratkaisukeskeisen kentän tapahtumia Suomessa ja muualla.
Katja Kiiski
Ratkaisukeskeinen ajattelutapa on ollut yli kymmenen vuotta olennainen osa joensuulaisen Katja Kiisken elämää. Ratkaisukeskeisen lähestymistavan omaksuminen niin henkilökohtaisessa kuin työelämässä yrittäjänä, työnohjaajana ja organisaation kehittäjänä on vienyt hänet mukanaan mielenkiintoiselle ja antoisalle loppuelämän jatkuvalle oppimismatkalle.
Katja Kiiski on Ratkes ry:n varajäsen. Hän on toiminut aiemmin hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajanakin.
Kuva: Pasi Kiiski
Pauliina Söderholm
Pauliina Söderholm on Ratkes ry:n hallituksen varajäsen. Hän on mm. yhteiskuntatieteiden maisteri, kehittämispäällikkö. Hän aloitti yhdistysaktiiviuran 17-vuotiaana. Hän on monessa mukana, mm. sote-uudistuksessa, työeläkelainsäädännössä, allekirjoituksessa joka eduskunnan hyväksymänä näkyy äitiyspakkauksissa, palvelukokeiluissa.
Pauliina on innovaattori ja suunnittelija, kohteina mm. eläinavusteinen kuntoutus, erityisryhmät, yhteiskunta ja eri työryhmien mukainen edustus.
Motto: mielekäs & kiva & motivoiva, vaihtoehtoja – aina löytyy ratkaisu.
”Kun nykypäivän yritysjohtaja, opettaja, vakuutusyhtiön päällikkötehtävissä toimiva tai vaikkapa seksuaaliterapeutti kuvaa itseään ratkaisukeskeiseksi, hän haluaa kertoa itsestään myönteisessä, dynaamisessa valossa. Ratkaisukeskeinen ihminen ei jää tuleen makaamaan tai vellomaan menneissä tai eteen tulevissa ongelmissa. Päinvastoin hän katsoo tulevaisuuteen ja ratkoo ongelmat – ja mielellään vielä mahdollisimman nopeasti.”
Ratkaisukeskeinen työskentelytapa on kiehtonut Pauliinaa 2000-luvun alusta alkaen. Työtavassa tehdään näkökulmia pohtimalla itseä eteenpäin ohjaavia ratkaisuja, tavoitteita. Ratkaisukeskeisyyttä pidetään vaikeana aivotyöskentelynä, jossa ”joutuu pohtimaan”, mutta kuten ratkaisukeskeisyyden kannattajat tietävät, ratkaisukeskeinen työmenetelmä tilastollisesti todistettuna tuottaa parempia tuloksia.
