Visuaalinen työskentely säästää aivoenergiaa ja työmuistia. Se auttaa kokonaisvaltaisen havainnoinnin kautta näkemään laajemmin ja tekemään oivalluksia. Ilmaisussa voidaan käyttää kuvia, symboleja, kaavioita tai sanallisia ilmaisuja. Kuvallinen havainnollistaminen ja yhteinen kirjaaminen esimerkiksi valkotaulua tai fläppiä käyttäen on ulkoistavaa työskentelyä. Silloin terapeutti ja asiakas voivat asettua yhdessä uudenlaisen maiseman ja sanoittamisen äärelle. Tässä työskentelyssä tarkastellaan asiakkaan tilannetta etäämmältä sanoitettuna. Kirjaajana voi toimia joko terapeutti tai sekä terapeutti että asiakas yhdessä. 

Lyhytterapeutti käyttää valtaa sillä, mitä hän valitsee fläpille kirjoittaa tai havainnollistaa. Siten on tärkeää, että voimavarakeskeisesti toimiva terapeutti poimii asiakkaan sanoittamista kuvauksista niitä elementtejä, jotka ovat omiaan tuottamaan asiakkaalle toimijuuskokemusta ja luomaan uskoa haastavaan tilanteeseen. Fläpille valitaan asiakkaan omia sanoja, lauseita ja metaforia tavalla, jolla hän kuvaa tilannettaan. Terapeutti ei siis kirjaa omia tulkintojaan, vaan eksplisiittisesti sitä, mitä asiakas kertoo. 

Terapeutti poimii asiakkaan sanoituksesta esimerkiksi tälle tärkeitä arvoja, toiveita, tarpeita, tavoitteita, vahvuuksia, aiemmin käytössä olleita keinoja, myönteisiä poikkeuksia, tukiverkostoja, selviytymiskeinoja, unelmia. Jos asiakas toistaa jotakin ns. ydinkärsimystään, sekin voidaan kirjata, samoin esteet ja koetut ongelmat, mutta niitä ei jätetä dominoiviksi elementeiksi visuaalisessa työskentelyssä, vaan rinnalle tuodaan vähintään yhtä paljon toipumista edistäviä asioita. Tärkeää on muistaa, että terapeutti ei sanoita asiakkaan puolesta, vaan asiakkaan sanomisia kirjataan autenttisesti niin kuin hän on ne ilmaissut. Joskus ilmaisut voivat sisältää vihaa ja kirosanoja. Terapeutin ei ole tarvis näitä kaunistella. Sen sijaan terapeutti auttaa asiakasta näkemään ja havainnoimaan laajasti kysymällä näkökulmia avaavia kysymyksiä ja kun asiakas löytää itsestään voimaa tuovia elementtejä tai viisautta edistävää ajattelua, se kirjataan. 

Terapeutti voi käyttää värikoodeja havainnollistaakseen sitä kaikkea, johon asiakkaalla on mahdollisuus toivoa herättävästi tarttua. Silloin esimerkiksi vaikeudet, ongelmat ja hankaluudet voidaan kirjata punaisella ja kaikki, mikä edistää tilanteen kohentumista vihreällä. 

Fläppityöskentely voi rakentua esimerkiksi seuraavalla tavalla: