Minulla on ollut jo aikaisemmin ilo ja kunnia kirjoittaa Ratkes-lehteen positiivisesta johtamisesta ja positiivisena johtajana kehittymisestä. Tämän kirjoituksen jälkeen on jo yli vuosi vierähtänyt positiivisen johtamisen kehittämisen äärellä, kun Oulun ammattikorkeakoulun koordinoima PoJo-hanke on edennyt Pohjois-Pohjanmaalla ja uusi hanke on käynnistynyt Kainuun alueella. Valtakunnallisessa Positiivisen johtamisen verkostossa on yli 3 600 jäsentä: keskustelu on aktiivista, ja tapahtumat, erityisesti kuukausittaiset online-aamukahvit ovat keränneet ihmisiä yhteisen asian äärelle. Samalla positiivista johtamista on kehitetty ja valmennettu monilla eri sektoreilla. Yhä useammat organisaatiot haluavat ottaa selkeän humanistisen perustan johtamiselleen ja johtaa ihmisten hyvinvointia koskevalla tutkimustiedolla. 

PoJo – Positiivisella johtamisella tuottavuutta ja hyvinvointia 

Pojo-hankkeissa positiivista johtamista kehitetään väitöstutkimukseni määritelmän ja positiivisen organisaation PRIDE-teorian varassa (Wenström 2020a). PRIDE-teoria jäsentää niitä tekijöitä, jotka organisaatiossa vahvistavat hyvinvointia ja sitä kautta myös tuloksellisuutta, tehokkuutta ja laatua. PRIDE-teorian osa-alueet ovat 

P (positive practices), myönteiset käytänteet 

R (relationship enhancement), vuorovaikutus ja yhteistyö 

I (individual attributes), yksilölliset vahvuudet 

D (dynamic leadership), johtajuus ja oman itsen johtaminen 

E (emotional well-being), myönteiset tunteet ja ilmapiiri. 

Teoriaa esitellään myös tietokirjassani Positiivinen johtaminen (Wenström, 2020b), josta Katja Kiiski on kirjoittanut Ratkes-lehteen 1/2021. 

Pohjois-Pohjanmaan PoJo-hankkeessa kymmeniä organisaatioita ja satoja johtajia ja esimiehiä on osallistunut valmennus- ja kehittämisprosesseihin, jotka ovat koostuneet erilaisista starttipäivistä ja valmennuskokonaisuuksista sekä D-ryhmistä. 

D-ryhmät positiivisen johtajuuden kehittämisessä 

D-ryhmät ovat positiivisen johtamisen teemallisia työnohjauksia. D-kirjain tulee edellä esitellyn PRIDE-teorian kirjaimesta ja osa-alueesta D, joka tarkoittaa teoriassa positiivisen johtajuuden osa-aluetta. Tällä osa-alueella johtamista ja johtajuutta tarkastellaan käden ja sydämen yhteistyönä eli ajatteluna ja toimintana. D-ryhmä on PoJo-hankkeessa Lea Veivon kehittämä toimintamuoto, jossa työohjaus teemoittuu positiivisen organisaation PRIDE-teorian varaan. D-ryhmissä teoria- ja tutkimustietoa sekä valmennuksissa käsiteltyjä teemoja tutkitaan suhteessa itseen ja omaan työhön. Näin positiivinen johtaminen tulee aidosti osaksi omaa ajattelua ja toimintaa. 

Hankkeiden taustalla keskeinen kysymys on, mikä auttaa ja tukee esimiehiä positiivisena johtajana kehittymisessä ja positiivisten organisaatioiden kehittämisessä. Tähän on haettu vastauksia keräämällä laadullista kyselyaineistoa sekä kehittämällä eteenpäin omaa teoriaa. Nojaten positiivisen johtamisen määritelmään esitän, että positiivisena johtajana kehittymisessä keskeiset elementit ovat omien vahvuuksien tunnistaminen, kehittämiskohteiden tunnustaminen, henkilökohtainen reflektio eli tutkiminen, yhteisöllinen tuki, teoriaan perehtyminen sekä toiminta eli käytäntöön vieminen kokeilujen kautta. Näistä muodostuu niin kutsuttu 6 x T -malli, jonka perusteella olemme myös keränneet johtajien kokemuksia siitä, miten positiivisen johtamisen teemalliset työnohjaukset eli D-ryhmät ovat tukeneet tässä kehittymisprosessissa. Aineistojen perusteella on myös käynnistymässä väitöskirjatutkimus. Alustavien tutkimus havaintojen mukaan osallistujien kokemuksissa korostuu tasapuolisesti teorian, käytännön ja vuorovaikutuksen merkitys:

”Olen alkanut tiedostamaan omaa toimintaa ja ajattelua ja ymmärtämään myös toisten ajattelua paremmin. Olen alkanut hakemaan tietoa positiivisesta johtamisesta.” 

D-ryhmissä tapahtuvalla vuorovaikutuksella, kollegiaalisella keskustelulla työnohjaajan tuella on positiivista johtajuutta päästy kehittämään eteenpäin. Oleellista on, että työnohjaajalla on vankka kokemus johdon työnohjauksesta sekä positiivisen johtamisen ja organisaation syvällinen teoreettinen osaaminen. Näin hänen on mahdollista auttaa työnohjattavia liittämään esille tuomiaan kokemuksia, ajatuksia ja tunteita positiivisen johtamisen ilmiöihin ja kehittämään omaa johtamisen käyttöteoriaansa. Työnohjaus on siten olennainen osa positiivisen johtamisen kehittämistä ja positiivisena johtajana kehittymistä. 

Työnohjaaja positiivisen johtajuuden tukijana 

Tutkimusaineiston ja omien kokemustemme perusteella on ilmeistä, että työnohjaajat voivat saada positiivisen johtamisen ja organisaation teoriasta ja tutkimustiedosta sekä teoreettista selkänojaa että konkreettisia menetelmiä omaan työnohjaustyöhönsä. Positiivinen johtaminen perustuu humanistiseen ihmiskäsitykseen sekä humanistiseen ja positiiviseen psykologiaan, jotka ovat myös ratkaisu- ja voimavarakeskeisyyden taustalla. Niin ikään positiivinen johtaminen nojaa sosio-konstruktivismiin, eli näkemykseen johtamisesta vuorovaikutuksena. Positiivista organisaatiota kehitetään ylhäältä alas, alhaalta ylös, yksilöstä yhteisöön ja toisinpäin, eli koko työyhteisön yhteinen keskustelu ja dialogi ovat tärkeitä. Käytännössä tämä tarkoittaa johtamis- ja esimiesvalmennusten ja D-ryhmien lisäksi koko työyhteisön yhteistä työskentelyä esimerkiksi valmennuksissa sekä työyhteisötyönohjausta. Positiivisen organisaation osa-alueet koskettavat kaikkia, sillä kun jokainen työyhteisön jäsen tunnistaa vahvuutensa, tunnustaa ja huomioi kehittämisen kohteitaan, tutkii ja reflektoi omaa toimintaansa, ajatteluansa ja vuorovaikutustaan työyhteisössä, saa tukea muilta ja osallistuu yhteiseen keskusteluun, ymmärtää ja tuntee omaan ja yhteisön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä toimii tietoisesti sitä rakentaen, voi organisaatio olla aidosti ”positiivinen” eli hyvinvoiva ja oppiva organisaatio. 

Työnohjaajien osaamista tarvitaan hyvinvoivien työyhteisöjen rakentajina ja tukijoina. Tämän vuoksi olemme Oulun ammattikorkeakoulussa laittaneet tarjolle erityisesti työnohjaajille ja coahceille räätälöidyn 25 op:n positiivisen johtamisen koulutuksen. Tavoitteena on, että osallistujat saavat valmiuksia työnohjaus- ja valmennusprosessien toteuttamiseen positiivisen johtamisen viitekehyksestä sekä käytännön keinoja tukea työyhteisöjen kehittymistä positiivisen organisaation suuntaan. Koulutus antaa tutkimusperustaisia menetelmiä ja näkökulmia yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin, henkilökohtaisen ja ammatillisen kasvun, psykologisen pääoman, osaamisidentiteetin ja työn imun tukemiseksi sekä johdon työnohjaajille positiivisena johtajana kehittymisen tukemiseksi. 

Koulutus on 25 op:n laajuista korkeakoulutasoista täydennyskoulutusta. Vastuukouluttajina toimivat Oulun ammattikorkeakoulun opettaja Liisa Kiviniemi sekä Lea Veivo, jotka molemmat ovat kokeneita työnohjaajia (STOry) ja positiivisen johtamisen asiantuntijoita. Koulutus on osaamisperustainen, ja jokaiselle osallistujalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.

Kokonaisuudesta järjestettiin info kaikille kiinnostuneille 19.5. Lisätiedot koulutuksesta löydät osoitteesta 

https://www.oamk.fi/fi/koulutus/taydennyskoulutus/koulutuskalenteri/?tkid=890&kid=1485&kieli=FI .