R.I.P Lauri Heikkilä 1951–2022
Teksti: Riitta Malkamäki
Kuva: Los Osos, Kalifornia / Riitta Malkamäki
Yllättävänä päivänä, ystävänpäivän viikolla Lauri siirtyi uusille merille ja uusiin tuuliin. Edelleen täynnä intoa, oivalluksia ja etsimisen iloa ja tuskaa.
Lauri on ollut erityinen vaikuttaja, maailmojen avaaja, jatkuvasti kyseenalaistava, ärsyttäväkin ja niin rakas ystävä ja opettaja meistä monille. Antropologi ja maailmanmatkaaja kaikessa intohimossaan. Laurin kyky löytää nerokkaasti kokonaan uusi näkökulma ja ytimekkäästi tiivistää laajakin viisaus, jättävät ainutlaatuisen Laurin paikan sekä ammatilliseen että ystävyyden maailmaan.
Ratkaisukeskeisyyden alkulähteillä Lauri on toiminut mm. Ratkes-yhdistyksen käyntiin saattajana yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana 1995–96 ja myöhemmin vielä hallituksen jäsenenä, myös Ratkes-lehden päätoimittajana 1997 ja pitkään lehden toimitusneuvoston jäsenenä. Levottomankin tutkijan tie on kulkenut NLP:n ja narratiivisuuden kautta Ernest Rossin maailmaan. Kaikki tämä yhdistettynä taiteen tekemiseen ja taiteen logiikkaan. Täyttä elämää pensselit heiluen taiteilijana, työnohjaajana, terapeuttina ja kouluttajana, mutta ennen kaikkea ystävyydessä!
Laurin moninaisiin teemoihin palaamme tämän vuoden viimeisessä Ratkes-lehdessä laajemmin. Ratkes-lehden juhlanumerossa toissa vuonna oli myös Laurin kirjoittama tiivis ja sytyttävä artikkeli “Rakennamme todellisuuden, jossa ihminen on läsnä vain subjektina”.
Kiitos Lauri yhteisistä maailman matkoista, loputtomista keskusteluista, monien ovien avaamisesta ja meidän niin lukuisten ihmisten elämän rikastuttamisesta! Jatka sinä hyvää elämää uusissa tuulissa, me annamme sinun elää meissä!