Etsin päivän lehden käsiini – koronauutiset ovat vaihtuneet sotauutisiksi. Lehdestä saa lukea, kuinka toimintaympäristön muutos on herättänyt suomalaisissa erilaisia tunteita, kuten huolta ja pelkoa. Ahdistukseen ja pelkoon liittyville tunteille ei kuitenkaan pidä antaa valtaa. Se mihin huomio kohdistuu, se vahvistuu pitää tässäkin tilanteessa paikkansa. Merkittävää on, että tunteet tarttuvat ja leviävät helposti koko työyhteisöön. Kielteiset tunteet kaventavat ajattelua. Sen sijaan myönteisten tunteiden avulla lisäämme ajattelun joustavuutta, luovuutta ja uusien asioiden omaksumista. Myönteisten tunteiden merkitys on kiistaton yksilöiden ja työyhteisön hyvinvoinnin kannalta.

Hyvällä johtamisella voidaan vaikuttaa siihen, että työn innostusta ylläpitävät voimavaratekijät kantavat muutoksissa ja haasteissa. Työn ja työntekijöiden vahvuuksien, taitojen ja kiinnostuksen kohteiden hyödyntäminen tekee työstä merkityksellistä ja johtaa työn iloon ja hyvinvointiin. Keskittymällä johdettavien vahvuuksiin esimies voi työyhteisössä rakentaa myönteistä vuorovaikutussuhdetta, edistää myönteisiä tunteita ja olla vaikuttamassa henkilön ja koko
työyhteisön parempaan suoriutumiseen. Samoin jokainen työntekijä voi itse vahvistaa myönteisyyttä tunnistamalla omia vahvuuksiaan ja omaa toimintaansa ohjaavia arvoja.

Työolobarometrin (2021) mukaan oppimiseen ja uusien asioiden kokeilemiseen suhtaudutaan suurimmassa osassa työpaikkoja myönteisesti. Haasteena kuitenkin on, että osaamisen kehittäminen on vahvasti kasaantunut niille, joiden osaaminen, taidot ja kehittymismahdollisuudet ovat jo koulutuksen ja työtehtävien myötä hyvät. Työnsä merkitykselliseksi kokee valtaosa, ja yhteisöllisyyden tuntemuksia kokee aina tai usein runsas puolet palkansaajista.

Onnistunut organisaatiokulttuurin muutos edellyttää, että tulemme yksilöinä ja yhteisönä tietoisiksi ajattelutavoistamme ja toimintaa ohjaavista perusolettamuksista, arvoista ja ihmiskäsityksistä. Ihmisen on helpompi nähdä edistyksen merkit, kun keskustellaan tulevaisuuden haaveista, toiveista ja tavoitteista. Edistymisestä puhuminen auttaa suuntamaan ajatukset pois ongelmista kohti tulevaisuuden suunnitelmia, siirtää katseen voimavaroihin ja ulkopuolisiin resursseihin.

Kiitos jälleen kirjoittajille, jotka ovat paneutuneet ajankohtaisiin aiheisiin tavoitteena mielen hyvinvointi ja työssä jaksaminen. Lehdessä voitte lukea ajatusten, tunteiden ja kehon yhteydestä, toiveikkuuden vahvistamisesta, positiivisen johtamisen hyödyntämisestä työnohjauksessa. Korona-aikana suomalaiset ovat innostuneet kirjallisuudesta; kirjoituskilpailut ja kirjallisuuspiirit ovat lisänneet vetovoimaisuutta. Lehdessä tuodaan esille, miten ratkaisu- ja voimavarakeskeistä menetelmää voidaan hyödyntää terapiakirjallisuudessa. Omakohtaisten kokemusten perusteella on
helppo yhtyä kirjoittamisen voimaannuttavaan näkemykseen.

Hyviä lukuhetkiä!
Helinä Nurmenniemi
päätoimittaja