Kielen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen, puheessa käytettyjen käsitteiden, olettamusten ja puhetavan labyrintti muodostaa hätkähdyttävän ajatusten seoksen, jolla perinteisen tarinan rakenne voidaan rikkoa ja sekoittaa uusi keitto. Puhe toiveesta on vihje siitä, että tavoitteet voidaan saavuttaa. Siitä löytyvät ratkaisut arjen elämään.

Elämme monessa mielessä suuren siirtymän aikaa. Globaali koronaepidemia on vauhdittanut muutosta ennennäkemättömällä tavalla niin taloudessa, matkustamisessa, palveluiden tuottamisessa kuin perhe- ja työelämässä. Nyt on mahdollisuus kulkea vaihtoehtoisia, toteutumattomia reittejä. Maailma ja ideat ovat avoimet suuntaan jos toiseen. Tarjolla voi olla jotain, joka palkitsee ruhtinaallisesti ja avaa uusia näkymiä. Se venyttää realismin rajoja ja vie vierailulle todellisuuden toiselle puolelle turhia selittämättä.

Ratkaisukeskeiset käytännöt rakentuivat USA:ssa Mental Research Instituutissa 1960-70 – luvulla sekä Brief Family Therapy Centerissä 1980 – luvulla tehdylle tutkimustyölle. Suomessa ratkaisukeskeisyyden siemenet alkoivat itää 1960-luvun lopulla muun muassa A-klinikkasäätiössä. Taustalla oli vahvasti perheterapiatyöskentely. Se sisällä alkoi nousta lyhytterapeuttinen ajattelu. Laajemmin ideologia levisi 1980-luvulla usean vaikuttajan toimesta. Kun yhdistys vuonna 1995 perustettiin, innostus saattoi olla jopa osaamista suurempaa. Kyseessä oli tavallaan protesti- ja uudistusliike vanhaa ajattelutapaa vastaan. Yhdistyksen voima oli tarpeessa muuttaa maailmaa ja tapaa ajatella.
Ratkaisukeskeiset käytännöt kehittyivät ensin terapeuttisessa kontekstissa, josta ne laajenivat monelle muulle alalle, kuten valmennukseen, työnohjaukseen, konsultaatioon, opetukseen tiimityöhön, organisaation kehittämiseen ja johtamiseen. Kehitystyö oli induktiivista ja empiiristä; käytännön työstä etsittiin ja kokeiltiin tehokkaita asiakaskeskeisiä käyttäytymisen muutokseen tähtääviä terapeuttisia käytäntöjä. Apuna käytettiin vuorovaikutusteorioita, systeemiteorioita, narratiivisuutta, sosiaalista konstruktivismia sekä filosofiaa. Viitekehyksen taustalla on muun muassa kieli, ihmisten välinen vuorovaikutus, puheessa käytetyt käsitteet, olettamukset ja puhetavat, jotka ylläpitävät tai auttavat ratkaisemaan ongelmia.

Ratkaisukeskeisyyden teoria ei etene perinteisen häiriön syntymekanismin mukaisesti. Se on eteenpäin katsova.
Ratkaisukeskeisyydestä on tullut valtavirtaa. Ministereiden ja yritysten johtajat puhuvat ratkaisujen löytämisestä. Hallitusohjelmat rakentuvat ratkaisujen etsimiseen ja toteuttamiseen. Yhdistyksemme ja aatteemme ei siis enää ole protestiliike. Yhdistys on tavallaan tullut suvantovaiheeseen. Vuoden alussa yhdistyksessä oli 550 jäsentä ja asemamme ja taloutemme selkeä. Samalla ehkä muutosvoima on laimentunut. Onko meistä tullut pysyvä instituutio ja uuden luomisen energisyys vähentynyt.

Samanaikaisesti maailma ja palvelujärjestelmät muuttuvat taustalla nopeasti. Epidemia vain nopeuttaa muutosta. Tämä näkyy erityisesti työelämässä. Etätyö ja digitalisaatio tuovat uusia haasteita ja tarvetta oppia uutta. Se luo riskejä, mutta myös mahdollisuuksia kohti vihreää taloutta. Etätyö voi olla rankempaa kuin perinteinen työ, osin ruutuväsymyksen ja yksipuolisten työasentojen vuoksi, osin koska tiimin vuorovaikutus ja tuki jäävät olemattomaksi. Toisaalta se voi parantaa perheen yhdessäoloa ja mahdollistaa paremmin katkot työssä. Pyykkiä lajitellessa voi tehdä myös ajatustyötä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen muutokset tarjoavat mahdollisuuden uuteen. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksia ja niiden toimintaa rakennetaan parhaillaan. Yliopistosairaalat kehittävät psykoterapian laaturekistereitä ja tietojärjestelmät mahdollistavat nettiterapiat ja uudenlaiset tekoälyyn perustuvat omahoidot. Lukemattomat terabitit tietoa ovat parin klikkauksen päässä. Kansalaisaloitteet terapiatakuusta ja psykoterapeuttikoulutuksen uudistamisesta vievät rakennetta eteenpäin. Tässä työssä yhdistyksen jäsenten on syytä olla mukana. Voimme luoda jotakin todella uutta.

Ratkes – yhdistyksen tarkoituksena on edistää ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneen asiakastyön ja terapian tuntemusta ja arvostusta sekä niistä kiinnostuneiden ihmisten välistä yhteistyötä. Aina on mahdollisuus johonkin hyvällä tavalla uuteen. Uskoa, toivoa ja unelmia vaalitaan – ongelmankin takana on unelma, joka ei ole vielä toteutunut. Lähestymistavassa on keskeisenä inhimillisyys, leikillisyys, lämpö, luovuus, huumori, tasa-arvoisuus, armollisuus ja joustavuus. Tyypillisesti asetetaan selkeät päämäärät, joita kohti hahmotellaan pieniä, helposti toteutettavia askeleita. Saavutettua edistystä tehdään näkyväksi. Menestystarina on kuin arvaamaton luonnonvoima. Se mullistaa elämää. Seikkailu alkaa aina uudelleen, eikä se katso taaksepäin.

Timo Keistinen
Ratkes ry:n puheenjohtaja