Mieltä ja mielekkyyttä kansallisella mielenterveysohjelmalla

Teksti: Timo Keistinen
Kuva: sl wong / Pexels

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti on laadittu aiempaa valmistelua hyödyntäen mielenterveysstrategia, joka näkee mielenterveyden pääomana, turvaa mielenterveysoikeudet ja -palvelut, linkittää ne olemassa oleviin rakenteisiin, ehkäisee itsemurhia ja vahvistaa ammattilaisten osaamista. Mielenterveysohjelmaan on kirjattu yksityiskohtaiset toimenpiteet mielenterveystyön edistämiselle sekä mittarit, joiden avulla edistystä voidaan seurata. Ohjelma sisältää erityiseksi tavoitteeksi nostetun itsemurhien ehkäisyohjelman. Strategian toimenpiteet tulevat tarpeeseen pandemian jatkuessa ja sen kansanterveydellisten seurauksien jälkihoidon aikana. Menestys tässä työssä on osa koko suomalaisen yhteiskunnan pääomaa.

Mielenterveyden merkitys yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta on kasvanut. Muuttuvassa maailmassa terveyden tukeminen ja vahvistaminen on erityisen tärkeää. Mielenterveyden häiriöt ovat tulleet yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeen perusteiksi. Monet kokevat yhteiskunnan rakenteiden olevan kuormittavia. Työssä tulisi koko ajan jaksaa oppia uusia asioita ja määrätietoisesti kehittää itseään. Hiljaisia hetkiä on vähän. Vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeistä 52,5 % oli mielenterveysperusteisia. Alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistuntu 2000-luvulla. Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet viime vuosina.

Yhä useampi hakeutuu avun piiriin eikä jää yksin murehtimaan. Tämä on hyvä asia. Tämä voi selittää osaltaan itsemurhakuolleisuuden puolittumisen 1990-luvulta. Palveluiden kysynnän kasvu edellyttää, että palveluita on saatavilla kaikille. Se edellyttää terveydenhuollon voimavarojen oikeaa suunnittelua ja suuntaamista. Palveluiden saatavuus ei kaikilta osin ole kehittynyt tarvetta vastaavasti. Edelleen fyysisiin ruhjeihin on helpompi saada apua kuin mielen mustelmiin. Mielenterveys ei ole irrallinen osa ihmisen hyvinvointia. Se vaikuttaa ajatteluumme, tapaamme vastata ympäristöön ja toimintaamme. Se tukee mielekästä elämää ja on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Voimavaralähtöisyys keskiöön

Mielenterveyden hyväksi on tehtävä työtä monella tasolla ja monialaisesti. Suomessa on tehty pitkäjänteistä työtä mielenterveyden edistämiseksi, ja itsemurhakuolleisuus on onnistuttu vähentämään eurooppalaiselle keskitasolle. Mielenterveysohjelma kattaa terveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn sekä palveluiden ja kuntoutuksen edistämisen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut keväällä 2020 Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman, jossa maakunnille jaetaan rahoitusta peruspalvelujen parantamiseen vuosina 2020-2022. Ohjelmaan sisältyy lyhyiden psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten hoitojen tuominen perusterveydenhuoltoon ja hoitoketjujen sopiminen erikoissairaanhoidon kanssa. Kaikissa maakunnissa otettaisiin käyttöön nuorille kohdistettuja psykososiaalisia interventioita opiskeluhuollossa. Tavoitteena on, että perusterveydenhuoltoon saadaan asteittain käyttöön vaikuttavat psykososiaaliset menetelmät yleisimpien mielenterveyshäiriöiden varhaiseen hoitoon. Tämä koskee myös päihteiden riskikäytön ja päihdehäiriöiden varhaista hoitoa.

Strategian valtakunnallinen toimeenpano painottuu nopeasti saatavilla olevan ja vaikuttavan hoidon lisäämiseen. Eniten huomiota kiinnitetään siihen, että nuoret saavat varhaisen vaiheen mielenterveyspalveluja kouluissa kautta maan. Ohjelmassa halutaan korostaa voimavaralähtöisyyttä ja mielenterveyttä tukevia ja edistäviä toimia. Olennaiseksi keinoksi pyrkimys ennakointiin ja ehkäisyyn. Yhteiskunnan voimavaroja toivotaan keskitettävän siihen, että kytevät ongelmat eivät pääsisi pahenemaan hallitsemattomasti. Jos apua kuitenkin tarvitaan, niin sen on oltava helposti saatavilla. Strategia painottaa mielenterveyspalveluiden kehittämisen tärkeyttä. Tarvitaan siis osaamista laajasti kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla. Strategia haastaa somaattisen puolen terveydenhuollon tarjoamaan nykyistä laadukkaampia hoitoja mielenterveys- ja päihdepotilaille. Tämän potilasryhmän elinajan odote voi olla 10 – 20 vuotta lyhempi kuin muiden suomalaisten. Usein taustalla ovat somaattiset pitkäaikaissairaudet ja niiden huono hoitotasapaino.

Sijoitus tulevaisuuteen

On arvioitu, että mielenterveyden ongelmista johtuvat vuosikustannukset Suomessa vastaavat 5,3 prosentista kansantuotteesta. Näitä kustannuksia ovat muun muassa sairaspoissaolot ja ennenaikaiset eläkkeet. Mielenterveyden tukemiseen siis kannattaa sijoittaa. Kustannus maksaa itsensä nopeasti takaisin. Hyvä terveys heijastuu suoraan työelämän tuottavuuteen. Sijoitus tuottaa aineellista ja henkistä hyvinvointia niin yhteiskunnalle kuin yksilölle. Se luo menestystä ja tulevaisuutta koko Suomelle. Se on koko yhteiskunnan pääomaa.

Strategian toimenpiteet tulevat tarpeeseen pandemian jatkuessa ja sen kansanterveydellisten, sosiaalisten ja taloudellisten seurauksien jälkihoidon aikana. Epidemiaan liittyvä epävarmuus, eristäytyminen, siitä seurannut yksinäisyys ja lisääntyvä huoli haastavat mielen hyvinvointia. Samanaikaisesti palvelujärjestelmä ja sen työntekijät ovat kuormittuneet ja osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on supistunut. Pandemian suorat ja epäsuorat vaikutukset mielenterveyteen on nähty pitkällä tähtäimellä jopa isommaksi terveysuhaksi kuin itse koronainfektion vaikutukset. Näihin haasteisiin vastaa myös mielenterveysstrategia.

Timo Keistinen

LKT, kansanterveystieteen dosentti
Ratkes ry:n puheenjohtaja
timo@keistinen.fi
www.keistinen.fi