PÄÄTOIMITTAJILTA

Mustan joutsenen saapuminen on mahdollisuus

Teksti: Timo Keistinen ja Katja Kiiski
Kuva: Sanna Keistinen / Aawa Creative

Eurooppa ja koko maapallo on joutunut pakon edessä ja nopeasti ottamaan suuria digitaalisia edistysaskeleita mahdollistaakseen sekä etätyön, etäopetuksen että palveluiden onnistumisen digitaalisesti. Eri muotoisten digitaalisten ja etäpalveluiden tarve kasvoi kerralla. Korona on rikkonut arkisen elämän järjestyksen ja pysyvyyden. Pakko on ollut hyvä ajuri uusien ja moniulotteisempien toimintatapojen etsinnälle muun muassa mielenterveyspalveluita tai lapsia ja nuoria tavoitettaessa. Suomi on ollut terveydenhuollon digitalisaatiossa montaa muuta eurooppalaista maata edellä. Huolena on, että liiallisesti sähköisiin kommunikaatiovälineisiin painottuva ihmisten välinen viestintä kapeuttaa ja kuihduttaa ihmisten välistä inhimillistä kanssakäymistä. Näin ei tarvitse olla, mutta tarvitaan uusia tapoja toimia. Elämä on monella tapaa pakollisesti pienentynyt ja samalla ihmisyyden suuret kysymykset kuten perheen yhdessäolo on voinut vahvistua.

Perhe ja läheiset ihmissuhteet ovat ihmisen merkittävä voimanlähde, jonka arvo korostuu kriisiaikoina. Perheiden hyvinvoinnista huolehtiminen on inhimillisesti tärkeää ja myös yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta viisasta. Yksinäisyyden torjunta on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä.  Pandemian jälkihoidossa toimenpiteiden vaikutuksen arvioinnissa tulee antaa aiempaa suurempi painoarvo koetuille inhimillisille tekijöille.

Tulevaisuususko, optimismi ja luottamus vaikuttavat ihmisen terveyteen. Positiivinen tulevaisuususko vaikutta eliniän pituuteen, sairauksien välttämiseen ja sairauksista elpymiseen. Mielenterveyden huomioimisella ja tukemisella voidaan vahvistaa ihmisten toivoa, toipumista ja toimintaa, jotta yhteiskunnan elpyessä mahdollisemman monella olisi voimaa jatkaa elämää kriisin jälkeisessä maailmassa.  Toivo on keskeinen kompassi vaikeuksissa ja muutoksessa navigoidessa.

Voimme pandemian jälkeen valita monista eri poluista ja hyödyntää pandemian suomaa tilaisuutta rakenteellisiin uudistuksiin ja uudenlaiseen sopeuttamiseen. Nyt on uudelleen ajattelun paikka, mikä mahdollistaa suurtenkin rakenteellisten uudistusten ideoinnin ja kehittämisen. Innovaatioilla voidaan ratkaista kompleksisia ongelmia. Tämä edellyttää korkean osaamistason ylläpitämistä, informaation ja teknologian laajaa hyödyntämistä. Tarvitaan alustoja etätöihin ja muihin toimintoihin sekä rakennetta, joka mahdollistaa inhimilliset olot kaikille myös tilanteessa, jossa etäisyydet voisivat olla este.  Uudet työnteon ja opiskelun mallit antavat mahdollisuuksia työn ja opiskelun sekä perhe-elämän sujuvampaan yhdistämiseen.  Näin voimme joustavammin hyödyntää työpanostamme erilaisissa elämäntilanteissa. Samaan aikaan on huomioitava etätyön mahdolliset riskit, kuten eriarvoiset mahdollisuudet etätyöhön ja etätöitä tekevien sosiaalisen verkoston kapeneminen ilman fyysistä työpaikkaa.

Muutos on mahdollisuus uuteen

Hyvinvointivaltiot panostavat globaalisti voimakkaasti koronan jälkeiseen aikaan. EU suuntaa kriisirahastoon muutosta varten 750 miljardia euroa. Suomi on itse jo käyttänyt 15 miljardia valtion rahoitusta omaan elvytyspakettiinsa. Kriisinhoitoon suunnatut julkiset voimavarat on käytettävä tavalla, joka auttaa keskeisten tulevaisuuden yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisussa. Etäpalveluiden ja -yhteistyön sekä etäopiskelun ja -työn kehittämistä tulisi jatkaa ja esteitä poistaa. Edistämisen rinnalla pitää huomioida mahdolliset riskit ja eettiset näkökulmat. Terveydenhuoltoa tulisi kehittää kansalaisten yksilölliseen auttamiseen terveydentilan niin vaatiessa. Digitaalinen kauppa on auki 24/7 ja verkossa on eniten asiakkaita kello 18-22 Suomen aikaa. Tämän pitäisi olla mahdollista myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Työyhteisöt ja työn teon tavat muuttuvat nopeasti. Organisaatioiden ja työn johtamiseen tarvitaan uusia menetelmiä ja toimintatapoja. Tarvitaan työhön liittyviä oppimista edistäviä ja organisaation toimintaa kehittäviä uusia työmenetelmiä, jotka voivat olla työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Tässä ratkaisukeskeiset menetelmät voivat olla avuksi. Näin voidaan vapauttaa henkilöstön voimaa, luovuutta ja ajattelua työhön.

Valtakunnallisesti muutosvoiman ohjaaminen kestävään suuntaan edellyttää rahan ohella kohdennettuja toimia, kuten teknistä tukea, viestintää, hyviä esimerkkejä, räätälöityjä palveluja ja julkista ohjausta. Näin käynnistettävä toiminta saadaan kohtaamaan yhteiskunnan kannalta kestävällä tavalla. Ratkaisukeskeisyys ja uusi tapa ajatella on keskeistä. Pandemian kaltaiset shokit eivät muuta kaikkea kerralla. Tarpeemme inhimilliseen vuorovaikutukseen ja luonnonyhteyteen ei vähene. Solidaarisuus, auttaminen ja hoiva ovat ominaisuuksia, jotka tekevät ihmisestä ihmisen. Nyt on aika panostaa vähemmän rakenteisiin ja enemmän ihmisiin. Yksilöt tekevät tulevaisuutta ja luovat yhdessä luottamukseen perustuvaa toimintakulttuuria. Samalla on muistettava vanha viisaus ”älä korjaa, jollei se ole rikki”. Käyttämättömiä mahdollisuuksia ei saa kuitenkaan jättää hyödyntämättä.

Koronan jälkeisessä ajassa on kyseessä palapeli, jossa jokainen uusi pala muuttaa aikaisemmista paloista syntyneen kuvion. Merkitykset kelautuvat eteen- ja taaksepäin. Muutoksen tarina ei suostu noudattamaan perinteistä kausaalista jatkumoa. Musta joutsen on arvaamaton elämää mullistava luonnonvoima. Muutoksesta ei pääse eroon vastaan pyristelemällä. Se houkuttelee vuoropuheluun. Muutos on koko ajan jännittävästi liikkeessä. Kehittele siis uusia ajatuksia. Jos kyllästyt niihin ennen kuin ne ovat saaneet selkeän hahmon, kulje edestakaisin ajatuksen polkuja ja kokeile uudelleen. Ajatukset edellyttävät kokemuksen tutkiskelua samalla kun muutos tapahtuu. Näin voi valita oikeat sanat ja tarina etenee.

Timo Keistinen ja Katja Kiiski

Päätoimittajat 

Timo Keistinen

LKT, kansanterveystieteen dosentti
Ratkes ry:n puheenjohtaja
timo@keistinen.fi
www.keistinen.fi

Katja Kiiski

YTM, työnohjaaja (STOry),
tiimi ja johdon coach
katja@katjakiiski.com
www.katjakiiski.com