Terveydenhuollon uudistuksessa pyritään tuomaan psykoterapiat lähelle tarvitsijoita ja samalla madalluttamaan kynnystä saada terapiaa jo ongelmien alkuvaiheessa. Psykoterapioiden saatavuuden vaikeus on kuitenkin koettu laajasti ongelmana. Kansalaisaloitteet terapiatakuusta ja psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta täydennyskoulutuksesta julkisin varoin kustannettavaksi erikoistumiskoulutukseksi herättävät tarvittavaa keskustelua mielenterveyspalveluiden kehittämiseen.

Kansalaisaloite psykoterapian hoitotakuusta on päätynyt eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloitteen vaikutukset näkyvät jo sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen valmistelussa, vaikka psykoterapiatakuuta ei ole kirjattu lainsäädäntöön. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen tavoitteisiin on nostettu palveluiden monialaisuuden ja yhteistoimivuuden vahvistaminen. Tavoitteena on taata matalan kynnyksen psykoterapiapalveluiden saatavuus tulevissa Sote-keskuksissa. Psykoterapiaa on harvoin löydettävissä sen oven takaa, jonka ihminen ensimmäisenä avaa apua hakiessaan. Tähän toivotaan parannusta. 

Psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoitomenetelmät ovat keskeinen osa mielenterveyshäiriöiden tavoitteellista hoitoa. Lievissä ja keskivaikeissa mielenterveyshäiriöissä psykoterapia voi olla ainoa hoitomuoto, muissa se yhdistetään muuhun hoitoon. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suosituksen mukaisesti psykoterapioita tulee olla saatavilla terveydenhuollon palveluvalikoimassa. On arvioitu, että hoitoa saavista vain alle puolet saa hoitosuositusten mukaista hoitoa. Usein hoidosta puuttuu tarvittava psykoterapia. HUS Psykoterapian laaturekisteriaineiston perusteella 20 % potilaista aloittaa psykoterapian noin kuukauden ja puolet noin kolmen kuukauden kuluessa lähetteestä. Perusterveydenhuollosta lähetetyt potilaat ja potilaat, joille on päädiagnoosin lisäksi kirjattu oheisdiagnoosi, pääsevät muita hitaammin hoitoon. Tämä kuvaa sitä, että palveluita tarvitsevilla on vaikeuksia löytää itselleen psykoterapeuttia edes Helsingin seudulla, jossa psykoterapeutteja on eniten. Myös yhdistyksemme saa usein tiedusteluja, mistä voisi löytää itselleen psykoterapeutin. 

Psykoterapeuttien koulutusta tulisi lisätä

Suomessa on liian vähän koulutettuja psykoterapeutteja väestön mielenterveyshäiriöiden palvelutarpeisiin nähden. Uusia psykoterapeutteja valmistuu vuosittain ennakoimattomasti vaihteleva määrä. Säädösten mukaan yliopistot vastaavat psykoterapeuttikoulutuksesta. Vaikka on siis olemassa yliopistollinen koulutusrakenne, ei sillä ole nimettyä toimijaa, jonka velvollisuutena on huolehtia psykoterapeuttien koulutusohjelmien järjestämisestä ja toteuttamisesta. Yliopistoilla ei ole psykoterapeuttikoulutusten järjestämisvelvollisuutta eikä tätä velvollisuutta ole millään muullakaan toimijalla. Valtioneuvoston asetukseen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä on kirjattu yliopistollisille sairaanhoitopiireille velvollisuudeksi psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito. Yliopistosairaalat eivät ole kuitenkaan koulutusorganisaatioita. Tilanteen seurauksena psykoterapeuttien koulutuksen kehittäminen on pitkälti julkisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella. Koulutus perustuu kolmannen sektorin ja yksityisten koulutusyhteisöjen vapaaehtoisuuteen yhteistyössä yliopistojen kanssa. Kun velvollisuutta psykoterapeuttikoulutusten järjestämiseen ei ole, ei koulutuksilla myöskään ole selkeää opintohallinnollista asemaa.

Psykoterapeuttikoulutuksesta säädetään asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja asetuksen taustamuistion mukaan kyseessä on yliopistolain tarkoittama täydennyskoulutus. Psykoterapeuttikoulutus ei siten johda uuteen tutkintoon eikä pätevyyteen, vaan ainoastaan psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen. Yliopistojen monimutkaiset ratkaisut koulutusyhteistyön järjestämisessä ovat osaltaan hankaloittaneet psykoterapeuttikoulutusten järjestämistä.

Kansalaisaloitteilla eteenpäin

Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi on kerännyt jo vaadittavat 50.000 allekirjoitusta. Se etenee seuraavaksi eduskunnan käsiteltäväksi. Aloitteen mukaan suuri syy psykoterapeuttien puutteeseen on koulutuksen hinta. Aloitteessa esitetään, että psykoterapeuttikoulutus muutettaisiin julkisesti rahoitetuksi erikoistumiskoulutukseksi. Yliopistot voisivat hakea sille valtion koulutuskorvauksia. Koulutuksen laatua valvoisivat yliopistot. Psykoterapeuttikoulutus soveltuisi toteuttavaksi yliopistojen erikoistumiskoulutuksena, koska koulutuksen järjestämisoikeus on yksinomaan yliopistoilla.

Kansalaisaloitteet harvoin johtavat suoraan uuteen lainsäädäntöön. Niillä on kuitenkin huomattava vaikutus lainsäädännön ja toimintojen kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriö on jo käynnistänyt virkatyönä esiselvityksen psykoterapeuttikoulutukseen liittyvistä uudistamistarpeista koulutuksen rahoitus mukaan lukien. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistamisen ja kehittämisen yhteydessä on tarkoitus myös tarkastella mahdollisuuksia tukea psykoterapiakoulutuksen toteutumista Suomessa. 

Paras tapa tehostaa mielenterveyden hoitoja on parantaa hoitoon pääsyä. Suomessa oli syyskuun 2020 lopussa yhteensä 8.339 psykoterapeuttia, jotka on merkitty nimikesuojattuina ammattihenkilöinä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Heidän koulutuksensa pohjautuu useisiin erilaisiin psykoterapiasuuntauksiin. 

Keskeistä olisi nopeuttaa vaikuttavien psykososiaalisten hoitojen saatavuutta hoitoketjujen alkupäässä. Psykoterapiaa ja muita vaikuttavia psykososiaalisia hoitoja tulisi tarjota potilaalle jo perusterveydenhuollossa sairauden ja hoidon varhaisessa vaiheessa. Samalla on tärkeää, että saatavilla on omahoito-ohjelmia, mobiili- ja internetvälitteisiä tietotekniikka-avusteisia terveydenhuollon ammattilaisten tukemia hoitoja kuten nettiterapioita ja yksilöllisesti räätälöitäviä etähoitomahdollisuuksia. Näiden tarve on noussut esille erityisesti koronaepidemian aikana. Monien strukturoitujen lyhytinterventioiden vaikuttavuudesta on vahvaa näyttöä. Ratkaisukeskeinen näkökulma nousee tällöin väkevästi esille. Tässä työssä myös yhdistyksellämme on keskeinen rooli.