Lait toimivat keskeisenä ohjausvälineenä rakenteiden, resurssien ja oikeuksien määrittelyssä. Lainsäädäntö ei ole vain tekninen sääntelykehikko, vaan keskeinen arvovalinta koko yhteiskunnan näkökulmasta. Kansalaisjärjestöillä ja yhdistyksillä on tärkeä tehtävä seurata ja vaikuttaa lainsäädännön kehitykseen.
Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden runossa maaherra toteaa ”Mut laki, ennen mua syntynyt, myös jälkeheni jää.”. Säädökset eivät ole enää sellaisia kuin maaherra Wibeliuksen aikana. Elämme aikaa, jolloin toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Tarvitaan nopeasti muuttuvaa lainsäädäntöä, joka vastaa kulloiseenkin tilanteeseen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden ja tarpeen kansalaisille olla mukana vaikuttamassa tulevaan lainsäädännön sisältöön. Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennelakeja valmisteltiin vuosikymmeniä etsien parasta ratkaisua. Nyt on nähtävissä, että näiden lakien päivityksiin on vahva tarve. Eduskunnan työtä kuvaa se, että vuonna 2010 hyväksyttyä terveydenhuoltolakia on eduskunnan toimesta päivitetty jo yli 40 kertaa eli enemmän kun kahdesti vuodessa. Samalaista kehitystä tullaan näkemään muidenkin sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien lakien kohdalla.
Ratkes ry:n hallituksen valmistelema toimintasuunnitelma hyväksyttäneen seuraavassa vuosikokouksessa. Siinä todetaan yhdistyksen tulevan vuoden tehtäväksi vahvistaa ratkaisukeskeistä kulttuuria yhteiskunnan kaikilla aloilla. Nopeasti kehittyvän lainsäädännön valmisteluun vaikuttamien on tärkeä osa tätä työtä. Esille tulevat nousemaan mielenterveyspalveluiden kehittäminen, psykoterapeuttien koulutusuudistus sekä varhaiskasvatuksen ja työelämän asiat. Ratkaisukeskeisyys voi tarjota menetelmiä ja näkökantoja uuden lainsäädännön kehittämiseen.
Miten yhdistys voi vaikuttaa?
Muutostarpeet nousevat usein esille kansalaisilta. Ne voivat aluksi näkyä yleisönosaton kirjoituksissa ja asiantuntijoiden kirjoittamissa kolumneissa. Tutkimusraportit ja oppilaitosten syventävät opinnäytetyöt voivat taustoittaa tarvittavaa muutosta. Ratkes-yhdistyksen kotisivujen blogeilla ja Ratkes-lehden artikkeleilla on kuukaudessa jopa yli 1000 lukijaa. Ne viestivät uutta ajattelua ratkaisukeskeisen kulttuurin ja toimintatavan mahdollisuuksista.
Kansalaisaloite on suora tie lainsäädännön kehittämiseen. Se antaa kansalaisille mahdollisuuden saada lakialoitteensa eduskunnan käsiteltäväksi. Kansalaisaloitelain tavoitteena on edistää ja tukea vapaata kansalaistoimintaa sekä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa eri väestöryhmät osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Aloitteeseen tarvitaan vähintään 50 000 kannatusilmoitusta. Verkkopalvelun kautta niiden kerääminen onnistuu, jos samanmielisiä löytyy riittävästi.
Tilastot näyttävät, että eduskunta usein hylkää kansalaisaloitteen. Näin tapahtuu myös kansanedustajien tekemille lakiesityksille. Usein aloitteen käsittelyssä eduskunta antaa lausuman ja edellyttää ministeriötä selvittämään asiaa. Tämä taasen johtaa työryhmien asettamiseen ja alustavan lakiluonnoksen kirjoittamiseen. Esimerkiksi eutanasiasta tehty kansalaisaloite johti työryhmän perustamiseen ja usean elämän loppuvaihetta käsittelevän raportin luontiin käsittäen muun muassa alustavan lakiluonnoksen. Eutanasiaa käsittelevä hanke ei edennyt pidemmälle pitkälti koska se ei ollut hallitusohjelmassa. Toisaalta tämän aloitteen seurauksena uudet palliatiivisen- ja saattohoidon rakenteet muodostuivat hyvinvointialueille. Hyvin usein hylätyn kansalaisaloitteen sisältö ilmestyy uuden hallituksen hallitusohjelmaan ja johtaa sieltä lakiesityksenä eduskuntaan hyväksyttäväksi. Esimerkiksi eduskunnan hylkäämä kansalaisaloite terapiatakuusta vuodelta 2020 ylsi hallitusohjelmaan ja on toteutunut nuorten osalta. ”Psykoterapian puolesta” -kansalaisaloite vuonna 2021 vaati psykoterapiakoulutukseen rakenteellista muutosta ja maksuttomuutta. Kansalaisaloite ei edennyt eduskunnassa, mutta nykyisen hallituksen hallitusohjemaan ilmestyi työlle merkittävä rahoitus ja ministeriö on aloittanut asian valmistelun hankkeena.
Lakivalmistelu antaa tilaisuuden
Suomen eduskunta hyväksyy nelivuotisen vaalikautensa aikana satoja lakeja ja lakimuutoksia. Lainsäädäntötyö on jatkuvaa, ja lakimuutoksia tehdään tarpeen mukaan. Hallitusohjemaan kirjatut asiat ovat etusijalla, koska ministerit ja hallituspuolueet vahtivat omissa ohjelmissa tärkeiksi nostamiensa asioiden edistämistä.
Lainsäädännön taustalle tarvitaan usein paljon selvityksiä ja työryhmiä. Työryhmän jäsenyys antaa hyvän mahdollisuuden olla seuraamassa lainsäädännön kokonaisuutta ja osaltaan myös vaikuttamassa sen sisältöön. Kuulemistilaisuuksiin kutsutaan tahoja, joihin lainsäädäntö eniten vaikuttaa. Lakivalmisteluun liittyy ministeriön toimesta tapahtuva taustaselvityksen laadinta. Ne ovat perusteellisia usein yli 100 sivun raportteja, joskus jopa massiivisia kokonaisuuksia kuten yli 1500 sivuinen selvitys sote-lainsäädännöstä. Yhdistyksillä ja kansalaisilla on mahdollisuus antaa lausunto esityksestä sähköisen lausuntopalvelun kautta ennen lopullisen muodon etenemistä eduskuntaan. Pienelle yhdistykselle lausunto on usein oikea tapa olla mukana päätöksenteossa.
Eduskunnassa valiokunnat käsittelevät lakiesitystä ja tarvittaessa tekevät siihen muutoksia ja tarkennuksia. Poliittisesti vaikeat kysymykset pitkittävät prosessia. Käytännössä uuden hallituksen on saatava kaikki laajat ja hankalat lakihankkeet eduskunnan käsittelyyn vaalikauden kahden ensimmäisen vuoden aikana. Jos vanha eduskunta ei ehdi hyväksyä lakia toimikautensa aikana, niin se raukeaa. Tämä koskee myös kansalaisaloitteita. Aloitteiden eteneminen voi olla hidasta, jos valiokunnassa on samanaikaisesti esillä vaikeita ja työllistäviä hallituksen lakihankkeita. Uusi eduskunta aloittaa työnsä aina tyhjältä pöydältä.
Lain toteutumista on kansalaisten ja yhdistysten myös syytä seurata sen hyväksymisen jälkeen. Voi olla paikallaan olla vaikuttamassa hyvinvointialueisiin, että lain kirjain toteutuu. Paikalliset kontaktit ovat silloin tärkeitä.
Eduskuntavaalit lähestyvät
Suomessa on yli 100.000 rekisteröityä yhdistystä sekä suuri määrä rekisteröimättömiä. Se kertoo yhteisöllisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta. Samalla muodostuu vahva voima vaikuttaa kansalliseen päätöksentekoon. Ratkeslaisia yhdistää inhimillisyys, luovuus, leikillisyys, huumori, tasa-arvoisuus ja joustavuus. On aika siirtyä ongelmapuheesta tavoitteisiin ja rakentamaan entistä parempaa Suomea. Uudet ideat on hyvä saada tulevaan hallitusohjelmaan. Ne on hyvä ensin saatava puolueiden omiin ohjelmiin.
Nykyinen hallitus ei ehdi enää toteuttaa kovin monia lakimuutoksia. Sote-rakennelakien uudistus siirtyy uudelle eduskunnalle. Tarpeita on myös uudistaa terveydenhuoltolakia ja sosiaalihuollon lakeja. Ammattihenkilöistä annetun lain muutos kaksiportaisesta psykoterapiakoulutuksesta tuskin ehtii nykyisen eduskunnan käsittelyyn. Voi olla, että niin käy myös sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain uudistuksen kanssa. Monta palikkaa on liikkeellä. Nyt on Ratkes-yhdistyksen jäsenten syytä olla valppaana.
Timo Keistinen,
Lääkintäneuvos emeritus
Ratkes ry:n pitkäaikainen jäsen ja aktiivitoimija
