Ratkes ry on antanut lausunnon hallituksen esityksestä, joka koskee terveydenhuoltolain sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamista ja psykoterapeuttikoulutuksen uudistamista. Lausunnossaan yhdistys korostaa tutkimusperustaisen, pedagogisesti yhtenäisen ja moniammatillisen psykoterapeuttikoulutuksen merkitystä sekä nostaa esiin huolia esitetyn kaksivaiheisen koulutusmallin vaikutuksista koulutuksen laatuun, kansainväliseen vertailtavuuteen ja psykoterapeuttisen osaamisen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Voit lukea koko lausunnon alta.
Asia: Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta (VN/16881/2025)
Ratkes ry pitää tärkeänä hallitusohjelman tavoitetta vahvistaa mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja psykoterapeuttista osaamista perustason palveluissa. Mielenterveyden kasvavat haasteet edellyttävät vaikuttavia, saavutettavia ja laadukkaita palveluita sekä riittävää osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimintaympäristöissä. Lausunnolla oleva esitys herättää kuitenkin merkittäviä huolia psykoterapeuttikoulutuksen pedagogisen rakenteen, tutkimusperustaisuuden, kansallisen yhdenvertaisuuden sekä kansainvälisen vertailtavuuden näkökulmista.
Esitetty kaksivaiheinen koulutusmalli näyttäytyy rakenteeltaan pirstaleisena ja hallinnollisesti hajautuneena tilanteessa, jossa psykoterapeuttinen asiantuntijuus edellyttää pitkäjänteistä, integroitua ja reflektiivistä oppimisprosessia. Psykoterapeuttinen osaaminen ei rakennu yksittäisten menetelmien teknisestä hallinnasta, vaan kyvystä muodostaa asiakkaan tilanteesta kokonaisvaltainen ymmärrys, rakentaa yhteistyösuhdetta sekä soveltaa teoriaa, tutkimustietoa ja menetelmiä joustavasti asiakkaan yksilöllisessä elämäntilanteessa. Tämä korostuu erityisesti ratkaisukeskeisessä, narratiivisessa, dialogisessa ja systeemisessä viitekehyksessä, joissa terapian vaikuttavuus rakentuu merkitysten, suhteiden, toimijuuden ja yhteisen ymmärryksen tutkimiselle eikä ennalta määrättyjen interventiomallien mekaaniselle soveltamiselle.
Ratkes ry pitää tärkeänä, että psykoterapeuttikoulutuksen kehittämisessä säilyy moniammatillinen ja laaja-alainen ymmärrys mielenterveydestä, ihmisyydestä ja muutoksen prosesseista. Psykoterapian kenttä on Suomessa rakentunut vahvasti eri tieteenalojen ja ammattiryhmien yhteistyölle, mikä on osaltaan rikastuttanut koulutusta ja vahvistanut psykoterapeuttisen työn laatua. Esitetty malli herättää huolen siitä, että koulutuksen viitekehys painottuu aiempaa vahvemmin psykiatriseen ja menetelmäkeskeiseen tarkasteluun samalla, kun psykoterapian relationaaliset, dialogiset, yhteisölliset ja merkityksellistämiseen liittyvät ulottuvuudet jäävät vähäisemmälle huomiolle. Samalla vaarana on, että psykoterapeuttikoulutukseen hakeutumisen pohjakoulutusvaatimukset käytännössä kaventuvat ja moniammatillinen osaamispohja heikkenee. Psykoterapiatyön vaikuttavuus rakentuu kuitenkin usein juuri eri tieteenalojen, näkökulmien ja ammatillisten taustojen vuoropuhelulle.
Erityisen tärkeää olisi turvata lasten, nuorten ja perheiden palveluissa riittävä systeeminen, verkosto- ja perhekeskeinen osaaminen. Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteita ei voida mielekkäästi ymmärtää tai hoitaa irrallaan heidän perhesuhteistaan, lähiyhteisöistään ja elämäntilanteistaan. Tämän vuoksi psykoterapeuttisen osaamisen kehittämisen tulisi tukea laaja-alaista ja yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa arviointia sen sijaan, että koulutus rakentuu ensisijaisesti menetelmäpainotteisten interventiomallien varaan.
Ratkes ry pitää myös välttämättömänä, että uudistusta arvioidaan suhteessa eurooppalaiseen psykoterapiakoulutuksen viitekehykseen sekä ammattihenkilöiden kansainväliseen liikkuvuuteen. European Association for Psychotherapy (EAP) määrittelee Euroopan laajuisissa ECP-kriteereissään psykoterapeutin koulutuksen kokonaisuudeksi, jonka laajuus on vähintään 3200 tuntia ja joka sisältää vähintään nelivuotisen psykoterapiaspesifisen koulutuksen. Kokonaisuuteen sisältyvät teoria- ja menetelmäopinnot, oma psykoterapeuttinen prosessi, työnohjaus sekä valvottu kliininen työskentely. Eurooppalaisessa kehityssuunnassa tavoitteena on vahvistaa psykoterapeuttikoulutuksen yhtenäisiä, integroituneita ja laadullisesti vertailukelpoisia kokonaisuuksia sekä tukea ammattihenkilöiden liikkuvuutta eri maiden välillä. Suomessa on tähän asti ollut käytössä kansainvälisesti tunnistettava koulutusmalli, joka on ollut hyvin linjassa tämän kehityssuunnan kanssa. Nyt ehdotettu koulutuksen jakaminen kahteen erilliseen vaiheeseen voi kuitenkin heikentää koulutuksen kokonaisintegraatiota, vaikeuttaa suomalaisen psykoterapeuttipätevyyden kansainvälistä tunnistettavuutta sekä heikentää ammattilaisten liikkuvuutta eurooppalaisilla työmarkkinoilla.
Ratkes ry katsoo, että psykoterapeuttikoulutuksen kehittämisen tulee perustua tutkimusperustaisuuteen, pedagogiseen yhtenäisyyteen, moniammatillisuuteen sekä psykoterapian eri suuntausten tasapuoliseen huomioimiseen. Koulutuksen valmistelua olisi tärkeää jatkaa yhteistyössä yliopistojen, psykoterapiakouluttajien, tutkimuksen sekä alan asiantuntijoiden kanssa siten, että suomalaisen psykoterapeuttikoulutuksen korkea laatu, kansainvälinen vertailtavuus ja vaikuttavuus voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Sarianna Virpikari
puheenjohtaja, Ratkes ry
Riitta Malkamäki
varapuheenjohtaja, Ratkes ry
