people-on-a-video-call-4226140

Digitaalinen maailma on mahdollisuus

Vuoden 2020 koronaepidemia on historian käännekohta. Pandemian vaikutus kohdistuu kaikkiin suomalaisiin.

Oudot ajat johtavat joskus outoihin tekoihin ja siirtymiin. Ennen vastoinkäynnistä saatettiin syyttää noitia. Nyt G5 – teknologia kelpaa koronan syntipukiksi. Taustalla ei ehkä ole vain luonnon valkoista magiaa. 

Etätyö on yleistynyt vauhdilla. Viestikanavia on paljon. Puhelin piippaa jatkuvasti lähettäen uutta tietoa. Whatsapp ja Facebook Messenger välittää sanomia. Sähköposti täyttyy kymmenistä ja sadoista tärkeistä sähköposteista. Samaan aikaan voi olla mukana kolmessa Skype – kokouksessa. Välillä vaihdetaan Zoomiin, Teamsiin tai Hangoutsiin. Tauolla voi videopeleissä käyttää Discord – alustaa. Teini-ikäisten Houseparty – sovelluksen voi sentään unohtaa. Kanavia on paljon. Kaikki odottavat nopeaa vastausta. Hermione Grangerin tiedonhalua, älykkyyttä sekä järjestelmällistä uuden oppimista tarvitaan. On ehdittävä lukea jokainen raportti ja muistio ulkoa ennen kokousta. Faktojen, taikasanojen ja loitsujen muistaminen on oltava yhtä helppoa kuin Hermionelle. On opittava näkemään ja kuvailemaan maailmaa selkeästi. On oltava käytössä ajankääntäjän, jonka avulla pystyy matkaamaan ajassa eteenpäin ja taaksepäin. Aina ei riitä, että on kahdessa paikassa samaan aikaan. Siinä voivat silmät muuttua keltaisiksi ja kasvaa häntä kuten kävi Herminonelle. Silloin päätyy sairaalasiipeen eikä ehkä pelkkä suklaan syönti auta. Voi olla, että virka taikaministeriön taikalainvartijaosastolle voi jäädä haaveeksi. Kuka silloin toimii kotitonttujen puolestapuhujana.

Siirtyminen etätyöhön ja etäopiskeluun onnistui kertarysäyksellä. Etätyöstä on tullut uusi normi, joka mullistaa työtä, opiskelua ja palveluita. Muutos tuli yhdessä viikossa. Terveydenhuollossa siirtymä on ollut monin paikoin hidasta. Leikkauksia ja poliklinikka-aikoja on yksinkertaisesti peruttu. Psykiatrian erikoisala on ollut poikkeus. Käynneistä keskimäärin 75 % on toteutettu etäyhteyksillä, joissain paikoissa jopa 90 %. Suurin osa on sopeutunut hyvin etätapaamisiin. Haastavimpina ovat muutoksen kokeneet jo aikaisemmin huonovointiset potilaat.

Digitaalinen maailma on mahdollisuus. Se voi viedä muulle. Enää ei tarvitse nousta lentokoneeseen kohti Brysseliä tai aamubussiin kohti kaupungin keskustaa. Se mahdollistaa siirtymisen toisiin paikkoihin, erilaisten ihmisten ajatuksiin ja tunteisiin. Siksi yksin istuminen näytön äärellä ei ole eristäytymistä, vaan aitoa yhteydenpitoa koko muun ihmiskunnan kanssa. Kaipaus jää kuitenkin todelliseen kontaktiin toisiin, keskusteluun, kysymyksiin, väittelyyn ja nauruun yhdessä. Pystyykö digitaalinen kontakti jakamaan oivalluksen, ilmaisemisen ja tunteen. Voiko se toimia siltana, jonka avulla voi ilmaista vähäpätöisiä vivahteita sekä sukeltaa pinnan alle olennaiseen: iloon, suruun, onneen, rakkauteen, pelkoon, vihaan, yksinäisyyteen, kaipuuseen, ihmettelyyn…

Teknologian kehitys muuttaa vahvasti tapaa, jolla ihmiset elävät. Se on tapa, jolla ollaan ihminen. Digitaalisuus ei ole enää pelkkä väline. Se on ihmisen ominaisuus. Kun robotit hoitavat fyysisen työn, algoritmit ja tekoäly hoitavat ajattelun, ihmiselle jää empatia, toisesta ihmisestä välittäminen, kyky ymmärtää toisen ihmisen tunteet. Kun kohdistat täyden luottamuksen itseesi, saatat vielä yllättyä, mitä kaikkea tulet saavuttamaan. Vangitse hetkiä hyvin pieneen tilaan ja jättää runsaasti alaa mielikuvitukselle. Voi tuntua hyvältä istua yksin pienessä tilassa näyttöpäätteen ääressä ja antaa sen viedä valtakuntaan, jossa sanat sulautuvat saumattomasti toisiinsa. Voit päästä käsiksi siihen tuokioon, joka pysäyttää ajan kulun tähän hetkeen, tässä ajassa, tässä paikassa. Nähdä niiden luomat monivivahteiset mielikuvat. 

Timo Keistinen

Ratkes ry:n puheenjohtaja

Jaa tämä postaus

Lue myös