pexels-anna-shvets-4672438

Mielenterveysstrategia vuosille 2020-2030

Mielenterveyden asema osana ihmisten terveyttä ja onnellisuutta on kasvanut. Henkilön psyykkisistä toiminnoista, kuten uuden oppimisesta sekä mukautumisesta ja päätöksentekokyvystä on tullut yhä tärkeämpiä muuttuvassa yhteiskunnassa.

Ongelmat mielenterveydessä voivat vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen henkilön sosiaalisiin verkostoihin, koulutukseen ja työelämään. Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet Suomessa keskeiseksi työkyvyttömyyden syyksi. Ne heikentävät myös työelämän ja kansantalouden tuottavuutta. Hoidon saatavuudessa on vajetta. Sen korjaaminen on tarpeen sekä kansanterveyden että talouden kannalta.  Suomeen on nyt laadittu kansallinen mielenterveysstrategia vuosille 2020-2030. Tuoreen mielenterveysstrategian lähtökohtana on, että mielenterveys liittyy kaikkeen terveyteen sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin yksilö- ja yhteiskunnantasolla.

Strategiassa mielenterveys nähdään voimavarana, joka vahvistaa yksilöiden ja koko yhteiskunnan menestystä. Se lisää luottamusta, vastavuoroisuuttaja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä ihmisten välillä ja yhteiskunnassa. Hyvä mielenterveys auttaa selviytymään vaikeina aikoina ja kriisitilanteiden yli lisäämällä psyykkistä joustavuutta. Se luo pohjaa kansalliselle hyvinvoinnille. 

Hyvän mielenterveyden perustan luominen kaikin keinoin on tärkeää. Mielenterveyshäiriöihin sairastutaan usein nuoruudessa. Sairastuminen voi silloin vaikuttaa pitkälle elämässä. Nyt tulee muodostaa kokonaisuus, joka ulottuu ehkäisevästä terveydenhuollosta vaativaan sairaanhoitoon, kuntoutukseen ja muihin palveluihin, kuten asumisen tukeen ja työllistymiseen. Palvelujen on oltava asiakaslähtöisiä, saavutettavia, oikea-aikaisia, vaikuttavia. Niiden tulee olla yhteen sovitettavia ja jatkuvuutta tukevia. Tämä edellyttää mielenterveyden kokonaisuuden johtamista sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelujen järjestelmässä, mutta myös hallinnonalarajojen yli laajemmin. Väestön terveys ja hyvinvointi tulisi nähdä kaikessa päätöksenteossa.

Palvelujärjestelmän uudistuksen jatkuessa kansallinen mielenterveysstrategia antaa eväitä yli vaalikausien ulottuvaan työhön. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – ohjelman tarjoaa konkreettisen välineen toteuttaa strategiaa. Ohjelmaan sisältyy muun muassa tavoite lyhyiden psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten hoitojen tuominen perusterveydenhuoltoon ja hoitoketjujen sopiminen erikoissairaanhoidon kanssa. Tämän käytännön toteutus on keskeinen osa sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman tavoitteita. Päämääränä on saada perusterveydenhuoltoon asteittain käyttöön vaikuttavat psykososiaaliset menetelmät yleisimpien mielenterveyshäiriöiden varhaiseen hoitoon.

Lähde siis mukaan. Älä jää katsomaan muiden tekemistä auton ikkunasta, keskuslukitus päällä. Mielenterveysstrategian toimenpiteet tulevat tarpeeseen pandemian jatkuessa ja sen kansanterveydellisten, sosiaalisten ja taloudellisten seurauksien jälkihoidon aikana.

Timo Keistinen

Ratkes ry:n puheenjohtaja

Jaa tämä postaus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on print
Share on email