Pääministeri Marinin hallitusohjelman keskeinen päämäärä on hyvinvoinnin lisääminen. Se tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Tavoitteena on ollut työllisyyden parantuessa työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin. Koronaepidemia on muuttanut kaikkea. Työn muutos on tuonut mukanaan uudenlaisia ilmiöitä, joita nykylainsäädäntö ei vielä tunnista. Etätyö on lisääntynyt enemmän kuin kukaan osasi ajatella. Samalla se on edellyttänyt uuden oppimista ja uusia käytäntöjä. 

Eritysesti palvelualat ovat olleet muutoksessa. Verkkokauppa ja päivittäistavarakauppa ovat kukoistaneet, mutta erikoistavarakauppa elektroniikkakauppaa lukuun ottamatta on kärsinyt. Muutokset liikennesektorilla ja esittävässä taiteessa ovat olleet suuria. Työpaikojen menetykset ja lomautukset ovat kohdistuneet eniten nuoriin ja naisiin, koska he toimivat usein palvelusektorilla. Nyt tarvitaan toimia, miten Suomi ja Eurooppa siirtyy koronan jälkeiseen aikaan.

Nyt tarvitaan työelämän kehittämistä. Ratkaisukeskeiset metodit toimivat niin johtamisessa kuin työnohjauksessa. Kyse ei ole pelkästään hyvästä johtamisesta ja sen osaamisesta, vaan myös alaisten kyvystä tukea johtajaa tehtävässään. Uusi tapa toimia etäyhteyksien kautta monipaikkaisesti monikulttuurisessa ympäristössä on haasteellista. Se on kuitenkin opittavissa. 

Tavoiteltaessa korkeaa työllisyysasetetta tarvitaan monia keinoja. Kyseessä ei ole vain uusien työpaikkojen luomisesta. Tarvitaan työpaikkoja, joissa viihdytään ja joissa työntekijät kokevat itsensä tarpeellisiksi sekä voivat kehittyä ihmisinä ja osaajina. Koronaepidemia on nähtävä mahdollisuutena tehdä uutta ja uudella tavalla. 

Koronan aiheuttama työttömyys on lisääntynyt ja hallituksen tavoitteen kiinni kuromisessa on haastetta. Koronan vaikutus työkyvyttömyyseläkkeisiin on vielä epäselvä. Työeläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden 2020 lopussa 130 000 henkilöä, noin 4 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kymmenessä vuodessa on saatu paljon aikaiseksi sillä vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkeläisiä oli vielä reilut 200 000. Kymmenessä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt yli kolmanneksen. Kyseessä on hieno saavutus. Paljon tässä on kyse työelämän onnistuneesta kehitystyöstä. 

Mielenterveyspalveluiden kehittämiselle on haasteita, sillä yleisin syy olla työkyvyttömyyseläkkeellä on mielenterveysperusteinen (44 %). Seuraavaksi tulevat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (24 %). Mielenterveyssyistä jäädään usein myös eläkkeelle keskimäärin nuorempana, ja paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna harvinaisempaa. Naisten selkeästi yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy oli mielenterveyden sairaudet. Sen sijaan miehillä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat hieman mielenterveyttä yleisempi syy. Suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy oli masennus. Kaksi kolmesta masennusperustein työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä on nainen.

Psykoterapioiden tarjonta ei vastaa tarvetta. Helsingin Psykoterapiatutkimuksen tulosten valossa ratkaisukeskeinen psykoterapia oli kustannusvaikuttavaa ja tehokasta. Sitä tulisi saada matalalla kynnyksellä ja varhaisessa vaiheessa ilman viivytystä. Eduskunnalle tehdyt kansalaisaloitteet terapiatakuusta ja psykoterapeuttien koulutusmahdollisuuksien parantamisesta ovat olleet tärkeitä. Ne ovat jo osaltaan vaikuttaneet palveluiden järjestämisen suunnitteluun kentällä.

Luonnossa yksilöiden monimuotoisuus vakauttaa populaation toimintaa, koska erilaisten yksilöiden tarpeet, toimintatavat ja kyvyt hajaantuvat paremmin ympäristön lokeroihin. Erilaisuus on populaatiossa evoluution tärkein moottori. Näin on käytännössä myös yhteiskunnassa. Tarvitsemme erilaisuutta, jotta voimme ottaa vastaan muutoksen. Olemme kaikki osaamiseltamme ja ilmiasultamme yksilöitä, joten olemme kaikki yhteiskunnassa tärkeitä. Koskaan ei siis kannata tuhlata hyvää kriisiä. On tutkittava asioiden muotoja ja liikettä kuten merimies aavistaa aallon suunnan ja voiman. Suomalaiset jakavat laajasti periaatteet ja arvot, joille pohjoismainen hyvinvointimallimme on vuosien saatossa yhteistyössä rakennettu. Ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen ei ole investoitu vain siksi, että siihen on ollut varaa, vaan jotta vaurastuisimme kansakuntana. Nyt tarvitaan kaikkien panosta.