Hyvä Ratkes-lehden lukija,

Suomi on jälleen valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Mikä saa meidät pysymään onnellisina vuodesta toiseen? Yksi tärkeimmistä tekijöistä on vahva yhteiskunnallinen perusturvamme: tasa-arvoinen koulutus, laadukas julkinen terveydenhuolto ja toimiva sosiaaliturva. Nämä rakenteet turvaavat ihmisten perustarpeet ja rakentavat luottamusta siihen, että apua on saatavilla elämän käännekohdissa. Kun perusta on vahva, voimme keskittyä oppimiseen, työskentelyyn ja uusien tavoitteiden saavuttamiseen.

Maailman tapahtumat haastavat kuitenkin tätä vakauden tunnetta. Sota, ilmastonmuutos ja talouden heilahtelut herättävät huolta niin aikuisissa kuin nuorissakin. Erityisesti nuoret pohtivat, millaisessa maailmassa he tulevat elämään.

Tapasin hiljattain pienen pojan, joka oli laatinut pitkän tähtäimen suunnitelman sotien lopettamiseksi. Hän aikoi ensin opiskella  filosofiaa ja sen jälkeen historiaa ymmärtääkseen konfliktien syitä, ja myöhemmin suunnitteli siirtyvänsä politiikkaan muuttaakseen lainsäädäntöä. Hänen ajattelunsa ei perustunut vihaan tai vallan tavoitteluun, vaan käytännölliseen ja rauhanomaiseen vaikuttamiseen. Tällainen rohkea ja ratkaisuja etsivä ajattelutapa on juuri sitä, mitä nykymaailma tarvitsee.

Mielenterveys on avain kestävään tulevaisuuteen. Kun ihmisten henkinen hyvinvointi on turvattu, he pystyvät paremmin kohtaamaan elämän muutoksia, ilmaisemaan luovuuttaan ja tukemaan toisiaan. Suomessa kansallinen mielenterveysstrategia korostaa ennaltaehkäisyä, matalan kynnyksen palveluita ja ihmisten kohtaamista arjessa. Digitaaliset sovellukset ja alustat tekevät palveluista entistä saavutettavampia: terveyden ammattilaiset ovat tavoitettavissa chat-palveluissa ja videoyhteyksin, ja puhelinsovellukset tarjoavat rentoutusharjoituksia juuri silloin, kun niitä eniten tarvitaan.

Yhteiskunnan ja työelämän muutos tuo mukanaan myös rakennemuutoksia: vanhoja työpaikkoja katoaa, ja uusia rooleja sekä ajattelumalleja syntyy tilalle. Tulevaisuudessa tekoälyavusteiset palvelut täydentävät ihmiskontaktia ja tarjoavat uusia työkaluja niin terapeuteille kuin työnohjaajillekin. Tämän lehden sivuilta löydät artikkeleita, joita yhdistää kohtaamisen ja läsnäolon merkitys. 

Toivon sinulle antoisia ja oivalluttavia lukuhetkiä!