Walk in terapia Suomessa on Lasten ja nuorten keskukselle rekisteröity tavaramerkki. Se on ratkaisukeskeistä, maksutonta ja anonyymiä käynti kerrallaan – terapiaa alle 29-vuotiaille. Toimintamalli  on kasvanut  Suomessa neljässä vuodessa yli 20 paikkakuntaa  kattavaksi palveluksi. ESR-rahoituksen (2024-2027) myötä tavoitteena on kasvattaa Walk in terapiasta valtakunnallisesti merkittävä palvelu nuorille ja nuorille aikuisille. Walk in terapia on hyväksytty Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön eli  Itlan Kasvun tuen menetelmäarviointiin mukaan ja tulokset sieltä tulevat syksyn 2025 aikana.  

“ Keskustelun jälkeen mulle tuli vahva olo, että selviän tästäkin. Ja tiesin, että mitä teen seuraavaksi.“ – Walk in terapian asiakas

Entistä suuremmalla joukolla nuorista (n. 25 %) on haasteita mielen hyvinvoinnin kanssa. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden haasteilla on myös vahva yhteys koulutus- ja ammatillisella polulla pysymiseen ja etenemiseen. Samanaikaisesti, kun nuorten ja nuorten aikuisten mielen hyvinvoinnin haasteet lisääntyvät ja moninaistuvat, mielenterveyspalveluihin on erittäin vaikea päästä julkisten palveluiden ruuhkautuessa (Yle 2024). Nuoren kohdalla avun piiriin pääsyn kesto on erityisen merkityksellinen asia, jotta riskitekijät eivät kasaudu. Mielen hyvinvoinnin parissa tekevien järjestöjen havaintojen perusteella esimerkiksi ahdistuneisuus, masennusoireet ja syömishäiriöt ovat kasvussa. Päihteitä käytetään lääkkeenä oireisiin, jolloin hoitoonpääsy estyy. Psyykkiset oireet yhdistyvät myös jaksamisen kokemukseen. Nuoret raportoivat kokevansa stressiä ja vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa, sekä koulunkäynnissä. 

Oikeaan aikaan saatu apu ehkäisee myös myöhempää hoidon tarvetta. Ennaltaehkäisevä työ mahdollistaa sen, ettei avun tarpeesta tule aina hoidon tarvetta. Walk in -toimintojen lisääminen on kirjattu keskeiseksi painopisteeksi myös Suomen nykyiseen hallitusohjelmaan, joten niiden vaikuttavuus ja kustannustehokkuus on tunnistettu laajasti. 

Walk in terapia on matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää palvelua, jossa asiakkaan kohtaa koulutettu ammattilainen. Se ei ole Valviran valvomaa terveydenhuollon palvelua, toisin kuin esimerkiksi psykoterapia, jossa tehdään kirjauksia ja saadaan Kela-korvaus. Walk in terapia on ennaltaehkäisevä, matalan kynnyksen psykososiaalinen palvelu, eikä terveydenhuoltolain alaista toimintaa.

Walk in terapian käynti kerrallaan – menetelmä ja mahdollisuus anonyymiin kohtaamiseen ilman ajanvarausta mahdollistaa nuoren nopean ja turvallisen kohtaamisen ja auttamisen. Keskustelusta ei jää asiakasrekisteriä ja palveluun pääsee jonottamatta. Terapian ratkaisu – ja voimavarakeskeinen viitekehys on omiaan vahvistamaan nuoren ja nuoren aikuisen pystyvyyttä ja tulevaisuuden toiveikkuutta. Walk in terapiassa asiakkaan ei tarvitse sopia menetelmään vaan menetelmä sopeutuu nuoren tai nuoren aikuisen tarpeisiin.  

Lasten ja nuorten keskus koordinoi Walk in terapiaa valtakunnallisesti. Palvelua tarjoaa organisaatiot, jotka työkseen antavat apua, tukea ja palveluita nuorille ja nuorille aikuisille. Walk in terapia mahdollistaa myös sosiaali – ja kasvatusalan ammattilaisille uudenlaisen ammatillisen viitekehyksen ja lisää työpaikkojen pitovoimaa ja työn mielekkyyttä. Tällä hetkellä Walk in terapiaa tarjoavien organisaatioiden joukosta löytyy mm. seurakuntia, Ohjaamoita, kriisikeskuksia, yhdistyksiä ja yrityksiä. Walk in terapeuteilta vaaditaan soveltuvaa taustakoulutusta sekä vähintään 20 opintopisteen laajuista terapeuttista koulutusta. Lasten ja nuorten keskus yhteistyössä Lyhytterapiainstituutin kanssa toteuttaa hankkeen aikana 20 opintopisteen ratkaisukeskeisiä Walk in terapeutti- koulutuksia. Hankkeen aikana on tavoitteena saada mukaan 25 uutta paikkakuntaa ja uusia yhteistyökumppaneita etsitään koko ajan. 

 

Käynti kerrallaan terapian juuret ovat kertaterapiassa

Käynti kerrallaan – työskentelyotteen juuret ovat kertaterapiassa (SST- single session therapy). Kuten monet muutkin menetelmät, sai kertaterapiakin alkunsa satunnaisen huomion kautta. Moshe Talmon, joka työskenteli 1980-luvulla Kaiser Permanente Medical keskuksessa psykoterapeuttina, huomasi arkistoja läpi käydessään, että terapiasuuntauksesta riippumatta suurin osa asiakkaista kävi vain kerran istunnolla. 

Talmon aloitti yhdessä kollegojensa Michael Hoytin ja Bob Rosenbaumin kanssa tutkimusprojektin, jonka tavoitteena oli löytää malli, jonka avulla ensimmäisestä ja usein ainoasta tapaamisesta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. SST-kertaterapiaan osallistuneista 58 % halusikin käydä vain yhdessä tapaamisessa, vaikka tarjolla olisi ollut useampiakin käyntimahdollisuuksia (Talmon 1990). SST- kertaterapia perustuu ajatukseen, että asiakkaalla on – joko itsellään tai yhdessä lähipiirinsä kautta – paljon voimavaroja ja vahvuuksia, jotka itsestään jo edistävät paranemista ja ongelmanratkaisua. Ja että terapiaprosessi on alkanut jo ennen terapiaistuntoa ja jatkuu istunnon jälkeen ihmisen omissa arjen-  ja elämän valinnoissaan. 

Myöhemmin psykologian professori Arnie Slive  perusti yhteistyössä kollegansa Monte Bobelen kanssa ajanvarauksettomia terapiaklinikoita Austiniin ja San Antonioon. Kirjassaan When one hour is all you have he kuvaavat yksityiskohtaisesti sitä, kuinka tällaista ajanvarauksetonta palvelua voi toteuttaa ja kuinka tätä tehdään ympäri maailmaa (Slive, Bobele 2011). Ns. käynti kerrallaan – terapia (one at a time therapy tai Single-Session One-At-A-Time) tai Walk in terapia onkin tänä päivänä suosittu terapiamuoto Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa, Meksikossa, Espanjassa, Italiassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja viimeisinä vuosina myös Suomessa. Pelkästään Ontarion provinssissa Kanadassa on yli 80 walk in -vastaanottoa. Käynti kerrallaan terapiaa toteutetaan kansainvälisesti sekä yksilö- että pari- ja perheterapiana.

Suomessa käynti kerrallaan terapia otettiin ensimmäisenä käyttöön Kemijärven perhe- ja mielenterveysklinikalla 2015–2016 kaikille uusille asiakkaille. Tapa on levinnyt tämän jälkeen myös muualle koulutusten myötä. Sitä käytetään erilaisissa ympäristöissä nuoriso-, sosiaali- ja terveyspalveluissa. Walk in terapia -malli rantautui Suomeen syksyllä 2021 Kirkkohallituksen ja Tampereen seurakuntayhtymän kokeiluna. Ensimmäinen Walk in terapian -toimipiste Suomessa aloitti Tampereen Vanhalla kirkolla syksyllä 2021. Vuodesta 2022 Walk in terapiaa on koordinoinut valtakunnallisesti Lasten ja nuorten keskus. 

“ Saapuessani tiesin vain pintapuolisesti mistä haluan puhua, mutta keskustelu saatiin nopeasti ohjattua minulle tähdellisiin asioihin.“ – Walk in terapian asiakas

Käynti kerrallaan – työskentelyote on äärimmäisen asiakaskeskeinen. Asiakas päättää sen, että tuleeko hän paikalle kerran vai useamman kerran. Terapeutit sitoutuvat taas ajatukseen, että yksikin kerta terapiassa voi olla riittävä asiakkaan sen hetkisen elämäntilanteen tukemiseen. Terapeutti ei sovi asiakkaan kanssa jatkotyöskentelyistä tai hoito-ohjelmasta. Sen sijaan asiakas itse päättää tuleeko hän uudestaan ja jatketaanko keskustelua edellisestä aiheesta, teemasta tai ongelmasta vai olisiko tarpeen keskustella jostain muusta elämän osa-alueesta tällä kertaa enemmän (Söderqvist 2023, 3-4.).   

Tarvittaessa terapeutti auttaa asiakasta rajaamaan tai valitsemaan näkökulman sekä viestii avoimesti työskentelyn rajallisuudesta. Kaikkea ei tarvitse eikä voi ratkaista kerralla. Tavoitteena on, että istunnon lopussa asiakkaalla on suunnitelma siitä, miten hän jatkaa eteenpäin tietoisena siitä, että hänellä on taitoja, resursseja ja voimavaroja. Yksi tapaaminen sisältää alkukartoituksen ja terapeuttisen keskustelun kaikki osat aina loppupalautteeseen saakka. Selkeän struktuurin myötä aika ikään kuin lisääntyy.

Keskustelun jälkeen asiakkaalla voi olla kokemus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta, toiveikkaampi suhtautuminen tulevaisuuteen, hänen toimijuuden kokemus vahvistunut sekä hän on saanut uusia näkökulmia ja ratkaisuja tilanteeseensa. Jos asiakas tarvitsee tiiviimpää tukea, hänet ohjataan eteenpäin. Istunnon jälkeen asiakas voi halutessaan täyttää palautelomakkeen. (Walk in terapian käsikirja 2024)

Asiakkaalla on aina mahdollisuus päättää, tuleeko hän vielä joskus uudestaan Walk in terapiaan. Tämä ns. Open ended- metodi ratkaisukeskeisessä viitekehyksessä lisää asiakkaan itseohjautuvuutta, omien voimavarojen ja vahvuuksien käyttöönottoa ja samalla se takaa turvallisuuden tunteen siitä, että mahdollisuus uuteen tapaamiseen silti säilyy. Asian kanssa ei tarvitse jäädä yksin – missään tilanteessa (Dryden 2020).

Käynti kerrallaan terapia ei sovi kaikille asiakkaille: osa voi tarvita pitkäkestoista psykoterapiaa esimerkiksi traumojen tai psykoottisten häiriöiden hoidoksi ja osa asiakkaista hyötyy pitkäaikaisesta suhteesta saman terapeutin kanssa. Walk in terapia ei ole myöskään mielen sairauden hoitoa, mutta se voi toimia kannattelevana palveluna ihmisen odottaessa pidempiaikaisen hoidon piiriin. Walk in terapia ei ole erilaisten palvelujen kartoitukseen tarkoitettu keskustelu tai arviointikäynti, mutta Walk in terapiassakin voidaan asiakkaan tarpeen mukaan tehdä palveluohjausta. 

Useiden kansainvälisten tutkimusten tuloksen mukaan jopa puolet asiakkaista on saanut toivomansa avun yhdestä tapaamisesta (Aarninsalo, Virta & Alakahri 2019). Yhden istunnon asiakkaista 88 % raportoi merkittävästä edistymisestä käsitellyn ongelman ratkaisun suhteen (Talmon 1990, viitattu lähteessä Hoyt 2019). Vastaavasti Millerin ja Sliven (2004) mukaan myönteistä muutosta tapahtuu esitetyn ongelman suhteen 67 % tapauksista. Avainkysymykseksi muodostuukin, että jos kerran ihmiset eivät halua pidempää terapiaa, miten tuosta yhdestä kerrasta saataisiin kaikki hyöty irti? (Petterson 2023).

“ Keskustelun jälkeen mulle tuli vahva olo, että selviän tästäkin. Ja tiesin, että mitä teen seuraavaksi.“ – vantaalainen Walk in terapian asiakas

 

Kultainen tunti – miten Walk in terapia voi olla vaikuttavaa?

“Kun jokaiseen tapaamiskertaan suhtaudutaan kuin se olisi viimeinen työntekijä ja asiakas keskittyvät sovittuihin tavoitteisiin ja pitävät silmänsä ja korvansa auki ratkaisuun johdattavien vihjeiden varalta. “ – Murphy 2015

Walk in terapiasta tehty opinnäytetyötutkimus (Sinisalo & Tammelander 2024)  syksyllä 2023 mittasi Walk in terapian asiakkaiden ( n=170) hyödyllisyyttä ja kuulluksi tulemisen tunnetta.  Tulosten mukaan asiakkaat kokevat asteikolla 1-10 Walk in terapiakäynnit hyödyllisenä keskiarvolla 8,9. Asiakkaat kokevat olonsa keventyneen ja helpottuneen terapiatapaamisen jälkeen. Asiakkaat kokevat tulleensa kuulluiksi terapiakäynnin aikana asteikolla 1-10 keskiarvolla 9,4 ja saavansa mm. ratkaisuja ongelmiin, apua ihmissuhteisiin, mielialaan sekä epävarmuuteen. 

Tutkimuksessa nuoret ja nuoret aikuiset kuvaavat terapian jälkeistä tunnetilaa eniten sanoilla “keventynyt”, “kohdattu” ja “helpottunut”, mikä kuvaa hyvin Walk in terapian hyödyllisyyttä. Tunnetiloista nousevat esiin myös “mietteliäs”, “voimaantunut” ja “iloinen”. (Sinisalo & Tammelander 2024).

Bob Rosenbaum on sanonut: ”Haluan nähdä jokaisen asiakkaan yhden täyden hetken ajan, niin pitkään kuin se hetki kestääkään” (Hoyt 2018). Kun terapiaprosessi on hyvä, jokainen tapaaminen on ”kultainen tunti”, tunti, joka voi muuttaa ihmisen ajatusten ja toimintojen suuntaa ja saada keveytyneen ja helpottuneen olotilan. 

Walk in terapia on yksi vastaus nuorten mielenterveyskriisiin. Walk in terapia täydentää Suomessa olevia mielen hyvinvointia tukevia palveluja tarjoamalla apua nopeasti ja vastaten matalalla kynnyksellä keskustelutuen tarpeeseen. Perusterveydenhuolto ei ole pystynyt vastaamaan kasvavaan mielenterveyspalveluiden tarpeeseen, ja esimerkiksi nuorisopsykiatrinen sairaanhoito on kuormittunut ympäri Suomen (Allianssi ja Mielenterveyspooli 2022). 

Suomessa ei ole vielä kyetty panostamaan riittävästi nuorten perustason mielenterveyspalveluihin, jonka takia ongelmia ei tunnisteta ajoissa ja siten ongelmat kasaantuvat ja hoitoonpääsy myös pitkittyy. Walk in terapia sopii hyvin mielialan haasteiden, ahdistuksen, elämän kriisien, identiteetin, ihmissuhteiden ongelmien tai muiden tunne-elämän kysymysten käsittelyyn. Walk in terapiassa voidaan myös keskustella asioista ennaltaehkäisevästi, ennen kuin ne ehtivät kasaantua. Palvelun tarkoitus on olla nuorille nopea apu ja tuki elämän eri haasteissa sekä nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille hyvä, tarpeellinen ja ammatillinen tukimuoto nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen Suomessa. Tätä työtä ei tehdä yksin vaan yhdessä muiden kanssa. Walk in terapiassa toimitaan vahvasti palveluiden pirstaleisuutta vastaan tarjoamalla nuorelle jo luontevissa paikoissa matalan kynnyksen ammatillista keskustelutukea. Just walk in. 

Ihminen ei ole ongelma, ongelma on ongelma” (White & Epston 1990)