Search
Close this search box.
IMG-2409

Limbisestä järjestelmästä terapeuttisen keskustelun avulla helpottavaan, tietoiseen ja luovaan olotilaan

Kuuntelin viime viikolla paripäiväisen seminaarin psykologin ja ratkaisukeskeisen psykoterapeutin Arnoud Huibersin kehittämästä muutoksen kehät työmenetelmästä.

Menetelmä tuo näkyviin elementtejä, joita tarvitaan asiakkaan onnistumisen uskon kasvattamiseen asetetun tavoitteen suhteen. Psykiatri Ben Furman käänsi ansiokkaasti suomeksi sanomaa ja linkitti menetelmää suomalaiseen tapaan toimia. Tämä kaksikko on tuntenut toisensa pitkään ja tehnyt koulutusyhteistyötä.

Seminaarin sisältö rakentui perusteellisesti ratkaisukeskeisten peruskysymysten kautta kohti muutoksen kehiä. Mielenkiintoinen lisä oli lyhyt katsaus neurotieteisin, aivojen toimintaan. Tästä pidin erityisesti. Ja olenkin pohtinut, noinkohan asiakasta/potilasta helpottaisi, että onkin jumittunut limbisen järjestelmän `hätätilaan`.  Aivojen välittäjäaineiden dopamiinin ja endorfiinin määrien vaihtelu vaikuttaa siihen, kuinka ihminen jaksaa ponnistella kohti itselleen parempia ratkaisuja. Siirtyminen aivojen etulohkon alueelle, missä välittäjäaineiden määrä on suurempi, ihminen pystyy tietoisesti toimimaan ja luovasti etsimään itselleen toimivia ratkaisuja. 

Seminaarin pääaihe muutoksen kehät -menetelmä on selkeä, yksinkertainen ja toimiva tapa saada ihmisen aivoissa olevien välittäjäaineiden lisääntyminen ja tietoinen ratkaisujen luova ajattelu aikaan. Muutoksen kehän sisäkehän muodostaa henkilön kyvyt, osaaminen ja onnistumiset. Ulkokehälle asettuvat halutut muutokset ja niiden muotoileminen tavoitteiksi. Tavoitteiden toteuttamiseen käytetään ratkaisukeskeiselle terapialle, konsultaatiolle ominaista mitta-asteikkoa.

Erityisen tärkeänä Arnoud Huibers pitää terapian onnistumiselle vuorovaikutusyhteyden muodostamista jokaisella tapaamiskerralla. Seminaarissa kerrattiin myös tämä osio. Professoreiden Herbert H. Clarke ja Janet Beavin Bavelasin kehittämä yhteyden luominen (grounding) on perusta alkavalle vuorovaikutussuhteelle. Seminaarissa pysähdyimme asiaa vielä harjoittelemaan. Ratkaisukeskeisyyden ytimessä on niin ikään terapeutin seuraavan kysymyksen pohjautuminen asiakkaan edelliseen kysymyksen antamaan vastaukseen.

Kaiken kaikkiaan, kun lähdin pohjoisesta oppia hakemaan junalla isolle kirkolle, oli tuomisina mukava määrä hyvää kertausta, pysähtymistä ja uudelleen muotoilua. Muutoksen kehiä aloittelin jo perjantaina etäterapiakeskusteluissa piirtelemään ja yhä enemmän arvostan mitta-asteikkojen hyötyjä.

Tuija Välimaa
KM, EMBA, psykoterapeutti
Ratkes ry:n hallituksen jäsen

Jaa tämä postaus

Lue myös