pexels-ekaterina-bolovtsova-4051134(1)

Kirkkaampia tavoitteita ja parempaa vuorovaikutusta systeemisen coachingin keinoin

Coaching psyykkisenä valmennuskeinona on Suomessa vielä suhteellisen nuori, mutta kasvava toimintatapa.

Se on myös viime vuosina nostettu keskeiseksi työelämätaidoksi yhä suurempaa itseohjautuvuutta ja verkostoitumistaitoja vaativassa työelämässä. Coachingista opitaankin paljon tärkeitä työelämätaitoja, jotka liittyvät mm. keskinäisen vuorovaikutuksen laadun parantamiseen, tunneälyyn ja resilienssiin. 

Coaching pohjautuu ratkaisukeskeiseen valmentavaan otteeseen, joka lisää asiakkaan itseohjautuvuutta ja minäpystyvyyttä. Coachingissa tavoitteista ja etenemisestä vastaa aina asiakas. Coachin tehtävä on varmistaa luottamuksellinen keskusteluyhteys, auttaa asiakasta tunnistamaan mahdollisuutensa sekä vahvistaa hänen tavoitteellista toimeenpanokykyään. 

Systeemisyys huomioi yksilön toimintaympäristön 

Systeemisessä coachingissa huomioidaan yksilön lisäksi hänen toimintaympäristönsä ja sen vuorovaikutussuhteet. Se auttaa näkemään omien toimien vaikutusta muihin osapuoliin sekä tuo esiin totuttuja toimintamalleja ja olettamuksia. Kun ne saadaan näkyviksi, voidaan niitä myös yhdessä tarkastella ja muuttaa.

Yritysmaailmassa systeeminen coaching on yksilön, tiimin ja organisaation tarpeet ja tavoitteet huomioivaa oivalluttamista. Muutoksen keskellä systeeminen coaching edistää laadukasta vuorovaikutusta ja yhteistyökykyä, lisää resilienssitaitoja, kirkastaa tavoitteita sekä muuttaa ne konkreettisiksi suunnitelmiksi. Tiimi- ja in-house coaching toimivat sujuvan muutoksen ajureina ja parantavat työhyvinvointia.

Coachingin hyödyt yksilölle, tiimille ja organisaatiolle

Coach auttaa asiakasta tunnistamaan omat arvonsa ja toimimaan niiden mukaan, jolloin elämästä tulee syvempää ja mielekkäämpää. Coachingin avulla on mahdollista oppia ymmärtämään omia käytösmalleja ja niiden vaikutusta itseen ja muihin sekä suhtautumaan itseensä myötätuntoisemmin. Coaching lisää myös muutosjoustavuutta ja auttaa selviämään muutoksista tai tekemään haluttuja muutoksia.  

Yrityksissä systeemisen coachingin avulla voidaan esimerkiksi purkaa siiloja, tuoda näkyviin ja parantaa vuorovaikutusverkostoja ja vahvistaa keskinäistä luottamusta. Tiimicoaching tarjoaa myös aikaa pysähtyä ajattelemaan yhdessä hektisen arjen keskellä. Siitä on apua mm. sitoutumisen ja vastuuttamisen varmistamiseen, vuorovaikutus- ja yhteistyöongelmiin sekä muutoksen hallintaan.

Coaching ja muut valmennusmuodot

Terminä coachingia käytetään usein monen erilaisen psyykkisen valmennusmuodon yhteydessä, mutta niissä on eroavaisuuksia. Ammattitaitoinen coach ohjaa asiakkaansa aina sopivamman avun pariin, jos coaching ei menetelmänä ole sopiva. 

Coachingin lähtökohtana on, että asiakkaalla on riittävästi toimintakykyä toteuttaa päämääriään. Se ei ole hoitosuhde eikä sovi esimerkiksi vakavasti masentuneille tai akuutissa kriisissä oleville. Yhteistä coachingille ja terapialle on kuitenkin se, että molemmissa pyritään lisäämään joustavuutta ja tietoisuutta sekä auttamaan asiakasta pääsemään välittömän tai automaattisen kokemuksen yläpuolelle, jolloin toimintavapaus lisääntyy (Räsänen 2007, 18). Menetelmällisesti coaching on lainannut kognitiiviselta psykoterapialta piirteitä valmennuksessa käytävään dialogiin (Parppei 2006, 16).

Mentoroinnista coaching eroaa siten, että coachilla ei tarvitse olla substanssiosaamista tai kokemusta asiakkaan aihealueesta. Toki coach voi toimia myös mentorina, mutta vain asiakkaan luvalla ja pienenä osana coaching-prosessia, jotta ratkaisukeskeinen ote säilyy. Konsultointi ei myöskään kuulu coachingiin, ellei asiakas sitä erikseen pyydä. Tuolloinkin on varottava tyrkyttämästä asiakkaalle omia ratkasiuitaan ja keskityttävä auttamaan häntä löytämään itselleen parhaat etenemistavat.  

Työnohjaus on prosessina coachingia pitempi ja keskittyy ennaltaehkäisemään tai ratkomaan ongelmia, coaching taas tähtää suorituksen ja tulosten parantamiseen. Myös menetelmien lähtökohdat ovat erilaiset: coachingin juuret löytyvät urheiluvalmennuksesta ja liike-elämästä, työnohjauksen taas enemmän auttamistyön ja psykoterapian maailmasta (Räsänen 2007, 18).

Lähtökohtaisesti coaching sopii kaikille, kenen voimavarat riittävät omien ajatusmallien tarkasteluun ja jotka haluavat uutta tulokulmaa ajatteluunsa. Coachingin vaikuttavuudesta on tehty monia tutkimuksia ja niihin voi perehtyä esimerkiksi coachingin kattojärjestön ICF:n (International Coaching Federation) sivuilla The Gold Standard in Coaching | ICF – Research (coachfederation.org) 

Miten varmistaa coachin ammattipätevyys?

Koska terminä coach ei ole suojattu, toimii alalla monenlaisia yrittäjiä. Coachia valitessa kannattaa varmistaa, että hänellä on ICF:n myöntämä sertifiointi tai muutoin hankittu riittävä vastaava pätevyys. ICF-sertifioinnin saadakseen coachin tulee käydä määritellyt laatu- ja sisältöstandardit täyttävä peruskoulutus ja kerryttää lisäksi tietty määrä todennettua coaching-kokemusta. Pitääkseen sertifiointinsa coach myös sitoutuu jatkuvasti kehittämään omaa osaamistaan. 

Hyvä coach osaa sopeuttaa vuorovaikutustaan asiakkaan tasolle, toimia ratkaisukeskeisesti ja antaa asiakkaan löytää vastaukset haasteisiinsa itse. Lisäksi hän haluaa varmistaa työnsä vaikuttavuuden erilaisten mittareiden avulla, kerää palautetta omasta toiminnastaan ja muokkaa sitä samansa palautteen perusteella. 

Sari Soivio

Kirjoittaja on Systemic Business Coach®, joka on juuri sertifioitumassa ACC-tason coachiksi. Lisäksi hän toimii johdon ja esimiestyön kouluttajana sekä työyhteisösovittelijana.

Lisätietoa:

sinuksicoaching.fi

Sovittelutalo

Lähteet:

Parppei, R. 2006. Coaching: että hyvästä tehdään vielä parempi” – Valmentajien kokemuksia henkilökohtaisen kehittymisen ja tavoitteen saavuttamisen tukemisesta. Lisensiaatintyö. Aalto-yliopisto.

Räsänen, M. 2007. Coaching ja johtajuus. Valmentava ote esimiestyössä.

Jaa tämä postaus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on print
Share on email