Search
Close this search box.
architecture-gd87f0e515_1920

Psykoterapiakoulutuksesta tuore ministeriön selvitys

Sosiaali- ja terveysministeriö on tuottanut psykoterapiakoulutuksesta ajankohtaisen selvityksen. Selvityshenkilö toteaa koulutuksen aseman virallistamisen ratkaisuksi, joka mahdollistaa koulutusten kustannusten alenemisen opiskelijoille, ammattilaisten osaamisen vahvistamisen ja toiminnan paremman yhteyden palvelujärjestelmään.

”Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi” on ottanut yhden askeleen eteenpäin. Hyvin perustellut toimenpiteet antaisivat vankan pohjan psykoterapiakoulutuksen kehittämiseen. Ehdotukset olisi hyvä saada mukaan seuraavan vaalien jälkeisen hallituksen ohjelmaan.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on, että asianomainen henkilö on suorittanut yliopiston tai yliopiston yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa järjestämän psykoterapeuttikoulutuksen. Koulutusta järjestävät nyt Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Asetuksen mukaan koulutukseen voi hakeutua soveltuvan perustutkintokoulutuksen ja soveltuvan kahden vuoden työkokemuksen jälkeen. 

Syksyllä 2020 eduskunnan käsittelyyn jätettiin kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi (Eduskunta, KAA 3/2021). Kansalaisaloitteessa huolena oli psykoterapiakoulutuksen asema täydennyskoulutuksena ja siihen liittyen koulutuksen huomattavan korkeat kustannukset koulutettavalle. Epätasa-arvoa nähtiin suhteessa muihin terveydenhuollon ammatteihin, joihin kouluttautuminen maksetaan julkisista varoista.

Eduskunta edellytti päätöksessään keväällä 2022, että valtioneuvosto jatkaa psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta koskevien vaihtoehtojen selvittämistä ja ryhtyy selvitysten pohjalta pikaisesti tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta psykoterapeuttien ja muiden mielenterveystyössä toimivien henkilöiden riittävä saatavuus sekä palveluiden saatavuus molemmilla kansalliskielillä voidaan turvata.

Ministeriön selvitystyö

Nuorisopsykiatrian emeritaprofessori Eila Laukkanen sai tehtäväkseen arvioida psykoterapiakoulutuksen nykytilaa ja haasteita. Selvityshenkilö on todennut kantanaan tärkeäksi koulutuksen aseman virallistamisen. Tämä mahdollistaisi myös koulutusten kustannusten alenemisen opiskelijoille, paremman yhteyden psykiatriaan, psykologiaan sekä laajemmin terveydenhuollon palvelujärjestelmään sekä sitä kautta toiminnan ohjautumisen väestön tarpeiden mukaisesti (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164386 ).

Tällä hetkellä koulutus ei kuulu yliopistolain (558/2009) mukaisiin yliopiston lakisääteisiin tehtäviin. Tämän takia yliopistot kokevat koulutuksen asema yliopistoissa heikoksi, jopa marginaaliseksi. Koska koulutukseen ei ole suunnattu rahoitusta yliopistoille, koulutustarjonta on liiketalouden sanelemaa. Psykoterapeutteja koskevan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muutoksen tavoitteista on vain osa toteutunut. Nykyisellään yliopistojen järjestämän psykoterapeuttikoulutuksen sisältöä ja laatua on kyetty jossain määrin yhdenmukaistamaan, mutta rahoitusmalli ja epävirallinen asema yliopistossa ovat pakottaneet epäyhtenäiseen toimintaan. Tavoite turvata psykoterapiakoulutuksen yhteys psykiatrian erikoisalojen ja psykologian alan välillä ei ole kokonaisuutena toteutunut. Myös psykoterapiatutkimus ja kehittämistyö on vähäistä. Siten koulutus ei nykyisellään vastaa yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja osaltaan ylläpitää sekä alueellista että sisällöllistä epätasapainoa terapiapalveluiden saatavuudessa.

Miten eteenpäin

Koulutuksessa on arvion mukaan tällä hetkellä Suomessa 1285 psykoterapeutiksi opiskelevaa henkilöä. Tarkkaa tietoa psykoterapeuttikoulutuksen opiskelupaikoista tai koulutetuista psykoterapeuteista ei kuitenkaan ole. Valtakunnallisesti tulisi yhtenäistää järjestelmää ja saada tietoa valmistuvista terapeuteista sekä heidän suuntautumisvaihtoehdoistaan, jotta palvelujärjestelmä voisi tietoa hyödyntää.

On edelleen tärkeää, että psykoterapiakoulutus pysyy yliopistoissa ja koulutusten monipuolisuus säilyy. Koulutuksen asema tulee yliopistossa vakiinnuttaa esimerkiksi perustamalla alan professuurit, jolloin voidaan vahvistaa koulutuksen kehittämistyötä ja tutkimustoimintaa. Psykoterapian ja psykoterapiakoulutuksen kehittämisen tulee perustua tutkimustietoon. Koulutuksen muuttaminen yliopistoja velvoittavaksi erikoistumiskoulutukseksi loisi jatkuvuuden, joka mahdollistaisi koulutuksen laadun, sisällön ja kustannustehokkuuden kehittämisen. 

Ministeriön selvitysmiehen selkeä viesti on, että yliopistoille tulee suunnata rahoitusta psykoterapeuttikoulutukseen. Koulutus tulee saada toimivaksi osaksi mielenterveyden häiriöiden hoitojärjestelmää ja työelämän tarpeita. Tarvitaan kokonaisvaltaista ohjausta. Myös kouluttajakoulutus on huomioitava. Tämä edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksia. Koulutus on muutettava erikoistumiskoulutukseksi. Keskeisin muutos tarvitaan koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevaan yliopistolain kohtaan yliopiston tehtävistä ja siihen liittyvään rahoitukseen. Muutos loisi osaltaan edellytyksiä terveydenhuollon perustutkintojen kehittämistyölle, jossa lisätään valmiuksia arvioida mielenterveyden ongelmia ja terapeuttisia taitoja niiden hoitoon. Psykoterapeuttikoulutus voisi olla luonteva osa psykiatrian erikoislääkärikoulutuksessa ja psykologin erityisosaamisessa. Samalla psykoterapeuttikoulutus voisi olla hyvä kliininen urakehitys sairaanhoitajalle psykoterapiaan erikoistumisen kautta. Nyt ei ole syytä jäädä suunnittelussa paikalleen. Jatkotyö etenee parhaiten, jos selvityksen ehdotukset saadaan tulevien eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen ohjelmaan.

Timo Keistinen

Ratkes ry:n puheenjohtaja

Jaa tämä postaus

Lue myös