20180220 Eduskuntatalo ulkoa 20. helmikuuta 2018. Fasadi.

Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksesta käsitelty eduskunnassa

Kansalaisaloitteen psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi käsittely päättyi eduskunnassa. Valtioneuvosto sai eduskunnalta tehtäväksi jatkaa psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta koskevien vaihtoehtojen selvittämistä.

Eduskunta on pohtinut kansalaisaloitetta psykoterapeuttikoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi. Antamassaan päätöksessä se edellyttää, että valtioneuvosto jatkaa psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta koskevien vaihtoehtojen selvittämistä ja ryhtyy selvitysten pohjalta pikaisesti tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta psykoterapeuttien ja muiden mielenterveystyössä toimivien henkilöiden riittävä saatavuus sekä palveluiden saatavuus molemmilla kansalliskielillä voidaan turvata. Samalla asian käsittely eduskunnassa lopetettiin.

Mistä on kysymys?

Suomalaisten tautitaakka on nopeasti muuttunut. Mielenterveyden häiriöt muodostavat suurimman kansanterveysuhan. Mielenterveyden sairaudet edustavat 53 % työkyvyttömyyseläkkeistä ja joka kolmas sairauspäivärahapäivä on mielenterveysperusteinen. Käypä hoito -suositusten mukaan näyttöön perustuva psykoterapeuttinen hoito on yleisimmissä mielenterveyden häiriöissä ensisijainen ja tehokas hoitovaihtoehto. Siihen käytetään vain 0,5 % terveydenhuollon resursseista. On arvioitu, että lyhytpsykoterapioiden osaamista antavaan psykoterapeuttikoulutukseen sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin kymmenkertaisena pelkästään yhden vuoden tarkastelussa. Positiiviset pitkäaikavaikutukset ovat tätä suuremmat.

Psykoterapeutit ovat nimikesuojattuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, jotka rekisteröidään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden Terhikki-rekisteriin. Psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on, että asianomainen henkilö on suorittanut yliopistolaissa tarkoitetun yliopiston tai tällaisen yliopiston yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa järjestämän psykoterapeuttikoulutuksen.

Psykoterapeuttien koulutuksen järjestäminen on ollut pitkään esillä eri muodoissa. Vuonna 2003 opetusministeriön työryhmä teki raportin koulutuksen toteuttamisesta. Raportissa todettiin, että koulutusvaatimuksia ei ole riittävästi määritelty, koulutusten järjestäjät ja opiskelijat eivät tiedä koulutuksen hyväksyttävyydestä psykoterapeuttipätevyyteen ennen Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöstä psykoterapeutin ammattinimikkeen hyväksymisestä. Uusien koulutusten arvioimisjärjestelmää ei ole olemassa. Raportin mukaan koulutuksia järjestetään markkinaperusteisen kysynnän ja tarjonnan periaatteen mukaan eikä koulutustarvetta arvioi kukaan. 

Tämä johti aikanaan tarkennuksiin valtioneuvoston asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavan koulutuksen osalta. Viimeinen asetuksen muutos tehtiin vuonna 2018. Psykoterapeuttien koulutus siirtyi yliopistolaissa tarkoitetun yliopiston tai tällaisen yliopiston yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa järjestettäväksi. Opetusministeriö arvioi vuonna 2007, että ei ole edellytyksiä järjestää psykoterapeuttikoulutusta tutkintoon johtavana koulutuksena, vaan se tulee toteuttaa tutkintoa täydentävänä koulutuksena. Tämän vuoksi yliopistot ovat vuodesta 2012 lähtien toteuttaneet sitä maksullisena täydennyskoulutuksena liiketaloudellisin perustein. Kun valtio ei rahoita koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia, niistä vastaa osallistuja itse. Tämä tarkoittaa opiskelijalle noin 25 000—60 000 euron kustannusta valitusta suuntauksesta riippuen. Yliopistoilla ei ole psykoterapeuttikoulutusten järjestämisvelvollisuutta. Näin ollen psykoterapeuttien kouluttamisen aloitteet ovat pitkälti julkisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella.

Kansalaisaloite

Syyskuussa 2020 aloitettiin kansalaisaloitteen ”Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi” kannatusilmoitusten keräys. Hyvin nopeasti siihen saatiin lähes 56.000 kannatusilmoitusta. Kansalaisaloite jätettiin eduskunnalle huhtikuussa 2021. Siinä vaadittiin, että psykoterapiakoulutusohjelma uudistetaan Suomessa maksuttomaksi koulutukseksi. Aloitteessa esitettiin, että aloitteen pohjalta käynnistetään valmistelu sellaisen lainsäädännön luomiseksi, joka mahdollistaa tasa-arvoisemman psykoterapiakoulutukseen pääsyn ensisijaisesti ammatillisen kyvykkyyden mukaan taloudellisesta asemasta riippumatta. Kansalaisaloitteessa todettiin, että psykoterapian tarve ja tarjonta eivät kohtaa, sillä psykoterapeutteja ei ole asiakkaiden tarpeisiin ja terapian kysyntään nähden riittävästi.

Eduskunnan sivistysvaliokunta kuuli useita tahoja käsitellessään asiaa. Lausunnonantajat puolsivat pääsääntöisesti kansalaisaloitteen esitystä. Lausunnoissa nostettiin esille myös se, että pelkkä koulutuksen maksuttomuus ei ratkaise psykoterapeuttipulaa, vaan tarvitaan laajempaa toiminnan kehittämistä ja myös koulutuspaikkojen lisäämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö totesi lausunnossaan, että se ei vastaa psykoterapeuttikoulutuksen säädöspohjasta, ohjauksesta tai rahoituksesta. Kansalaisaloitteen johdosta tarvittava jatkovalmistelu kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysministeriö totesi omassa lausunnossaan, että psykoterapiakoulutuksen haasteet on todettu eri yhteyksissä myös STM:n omassa työssä. STM onkin käynnistämässä selvitystyön, jonka tavoitteena on selvittää psykoterapian nykyisen koulutusrakenteen, koulutuksen sisällön, koulutuksen ohjauksen sekä rahoituksen keskeiset kehittämistarpeet suhteessa palveluiden sisältöön ja saatavuuteen.

Sivistysvaliokunta antoi maaliskuussa 2022 kansalaisaloitteeseen eduskunnalle lausumaehdotuksen, jossa todetaan, että eduskunta edellyttäisi, että valtioneuvosto jatkaa psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta koskevien vaihtoehtojen selvittämistä ja ryhtyy selvitysten pohjalta pikaisesti tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta psykoterapeuttien ja muiden mielenterveystyössä toimivien henkilöiden riittävä saatavuus sekä palveluiden saatavuus molemmilla kansalliskielillä voidaan turvata. ​Eduskunnan täysistunnon ainoassa käsittelyssä 5. toukokuuta oli kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi. Eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteeseen (KAA 3/2021) sisältyvän ehdotuksen sivistysvaliokunnan mietinnön mukaisena. Asian käsittely täten päättyi.

Miten tästä eteenpäin

Kansallinen mielenterveysstrategia 2020—2030 nostaa yhdeksi pääteemakseen ihmisten tarpeiden mukaiset laaja-alaiset palvelut. Valtio on ohjannut satoja miljoonia euroja vuodenvaihteessa aloittavien hyvinvointialueiden toiminnan suunnitteluun ja valmisteluun. Yhtenä keskeisenä hankkeena on ollut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, jossa mielenterveyspalveluiden vahvistaminen on ollut kehittämistyön ydintä. Keskittämisasetus velvoittaa yliopistoklinikat tuottamaan ja koordinoimaan koulutuksia, joilla varmistetaan psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien saatavuus ja vaikuttavuus niin perus- kuin erityistason palveluissa. Tätä varten viime vuodenvaiheessa yliopistosairaalat saivat valtiolta yli 10 miljoonan euron hankerahoituksen. Käypä hoito –suositukset korostavat psykoterapioiden merkitystä mielenterveyshäiriöiden hoitomenetelmänä. Palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) toteaa niiden kuuluvan suomalaiseen palvelukoriin. Helsingin Psykoterapiatutkimus osoittaa muun muassa ratkaisukeskeisen psykoterapian hyvin kustannusvaikuttavaksi. Valmiita palikoita siis on paljon.

On tärkeää pohtia psykoterapiapalveluiden kokonaisuutta ja nykyisen järjestelmän uudistamista. Koulutuksen maksuttomuus ei ole ainoa tekijä psykoterapian saatavuuteen liittyvässä ongelmassa. Nyt hoidollista psykoterapiaa tai muita mielenterveysongelmiin kohdennettuja psykososiaalisia hoitomuotoja on huonosti saatavilla perusterveydenhuollosta. Kuitenkin vaikuttavia, näyttöön perustuvia, kustannuksia säästäviä lyhyt-, etä- ja nettiterapiamuotoja on kehitetty runsaasti Suomessa ja maailmalla. On voitu osoittaa, että on paljon ihmisiä, jotka hyötyvät lyhytterapioista. Ratkaisukeskeisestä lähestymistavan hyödyllisyydestä on paljon näyttöä.

Kaksitasoinen terapeuttikoulutuksen järjestelmä voisi olla ratkaisu palveluiden saatavuuteen. Perustason terapiakoulutusta tulisi tarjota julkisin varoin sote-alan työntekijöille. Käytännössä tämä tarkoittaisi ammattikorkeakoulutasoisen terapeuttikoulutuksen aloittamista Suomessa. Perustason palveluissa tarvittavaa psykoterapeuttista menetelmäosaamista olisi voitava hankkia osana sote-alan koulutuksia. Toimintatapana voitaisiin ottaa huomioon ne kokemukset, jotka löytyvät STM:n rahoittamasta Terapiat etulinjaan –hankkeesta. Tässä hankkeessa koulutetaan etulinjan ammattilaisia käyttämään matalan kynnyksen mielenterveysinterventioita ja digitaalisia omahoitoja, jotta apu ja ammattilaisen tuki olisivat helposti saatavilla. Hankkeen opit pitää viedä koko maahan ja siten luoda perusta terapiatakuun toteutumiselle perusterveydenhuollossa.

Laaja nykymuotoinen psykoterapeuttikoulutus rakentuisi nykyiseen tapaan yliopistojen yhteyteen. Koulutus toteutettaisiin yliopistojen toimesta yhteistyössä eri koulutusyhteisöjen kanssa. Rakenteellinen yhteys yliopistoon tulee säilyttää ja siten turvata koulutuksen tasalaatuisuus. Koulutustarjonnan tulee pohjautua palvelujärjestelmän kysyntään ja tarpeeseen. Tämä tarkoittaa koulutusmäärien lisäämistä ja yliopistojen resurssointia koulutusten toteuttamiseen ja koulutusosaamisen ylläpitoon. 

Psykoterapeuttikoulutuksella on vahva kytkös työelämän ja terveyspalvelujen tarpeisiin. Sen siirto yliopistojen erikoistumiskoulutukseksi vähentäisi opiskelijalle koituvia kustannuksia, sillä yliopistot voivat järjestää erikoistumiskoulutusta maksutta tai periä opiskelijalta enintään asetuksen määräämän maksun opinto-oikeuteen kuuluvaa opintopistettä kohden. Tämä edellyttäisi sekä lainsäädäntömuutoksia että rahoitusta. 

On toivottavaa, että ministeriöiden yhteisessä SOTEKO –hankkeessa löydetään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Tämän hankkeen tehtävänä on sosiaali- ja terveysalan tutkintorakenteen ja sitä täydentävän koulutuksen kehittäminen. Tehtävään sisältyy myös psykoterapeuttien ja muiden mielenterveystyöhön tarvittavien ammattilaisten koulutusmallien tarkastelu. On toivottavaa, että eduskunnan kannanotto ei jumiudu työryhmiin sillä eduskunta edellytti pikaisia toimenpiteitä.

Timo Keistinen

Ratkes ry:n puheenjohtaja

Jaa tämä postaus

Lue myös