IMG_5889

Kohti valtioneuvoston periaatepäätöstä mielenterveydestä

Vaalien jälkeen kootaan uutta hallitusta. Uuden hallituksen ohjelma tulee olemaan keskeinen Suomen tulevaisuuden rakentamisessa. Ministeriöt ovat osaltaan aloittaneet hallitusohjelman valmistelutyön. Mielenterveys on toivottavasti uudessa ohjelmassa keskeisesti mukana.

Valtioneuvosto onkin julkaissut alustavan luonnoksen mielenterveyden tavoitteista (https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/mielenterveyden-edistamisen-periaatepaatoksen-luonnos-julkaistu ). Ajatuksena on, että uusi hallitus antaisi asiassa periaatepäätöksen. Se ohjaisi valtionhallintoa ja antaisi suuntaviivoja virkamiesten valmistelulle. Periaatepäätökset ovat lähinnä poliittisia kannanottoja ja luonteeltaan valmistelevia päätöksiä. Ne suuntaavat valmistelevat viranomaiset kohti konkreettisia päätöksiä ja uutta lainsäädäntöä. Nyt on syytä olla valppaana, että asia ei unohdu ja mielenterveys nousee uuden hallituksen toteutuslistalla korkealle.

Väestön hyvä mielenterveys on tärkeä positiivinen voimavara. Julkinen keskustelu mielenterveydestä on viime vuosina keskittynyt ongelmiin. Mielenterveyden edistäminen ei ole yksin terveydenhuollon asia, vaan se kuuluu monipuolisesti ministeriöiden, kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteiseen tehtäväkenttään. Yksittäistä kansalaista ei tässä työssä saa unohtaa. Jokainen esimies ja työntekijä voi luoda omaan työyhteisöönsä mielenterveyttä tukevaa ympäristöä. 

Tuore kansallinen mielenterveysstrategia antaa hyvän pohjan periaatepäätökselle. Nyt on aika innostaa kaikkia kehittämään luovia ratkaisuja korostamalla toiveikkuutta, voimavaroja, edistystä ja yhteistyötä. Ollaan mahdollisuuksien äärellä: aina on mahdollisuus johonkin hyvällä tavalla uuteen. Uskoa, toivoa ja unelmia tulee vaalia – ongelmankin takana on unelma, joka ei ole vielä toteutunut. Nämä ovat ratkaisukeskeisyyden perustaa. On asetettava selkeitä, konkreettisia päämääriä, joita kohti hahmotellaan pieniä, helposti toteutettavia askeleita. Tässä on tavoitteita myös Ratkes-yhdistykselle. 

Mielenterveyden edistämisen periaatepäätöksen luonnos nostaa hyvin esille mielenterveyden kokonaisvaltaisuuden ihmisten arjessa ja elämässä sekä yhteiskunnan eri toiminnoissa ja päätöksenteossa. Mielenterveys on osa ihmisten elämää ja merkittävin osa sen edistämisestä tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella. Edistämistyö on jo mukana monissa valtakunnallisissa kehittämisohjelmissa ja strategioissa. Se näkyy kansallisissa työllisyyttä, asumista, koulutusta ja ympäristöä koskevissa ohjelmissa.

Periaatepäätöksen luonnoksessa linjataan eri ministeriöiden ja toimijoiden mielenterveyden
ja sen edistämisen toimenpiteitä vuosina 2023–2027. Se perustana ovat vuoteen 2030 ulottuvat kansallisessa mielenterveysstrategiassa kuvatut linjaukset. Linjaukset ovat: mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa, mielenterveysoikeudet, ihmisten tarpeiden mukaiset ja laaja-alaiset palvelut sekä hyvä mielenterveysjohtaminen. Nyt niihin on periaatepäätöksen luonnoksessa kirjattu lukuisia selkeitä tavoitteita ja toimenpiteitä sekä työn vastuutahot. Mukana on tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla edistetään mielenterveyttä ja vaikutetaan yhteiskunnan toimivuuteen, kehitykseen sekä talouden kestävyyteen. Toimenpiteitä on lueteltu kymmeniä. Luonnosta lukiessa tulee mieleen, onko toimenpiteitä itse asiassa liikaa, jolloin tavoitellun muutoksen kärki katoaa. Luonnoksen vahvuus on se, että se selkeästi osoittaa, että tarvitaan monen tasoista yhteistyötä eri hallinnonalojen toiminnan ja palvelujen kanssa. Kohteita ovat muun muassa hyvän työllisyyden ylläpito ja työelämän kysymykset.

Luonnoksessa esitetyt toimenpiteet on laadittu poikkihallinnollisina. Myöhemmin on tarkoitus toteuttaa periaatepäätöksestä laaja lausuntokierros. Periaatepäätöksen luonnos päivitetään tulevan hallitusohjelman mukaiseksi. Toimeenpano edellyttänee erillisen toimeenpanosuunnitelman laatimista. Mittareita ei myöskään pidä unohtaa, jotta nähdään, miten väestön ja eri ikäryhmien mielenterveyttä on onnistuttu parantamaan. 

Panostaminen mielenterveyden edistämiseen, ongelmien ehkäisyyn ja hoidon oikea-aikaisuuteen maksaa itsensä takaisin. Monta kansallista tavoitetta, kuten terapiatakuu ja terapeuttikoulutuksen kehittäminen, jäi vielä tulevalle hallitukselle saavutettavaksi. Sote-palvelujärjestelmän hallintorakenne saatiin valmiiksi. Nyt on aika keskittyä toiminnan kehittämiseen.

Timo Keistinen

Ratkes ry:n puheenjohtaja

Jaa tämä postaus

Lue myös