Useampi kuin joka toinen lievää tai keskivaikeaa mielenterveyden häiriötä sairastavista arvioidaan olevan hoidon ulkopuolella. Kuntakohtainen vaihtelu palveluiden tarjonnassa, sisällössä, laadussa ja järjestämistavoissa on suurta. Helsingin ja Uudenmaan alueella on suurin palvelutarjonta. Heikointa tarjonta oli Satakunnassa, Lapissa ja Kymenlaaksossa. Suomalainen omituisuus on lisäksi se, että erotetaan keinotekoisesti hoidolliset (kuntien vastuulla) ja kuntoutukselliset (Kelan tukemat) psykoterapiat toisistaan. Tämä vinouttaa hoitojärjestelmää kohti viiveellä aloitettavia pitkiä psykoterapioita.
Psykoterapiaa tulisi tarjota potilaalle jo perusterveydenhuollossa sairauden ja hoidon varhaisessa vaiheessa. Saatavilla tulisi olla psykoterapioiden lisäksi vaikuttavia omahoito-ohjelmia, mobiili- ja internetvälitteisiä tietotekniikka-avusteisia terveydenhuollon ammattilaisten tukemia hoitoja kuten nettiterapioita sekä yksilöllisesti räätälöitäviä etähoitomahdollisuuksia.
Psykoterapioissa pitkän odotusajan on havaittu liittyvän heikompaan hoidon vaikuttavuuteen ja siihen, että potilas jättäytyy pois hoidosta. Nopean hoitoon pääsyn voidaan arvioida vähentävän psykiatristen häiriöiden vaikeutumista ja pitkittymistä. Hoitoon pääsyn nopeutta voidaan pitää yhtenä tärkeimmistä saatavuuden ja saavutettavuuden laatuindikaattoreista.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lyhyiden ostopalvelupsykoterapioiden odotusaikoja on selvitetty hoidon laaturekisteristä. Tulosten mukaan noin 20 % pääsee psykoterapiaan kuukauden kuluessa ja puolet noin kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saamisesta. On mahdollista, että noin neljäsosa potilaista ei aloita psykoterapiaa vuoden kuluessa lähetteestä.
Ostopalvelupsykoterapiaan lähetettyjen osalta keskeinen odotusaikoihin vaikuttava tekijä on soveltuvan psykoterapeutin löytyminen. Psykoterapeutin etsintä on potilaan näkökulmasta usein vaativaa. Ohjeistus ja rekisterit eivät ehkä ole potilaan näkökulmasta riittävät. Tämä voi osaltaan vaikuttaa hoitoon pääsyn pitkittymiseen. On myös huomioitava, että ammatissa toimivat psykoterapeutit riittävät vastaamaan ehkä vain puoleen arvioidusta psykoterapian tarpeesta myös eteläisessä Suomessa.
Yliopistollistensairaanhoitopiirien yhteistyönä syntynyt kansallinen psykoterapioiden laaturekisterihanke antaa hoidon laadun ja saatavuuden kehittämiselle hyvät välineet. Kehittämistarve koskee koko valtakuntaa. Kun eri alueiden psykoterapiapalveluiden odotusaikojen seuranta on kattavaa, käytössä on valtakunnallinen palvelutarjonnan ja hoitoonohjauksen tuloksellisuuden mittari. Tämä tukee alueellista palveluiden tasa-arvoa. Myös Ratkes yhdistyksen tulisi selvittää, miten potilailla olisi paremmat mahdollisuudet löytää ratkaisukeskeistä työtapaa tarjoavat terapeutit.
Timo Keistinen
Ratkes ry:n puheenjohtaja