Ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologinen kehitys muuttavat Suomea ja maailmaa ehkä nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Muutos tarjoaa suuria mahdollisuuksia. Murroksen keskellä politiikan on tarjottava ihmisille turvaa ja toivoa paremmasta huomisesta. Näin alkaa pääministeri Rinteen hallitusohjelma.
Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu huolenpito koko Suomesta ja sen asukkaista. Suomalaiset jakavat laajasti periaatteet ja arvot, joille pohjoismainen hyvinvointimallimme on vuosien saatossa yhteistyössä rakennettu. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennetta on pyritty uudistamaan jo pitkään. Nyt keskeinen tavoite on perustason palveluiden saatavuuden parantaminen. Mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen ja laadun kehittäminen ovat kirjattu hallitusohjelmaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt mielenterveysstrategian valmistelun. Strategia ulottuu vuoteen 2030 saakka. Tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus.
Kansalaiset ovat myös ilmaisseet vaatimuksensa. Kansalaisaloite terapiatakuusta on luovutettu eduskuntaan. Siinä ehdotetaan terapiatakuun lisäämistä mielenterveyslakiin. Ehdotetun lakimuutoksen myötä soveltuvaa varhaista hoitoa tarjottaisiin jo perusterveydenhuollossa. Tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveysapuun. Aloitteen takana on kaksikymmentäneljä mielenterveysjärjestöä ja yli 50.000 kannatusilmoitusta. Perusterveydenhuollossa toteutettava mielenterveyden häiriön tarpeelliseksi todettu psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito olisi järjestettävä neljän viikon sisällä siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Aloitteen mukaan hoidollisen lyhytpsykoterapian tulee olla osa perusterveydenhuoltoa.
Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian rinnalle tarvitaan julkisessa perusterveydenhuollossa mahdollisuus varhaiseen lyhytpsykoterapiaan sekä muihin psykososiaalisiin lyhytinterventioihin. Palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) mukaan vaikuttaviksi todetut psykoterapeuttiset hoidot kuuluvat julkiseen palveluvalikoimaan. Psykososiaaliset lyhytinterventiot ovat tutkimusnäyttöön perustuva vaikuttava ja kustannustehokas hoitokeino. Perusterveydenhuollon lyhytpsykoterapiassa on tyypillisesti 6–7 tapaamista, mutta jopa yhden tapaamisen vaikuttavuudesta on näyttöä.
Painopistettä tulisi siirtää pitkistä, hitaasti saatavista psykoterapioista nopeisiin psykososiaalisiin hoitoihin. Samalla tulee muistaa, että myös pitkiä kuntoutuspsykoterapioita tarvitaan. Aloitteen tehneiden mielenterveysjärjestöjen ja kansalaisaktivistien vaatimukset heijastavat lyhyen psykoterapian aseman vahvistumista kehittyneiden länsimaiden terveydenhuollossa. Takuun toteutuminen vaatii muutoksia myös terapeuttien koulutuksessa. Lyhytterapiaosaamista on vahvistettava, koulutusten saatavuutta parannettava ja niiden hinnoittelu saatava kohtuulliseksi.
Olemme siis lähellä joitain vastauksia, mutta emme vielä perillä.
Timo Keistinen
Ratkes ry:n puheenjohtaja
