kivet

Mindfullness – helmikuun vertaistuellinen Ratkes-ilta

Suomalainen masennuksen Käypä hoito -suositus toteaa myös psykoterapian ensisijaiseksi tai keskeiseksi hoitomuodoksi. PsykoterapiaTietoisuus on muutoksen edellytys ja apu voimavarakeskeisessä työskentelyssä. Se auttaa hyväksyvän ymmärryksen läsnäolon.

Mindfullness-harjoitus vähentää tarvetta reagoida automaattisesti tunteisiin. Helmikuun Ratkes-vertaistuellisessa illassa keskusteltiin kokemuksista ja tavoista käyttää keskittymistä tietoisuustaidolla. Seuraava huhtikuun Ratkes-vertaistuellinen ilta sovittiin pidettäväksi torstaina 7.4.2022 kello 17.00 – 18.30. on palveluvalikoimaneuvoston mukaan osa suomaista terveydenhuollon palvelupakettia. Sitä sen tulisi olla myös käytännön palvelujärjestelmässä.

Mari Bergroth ja Katja Kiiski ohjasivat helmikuun 2022 vertaistuellisen Ratkes-illan. Mukana oli 15 asiasta kiinnostunutta aiheena mindfulness. Mari kertoi menetelmän taustaa ja käyttöä asiakastyössä. Mindfulness-sana tarkoittaa hyväksyvän läsnäolon tilaa, jossa ihminen on tietoisesti ja kokemuksiaan arvottamatta läsnä kunkin hetkisessä tunnetilassaan. Siinä havainnoidaan esiin nousevia tunteita ja ajatuksiaan sallivasti ja tuomitsematta, niihin samaistumatta. Havainnointi on vailla arvottamista, suodattamista tai muuttamispyrkimyksiä. Samalla vaalitaan myötätuntoista suhtautumista omaa itseä ja maailmaa kohtaan.

Mindfulness yhdistää erilaisia lähestymistapoja. Siinä keskitytään kehittämään ihmisen kykyä erilaisten ja etenkin haastavaksi miellettyjen tunnekokemusten hyväksymiseen ja säätelyyn. Ratkaisukeskeisestä viitekehyksestä mindfulnessiä voi lähestyä esimerkiksi yhtenä lisätyökaluna tai voimavaratekijänä ja resilienssiä lisäävänä asiana erilaisten kuormittavien tilanteiden tai elämänhaasteiden käsittelyssä. Sillä on yhtymäkohtia positiiviseen psykologiaan. Se voidaan nähdä myös narratiivisuuden kautta. Tavoitteen on joustava mieli. Kykyä kohdata kärsimys lempeydellä. Päästä irti ja irrottautua vatvovista mielensisällöistä.  Voisiko joustaa omasta tarinasta ja muuttaa sekä rikastuttaa sitä. 

Mindfulness-terapioita ja harjoituksia on kehitetty ja tutkittu hyvin tarkkaan strukturoiduissa muodoissa tieteellisen lähestymistavan mukaisesti. Ne on todettu usein tehokkaaksi lähestymistavaksi.  Mindfulness-ajattelu tai harjoittelu ei toisaalta ole sidoksissa mihinkään viitekehykseen, vaan sen hyödyt ovat otettavissa käyttöön viitekehyksestä riippumatta. Mindfulnessin hyötyjä ja menetelmiä on käytettävissä melko helposti perehtymällä sen perusperiaatteisiin ja soveltamalla niitä erilaisissa arjen konteksteissa, ilman muodollista meditaatioharjoittelua. Myös ryhmämuotoisia mindfulness-harjoituksia voidaan käyttää tietoisuustaitojen oppimiseen. Ammattilaisen oma mindfulnessin harjoittaminen voi läsnäolokyvyn, tunteiden kohtaamisen ja myötätuntoisen asenteen kautta tukea asiakkaan ja terapeutin välistä hoitosuhdetta.

Mindfulnessin harjoittaminen mahdollistaa resilienssin eli psyykkisen joustavuuden lisääntymisen ja henkisen kasvun, vaikka nämä eivät ole harjoittamisen välittömiä tavoitteita. Harjoitettaessa pysähdytään, suunnataan tarkkaavuutta, keskitytään ja havainnoidaan. Se voi olla itsessään mielihyvän lähde ja harjoitus voi muodostua päivittäiseksi voimavaraksi, joka tarjoaa levähdys-, ja hengähdyspaikan arjen kiireistä ja kuormituksesta palautumiseen. Tutkimusten mukaan se lievittää stressiä ja negatiivisia tunnetiloja sekä parantaa hieman elämänlaatua. Kyky pysähtyä vaikeiksi koettujen tunteiden ja käyttäytymisen äärelle, väistämisen sijaan, taas edesauttaa niiden uhkaavuuden vähittäistä lievittymistä. Vaikutus voidaan saada jo parissa viikossa.

Ratkes-illan aikana ryhmä keskusteli omista kokemuksista käyttää metodia terapiatyössä ja työnohjauksessa. Menetelmä ei sovellu vakavan trauman omaaville ja psykoosiriskissä oleville, koska meditaatio on myös suggestiivinen tila, jolloin voi nosta tietoisuuteen asioita, joita ihminen ei ole valmis ottamaan vastaan. On hyvä muistaa, että mindfulmess ei tarkoita sitä, että kaikki tarvitsee vain hyväksyä. On olemassa hyödyllisiä mielentiloja, kuten päättäväisyys. 

Keskustelussa tuli esille asiakastyössä tarve kertoa riittävästi menetelmästä ja sen toteuttamisesta asiakkaalle, jotta hän ymmärtäisi tavoitteen. Tämä on erityisen tärkeää, jos on ohjattavana ryhmä esimerkiksi työnohjauksessa. Kaikki eivät heti pysty keskittymään edes viittä minuuttia heti meditoimaan. Työelämässä totuttu kiire voi vaikeutta menetelmän soveltamista. Asiakkaat voivat tuntea sen oudoksi ja epämukavaksi. Myös asiakkaat, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, voivat tuntea menetelmän oudoksi. Tällöin voi auttaa se, että mindfullness tapahtuu toimintaan yhdistettynä kuten ulkona luonnossa kävellessä tai astioita tiskatessa. On hyvä myös tiedostaa, että vaikutukset eivät tule heti, vaan tarvitaan toistoa. 

Mainfulness sopii hyvin nykyiseen aikaan, jossa on lakkaamatta uusia virikkeitä ja asioita menossa. Välillä pitäisi olla työssä myös tylsää ja hidastempoista. Meneminen ja tekeminen on yliarvostettua. Ei siis uskalleta pysähtyä. On hyvä oppia paineisissa tilanteissa pysähtymään tai saada itsensä nopeasti rauhalliseksi. Tämä voi onnistua oman vireystilaa säätämällä hengityksen kautta. On hyvä tiedostaan, että haasteita voi joskus olla liian paljon tai liian vähän. 

Puolentoista tunnin vertaisilta sujui nopeasti vilkkaasti keskustellen ja saimme paljon uusia ajatuksia. Osaa opitusta voimme varmaan käyttää asiakastyössä ja samoin itsemme kanssa.

Seuraava Ratkes-vertaistuellinen ilta sovittiin pidettäväksi huhtikuussa, torstaina 7.4.2022 kello 17.00 – 18.30. Aiheena on tällöin alustavasti ratkaisukeskeiset menetelmät.

Timo Keistinen

Ratkes ry:n puheenjohtaja

Jaa tämä postaus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on print
Share on email

Lue myös