Aikanaan psykoterapeutin työn mahdollisuus alkoi kiinnostaa minua kun siihen liittyvä koulutus tuli minulle mahdolliseksi työni ohella. Olin tehnyt sairaanhoitajana työtä mielenterveyden parissa kymmenisen vuotta, mutta minusta oli jo pitkään tuntunut että työkalupakistani puuttui selkeää struktuuria siinä miten pystyisin auttamaan ja tukemaan ihmisiä. Ratkaisukeskeinen koulutus valikoitui käytännön mahdollisuuksien ja jonkinasteisen perehtymisen jälkeen itselle sopivimmaksi vaihtoehdoksi.
Ratkaisukeskeinen filosofia
Koulutuksen aikana kävi selväksi, että ratkaisukeskeisyys soveltuu omaan maailmankuvaani vallan hyvin. Kompleksisilta näyttävien ongelmien pilkkominen mahdollisilta tuntuviin palasiin tuntui itselle hyvin luonnolliselta tavalta auttaa silloista asiakasryhmääni. Ratkaisukeskeisestä työmenetelmästä tuli minulle ammatillinen koti, perusajatuksia joiden pariin pystyin aina palaamaan. Ratkaisukeskeinen ajatusmalli myös mahdollistaa hyvin muidenkin viitekehysten integraation. Jos se toimii asiakkaalla, se toimii. Pragmaattinen, utelias lähestymistapa toimi myös haastavissa asiakastilanteissa. Muut viitekehykset pystyvät tarjoamaa työkalujaan joita ratkaisukeskeinen hattu päässä pystytään hyödyntämään asiakkaan näkökulmaa ja elämäntilannetta kunnioittaen.
Vaikutukset maailmankuvaan
Koulutuksella oli vaikutusta myös henkilökohtaiseen elämääni. Arjen konfliktitilanteet oppi näkemään uudesta näkökulmasta. Hyödyllistä ei ole etsiä syyllisiä, ainoastaan keinoja ja askeleita eteenpäin. Aiemmin minulla oli taipumus poteroituja ja nähdä tilanteet kiistoina joissa argumentoimalla ja perustelemalla pystyisin “voittamaan”. Ihmissuhteet niin henkilökohtaisessa elämässä kuin vaikka luottamustehtävissä on kuitenkin hyödyllisempi hahmottamaa kokonaisuuksina joissa voi aina oppia ja kehittyä. Usein konfrontaation eri osapuolilla on lopulta sama tavoite, ja tämän muistaminen mahdollistaa näkökulman vaihtamista. Ei olekaan hyödyllistä nähdä konfrontaatioita kiistoina joissa joku voittaa ja toinen häviää. On paljon hyödyllisempää tulla samalle puolella ja tarkastella mikä meillä on yhteistä.
Sanomattoman merkitys
Maailmaa voi nähdä monesta eri näkökulmasta. Jokaisen oma kulttuuri ja kasvatus vaikuttavat siihen miten me hahmotamme maailmaa ja päivittäisiä ongelmiamme. Jostain syystä tietyissä konteksteissa meillä on taipumus takertua osoittelemaan sormella syyllisiä, sen sijaan että pystyisimme aitoon yhteyteen. Aito ratkaisukeskeisyys ei kiellä ongelmaa tai vähättele kenenkään näkökulmaa. Tärkeää on, että kaikessa kanssa käymisessään välittää jatkuvaa ja pysyvää uskoa siihen että asiat pystyvät menemään parempaan suuntaan. Pystymme aina uskomaan että me itse, ja ympärillämme olevat ihmiset pystyvät ottamaan askeleita itsellemme merkitykselliseen suuntaan. Tätä ei tarvitse aina edes lausua ääneen, pelkkä pohjaoletus heijastuu kaikessa kommunikaatiossamme ja tarttuu näin myös muihin. Ratkaisukeskeisen toiminnan vaikutukset pystyvät siten säteilemään sosiaalisissa verkostoissamme pitkälle.
Olen kirjoittanut omasta näkökulmastani esimerkiksi jaksamisesta huolehtimiseen omassa blogissani:
https://psykoterapiaacutus.com/blogi/jaksamisenkulmakivet
Aku Saastamoinen
Ratkaisukeskeinen psykoterapeutti ja sairaanhoitaja
Ratkes ry:n hallituksen jäsen
