Retriitti on irtiotto arjesta, pysähtymisen ja hiljentymisen tila. Retriittejä on monenlaisia. Hiljaisuuden retriitissä ollaan pääosin hiljaisuudessa, poikkeuksena ehkä ohjatut ryhmäosuudet, jolloin syntyy tilaa kuulla sisintään ilman ulkoisia häiriöitä tai jatkuvaa puhetta. Vaellus- ja joogaretriitit puolestaan tuovat kehoon voimaa ja hyvinvointia samalla kun mieli saa hengähtää ja irrottautua arjesta. Lisäksi on henkisen kasvun retriittejä, joissa tutkitaan omaa elämää, itseä ja ihmissuhteita kaukana omista rutiineista ja usein ohjatusti.

Olen itse pitänyt henkiseen kasvuun ja aitoon kohtaamiseen perustuvia Aito Minä -retriittejä Kreikassa jo vuosien ajan sekä yksilöille että pareille, ja tämän artikkelin näkökulma pohjautuu paljolti näihin kokemuksiini.

Miksi retriitit vetävät ihmisiä puoleensa?

Nykyarjessa monen elämä on kiireistä, täyttä ja kuormittavaa. Työ, perhe, harrastukset, sosiaalinen elämä ja jatkuvat velvoitteet täyttävät monen arjen. Maailman myllerrykset, uutisvirran järkyttävät tapahtumat ja sosiaalisen median jatkuva läsnäolo kuormittavat mieltä entisestään.

Moni huomaa, ettei arkeen ole helppoa löytää aikaa eikä tilaa pysähtymiselle, hiljaisuudelle tai itsetutkiskelulle. Joskus kyse on aidosta ajanpuutteesta, mutta usein myös vaikeudesta irrottautua arjen vaatimuksista, laitteista ja suorituskeskeisyydestä. Tarvitaan kunnollinen irtiotto, jotta pääsee takaisin oman sisäisen äänen ja läsnäolon tilaan.

Retriitti tarjoaa tähän aivan omanlaisen ympäristön: ajanjakson ja paikan, jossa irtaudutaan rooleista, velvollisuuksista, rutiineista ja suorittamisesta. Kuten lomamatkalla, tarkoitus on pitää totaalinen tauko arjesta, mutta retriitillä voi olla lisäksi syvempi merkitys. Jokaisella on oma syynsä tulla. Yksi haluaa tutkia arvojaan ja elämän valintojaan, toinen selvitellä tunteitaan parisuhteen osalta. Joku kaipaa eheytymistä elämän haasteiden jälkeen, ja moni haluaa yksinkertaisesti aikaa omalle hyvinvoinnille, levolle ja olemiselle.

Toistuva teema on myös tarve selvittää, millainen on aito minäni ja mitä minä oikeastaan haluan. Monella on epämääräinen tyytymättömyys tai kaipuu, jota ei osaa nimetä. Retriitti antaa tilan ja mahdollisuuden tähän tutkiskeluun.

Mitä retriitillä tapahtuu?

Retriiteilläni on ryhmäsessioita, joissa yhdistyvät keskustelu, kehon ja mielen harjoitukset sekä yksin että yhdessä tehtävät kokemukselliset prosessit. Moni tulee retriitille levon ja irtioton tarpeen sekä hyvinvoinnin vahvistamisen vuoksi ja mielessä voi olla jokin muukin omaan elämään tai itseen liittyvä kysymys. Jokainen työskentelee oman teemansa äärellä, ja viikon aikana avautuvat oivallukset saattavat lopulta liittyä johonkin aivan muuhun kuin siihen, minkä vuoksi ihminen alun perin tuli. Tämä on yksi retriitin kauneimmista puolista: jotakin ainutlaatuista ja tärkeää voi nousta näkyviin.

Joskus kokemus on suorastaan transformatiivinen, syvästi muuntava. Vaikka aika on lyhyt, voi tapahtua syvällistä avautumista, vapautumista, oivalluksia ja sisäistä muutosta. Moni on palannut arkeen selkeämmällä mielellä ja tehnyt myöhemmin merkittäviäkin elämänmuutoksia, kuten vaihtanut alaa, vahvistanut ihmissuhteitaan, löytänyt uuden rytmin hyvinvoinnilleen tai herännyt henkisen kasvun polulle syvemmin. Joskus muutos on sisäinen ja huomaamaton ulospäin, mutta tuntuu uudenlaisena ja syvänä rauhana ja kiitollisuutena.

Kuinka tällaisia asioita voi tapahtua viikon aikana? Näen, että suurin syy on se, että moni on jo pitkään, joskus vuosia tai vuosikymmeniä, työstänyt asioita itsessään tietämättäänkin. Sisäinen viisaus ja intuitio ohjaavat retriitille juuri silloin, kun ihminen on valmis ottamaan seuraavan askeleen.

Luonnon ja meren parantava vaikutus

Järjestän retriittini Kreikan meren äärellä tärkeästä syystä. Olen rakastunut Kreikkaan ja sen mereen niin syvästi, että asun osan vuodesta siellä. Haluan jakaa tämän paikan parantavan voiman muille: meren rytmin, valon, maiseman, rauhan ja lempeän ilmapiirin.

Kreikan valo ja aurinko, aamu-uinnit, luontovaellukset ja aikaa vain kävellä rannalla hoitavat ihmistä. Samoin Suomen luonto, sen läsnäolo, rauha, elinvoima ja kauneus. Luonnon hyvinvointia tukeva vaikutus näkyy tutkitustikin: hermosto rauhoittuu, sydän ja hengitys tasaantuvat, stressi lievittyy ja mieli selkenee.

Ryhmä ja yhteys – tärkeä osa retriittiä

Retriitti ei ole vain yksilöllinen matka, vaan jaettu kokemus. Ryhmissäni on monenlaisia ihmisiä: eri-ikäisiä naisia ja miehiä, yksin tulijoita, pariskuntia ja ystäviä. Jokaisella on oma elämäntilanteensa ja omat toiveensa. Henkisen kasvun retriitin ohjaaminen edellyttää kokemusta ja ammattitaitoa turvallisen ja hyväksyvän tilan luomisesta sekä kykyä kannatella ryhmän ja yksilöiden kasvuprosesseja retriitin sisällön ja osallistujien tarpeiden mukaisesti. Ohjaajan tehtävänä on yhdessä ryhmän kanssa luoda tilaa, jossa jokainen voi edetä omalla tavallaan ja tahdissaan.

Viikon aikana ryhmä muodostaa usein yllättävänkin vahvan yhteyden. Palautteissa nousee esiin, kuinka paljon voimaa, tukea, esimerkkejä ja inspiraatiota osallistujat saavat toisiltaan. Moni huomaa, mitä itse kaipaa – tai mistä voi olla syvästi kiitollinen. Toiset viettävät paljon aikaa keskustellen ja jakaen, toiset vetäytyvät vapaahetkinä hiljaisuuteen, mereen tai itsensä äärelle. Kaikki tavat ovat yhtä oikeita.

Retriitillä on myös mahdollisuus pitää taukoa somesta ja internetistä. Useimmat käyttävät tämän tilaisuuden hyväksi. Hermosto pääsee lepäämään, mieli selkenee ja syntyy tilaa uusille oivalluksille. Moni haluaa jatkaa tätä kotona: vähentää puhelimen käyttöä ja avata arkeen enemmän henkistä tilaa.

Miten retriitin vaikutukset tuodaan arkeen?

Retriitin ja kurssien jälkeen on aina mahdollista, että hyvä olo ja oivallukset unohtuvat nopeasti. Siksi on tärkeää auttaa osallistujia viemään vaikutukset käytäntöön: pieninä hyvinvointitekoina tai tietoisina askelina kohti suurempaa muutosta. Retriittien aikana tarjoan myös yksilöllistä ohjausta ja intuitiivista hoitoa niille, jotka haluavat syventää omaa prosessiaan. Suurin osa hyödyntää tätä mahdollisuutta.

Lopulta retriitin tärkein anti on mahdollisuus kohdata itsensä ja muut aidosti. Retriitti ei ratkaise kaikkea, mutta se voi avata oven siihen, mikä on ollut kypsymässä jo pitkään. Ihminen saa kohdata itsensä ilman hälyä ja ilman rooleja, ja joskus juuri se riittää käynnistämään muutoksen, joka jatkuu vielä pitkään retriitin päätyttyä. Kun tähän yhdistyy turvallisesti kannateltu tila ja yhdessä koetut hetket, syntyy jotakin ainutlaatuista ja merkityksellistä.