Nepalin matka – yhteistyötä, kohtaamisia ja kulttuurien rikkautta

Nepalin matka – yhteistyötä, kohtaamisia ja kulttuurien rikkautta

Teksti ja kuvat: Helinä Nurmenniemi

Marraskuussa 2024 sain mahdollisuuden tutustua mitä tapahtuu, kun kaksi eri kulttuuria jakaa hetkeksi samat arvot erilaisissa olosuhteissa. Suomen Akateemisten Naisten Liiton (SANL) ja Nepal Association of University Womenin (NAUW) lukutaitoon ja yrittäjyyteen liittyvä koulutusprojekti tarjosi konkreettisen näkymän siihen, miten lukutaidottomien ja maaseudun naisten toimijuus voivat vahvistua paikallisten yhteisöjen omista lähtökohdista käsin. Liiton kansainvälisyystyöryhmässä yhteistyötä on koordinoinut Heli Isohookana (Espoon-Kauniaisten Akateemiset Naiset ry.).

Suomen Akateemisten Naisten Liitto perustaa toimintansa tasa-arvolle, yhdenvertaisuudelle, sivistykselle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. SANL tuki yhteistyöprojektia joulukeräyksillä. Tämä artikkeli kokoaa matkalta tehdyt havainnot ja avaa, miten pienet edistyksen askeleet voivat käynnistää pitkäkestoisen muutoksen.

Naisten asema Nepalissa

Nepalissa naisten yhteiskunnallinen asema on edelleen epätasa-arvoinen. Vaikka tilanne kaupungeissa on kohentunut, maaseudulla sukupuolten välinen kuilu on yhä syvä. Koulutuksen puute, varhain solmitut avioliitot, perheväkivalta, taloudelliset esteet ja patriarkaaliset rakenteet estävät naisia hyödyntämästä vahvuuksiaan. Maaseudulla puolet naisista on lukutaidottomia ja vain kolmasosa on työelämässä. Lukutaitoon ja yrittäjyyteen liittyvä yhteistyöprojekti vastasi juuri näihin haasteisiin. Lukutaito on avain kehitykseen.

Suomen Akateemisten Naisten Liiton ja nepalilaisen sisarjärjestön NAUW:n yhteistyöprojektin tavoitteena on vahvistaa nepalilaisten maaseudun naisten yrittäjyysvalmiuksia ja tukea heidän aktiivista osallistumistaan yhteiskuntaan. Koulutus tarjoaa luku- ja laskutaitojen perustan ja keskittyy ennen kaikkea käytännön osaamiseen – esimerkiksi pikkelssien, saippuan ja pesuaineen valmistukseen. Lisäksi koulutuksen tavoitteena oli oppia markkinoimaan ja hallitsemaan omaa talouttaan.

Kohtaamisia kylissä

Sisarjärjestön organisoimaan kolmipäiväiseen ohjelmaan kuului seminaari, vierailut Chapagaunin ja Lubhun kyliin sekä työpaja. Kylissä koulutukseen osallistuneet naiset esittelivät innokkaina osaamistaan. Koulutuksen lähtökohdat vaihtelivat, mutta tavoitteet olivat samat: vahvistaa lukutaitoa, matemaattisia taitoja ja yrittäjyysvalmiuksia.

Naisten kohtaamiset olivat matkan koskettavimpia hetkiä. Kuulimme selviytymistarinoita, jotka kertoivat koulutuksen voimaannuttavasta vaikutuksesta ja yhteisön tuen merkityksestä. Oli hienoa kuulla, miten naiset olivat soveltaneet oppimaansa käytännössä ja miten edistyneemmät olivat jakaneet osaamistaan toisilleen.

Oppimisen vaikutukset

Koulutukseen osallistuneet naiset kertoivat, miten lukutaito ja muut taidot, kuten puhelimella viestittely ja laskimen käyttö, olivat mullistaneet heidän arkeaan. Erään naisen tarina jäi erityisesti mieleeni: hänen perustamansa saippuayritys oli kasvanut pienestä ideasta perheyritykseksi ja hän oli luonut verkostot jälleenmyyjiin. Näissä tarinoissa huomio ei ollut puutteissa, vaan edistyksessä. Tarinoissaan naiset viittasivat omien vahvuuksien hyödyntämiseen ja yhteistyön merkitykseen. Naisten kertomuksista hehkui: ”Minä osaan.”

Kathmandun syke

Matkalla tutustuimme myös Nepalin tunnettuihin nähtävyyksiin. Nämä paikat eivät olleet vain matkailijoiden pysähdyksiä, vaan ikkunoita siihen kulttuuriin, jonka keskellä ihmiset Nepalissa elävät ja kasvavat.

Pääkaupungissa Kathmandussa vastassa oli maailma, joka oli täynnä uusia aistimuksia: suitsukkeiden tuoksua, kirkkaiden värien kirjoa, rukouslippujen lepatusta ja liikenteen kaaottisuutta. Olin yhtä aikaa jännittynyt ja innostunut tästä ympäristöstä, joka oli niin erilainen kuin mikään aiemmin kokemani. Historialliset temppelit, kuten Swayambhunath ja Pashupatinath, toivat kaupungin vilskeeseen rauhallisen ja pyhän ulottuvuuden. Kathmandun kulttuurinen moninaisuus – hindulaisuuden ja buddhalaisuuden rinnakkaiselo – teki syvän vaikutuksen.

Nagarkotin vuoristomaisemat

Osan ajasta vietimme Nagarkotissa, viehättävässä vuoristokylässä noin 32 kilometriä Kathmandusta itään. Se sijaitsee 2175 metrin korkeudessa ja tarjoaa upeat näkymät Himalajan vuoristoon. Nagarkot tunnetaan erityisesti henkeäsalpaavista auringonnousuistaan ja -laskuistaan, jotka tekevät siitä suositun kohteen luonnonystäville ja valokuvaajille. Aikaisin aamulla nousimme innokkaina kuvaamaan auringonnousua. Sumuisen sään vuoksi emme kuitenkaan onnistuneet kuvaamisessa.

Nagargotin vierailu syvensi kokonaiskuvaa tarjoamalla mahdollisuuden nähdä paikallisyhteisöjen arkea pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Alueen rauhallinen ympäristö ja pienet kyläyhteisöt loivat hyvän taustan keskusteluille esimerkiksi koulutuksen saavutettavuudesta ja alueellisista eroista koulutusresursseissa.

Yhteisöllinen oppiminen

Nepalissa yhteisö on yksilöä tärkeämpi, ja arki rakentuu perheen, suvun ja kylän vahvojen verkostojen varaan. Tässä kollektiivisessa kulttuurissa oppiminen on luonteeltaan yhteisöllistä: taitoja opitaan yhdessä tekemällä, jakamalla ja tukemalla toisia. NAUW:n koulutuksissa tämä näkyi siinä, että naiset harjoittelivat ryhmissä, auttoivat toisiaan ja siirsivät oppimaansa eteenpäin. NAUW:n koulutuksessa yrittäjyys lähti liikkeelle yhteisön tarpeista: pikkelsit, saippuat ja muut hyödykkeet valmistettiin paikallisista raaka-aineista. Yhteinen oppiminen lisää rohkeutta, vahvistaa taitojen omaksumista ja juurruttaa ne koko yhteisön käyttöön.

Koulutus muutoksen käynnistäjänä

Koulutukseen osallistuneet naiset kertoivat pystyvänsä lukemaan opasteita, hoitamaan asioitaan viranomaisten kanssa, kirjoittamaan nimensä ja käyttämään matkapuhelinta viestintään ja laskutoimituksiin. Osa naisista oli aloittanut tuotteiden valmistamisen myyntiin, ja säästäminen oli tullut osaksi arkea.

Arviointikomitean säännölliset vierailut vahvistavat, että oppiminen on edennyt tasaisesti ja että naiset ovat ottaneet käyttöönsä sekä arjen taitoja että yrittäjyyden keinoja. Tehtyjen tuotteiden myynti on käynnistynyt, ja osa naisista on alkanut siirtämään oppimaansa eteenpäin muille. Koulutusten rinnalle tarjottiin taloudenhallinnan ohjausta, ja ryhmille annettiin pieni aloitusrahoitus toiminnan tukemiseksi. Viidessä eri kylässä koulutuksen on saanut 124 naista.

Tulokset osoittavat, että kun toiminta rakentuu paikalliseen osaamiseen ja yhteisön omiin voimavaroihin, pienetkin panostukset voivat käynnistää pitkäkestoisen muutoksen. Koulutuksen eteneminen realistisin ja konkreettisin askelin vahvistivat osallistujien taitoja ja toimijuutta sekä tulevaisuususkoa. Yhteisöllisyys ja vertaistuki näyttäytyivät nepalilaisten naisten vahvana voimavarana – sellaisena, josta olisi paljon opittavaa myös meille.

Kohti yhdenvertaisuutta

Laajemmin tarkasteltuna tulevaisuuden näkymät koulutuksen saavutettavuudessa ovat myönteiset. Suomi on käynnistänyt kesällä 2024 Nepalissa viisivuotisen kahdenvälisen hankkeen, jonka painopiste on opettajankoulutuksen kehittämisessä. Hanketta toteuttaa Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluihin erikoistunut yhtiö HY+. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Nepalin koulutusjärjestelmän laatua ja oppimistuloksia sekä parantaa koulutuksellista tasa-arvoa, erityisesti vammaisten ja muiden vähemmistöryhmien lasten yhdenvertaisen koulutukseen pääsyn varmistamiseksi. Yhteistyö Nepalin opetusministeriön ja yliopistojen kanssa tarjoaa rakenteellisen perustan koulutussektorin pitkäjänteiselle kehittämiselle.