Elämäni Tarinana –menetelmä mahdollistaa kokemuksena toisenlaisen näkökulman itseen

Teksti: Päivi Vuokila-Oikkonen
Kuva: Pixabay

Elämäni Tarinana on menetelmä, joka tarjoaa toisenlaisen näkökulman oman elämän tarkasteluun. Se pohjautuu kolmeen keskeiseen teoreettiseen viitekehykseen: narratiivisuuteen (Vuokila-Oikkonen 2024), voimavara- ja ratkaisukeskeisyyteen (Ahola & Furman 2010; Vuokila-Oikkonen & Keskitalo 2018) sekä resilienssiin (Poijula 2018, Yu ym. 2021). Menetelmä kehitettiin vuosina 2021–2025 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukemissa kehittämishankkeissa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kehittämiseen osallistuivat muun muassa koulutuksen, työn ja harjoittelun ulkopuolella olevat nuoret (NEET-ryhmä). Menetelmää kokeiltiin ja käytettiin lukiolaisilla lukioissa, ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelijoilla, ammattikorkeakouluopiskelijoilla, järjestöiden toiminnoissa olevilla ihmisillä ja vankilassa olevien naisten kanssa.

Narratiivinen näkökulma

Narratiivinen näkökulma (Vuokila-Oikkonen 2014) korostaa, että ihmisen elämä voidaan ymmärtää kertomuksena, joka rakentuu tapahtumien ja kokemusten kautta. Tapa, jolla näitä kokemuksia kerrotaan ja jäsennetään, vaikuttaa siihen, miten ihminen ymmärtää itseään ja omaa elämäänsä. Menetelmässä keskeistä on myös dialogisuus – ihmisen oma puhe itselleen sekä vertaisryhmässä käytävä vuoropuhelu (Vuokila-Oikkonen 2025).

Voimavara- ja ratkaisukeskeisyys

Voimavara- ja ratkaisukeskeinen työote ohjaa huomion yksilön vahvuuksiin, taitoihin ja kykyihin sen sijaan, että keskityttäisiin ongelmiin tai puutteisiin. Menetelmä tukee osallistujan aktiivista roolia oman elämänsä rakentajana ja kannustaa tunnistamaan toimivia ratkaisuja ja henkilökohtaisia voimavaroja. (Ahola & Furman 2010). 

Resilienssin vahvistaminen

Resilienssiä voidaan kuvata elämänasenteena, jossa muutokset ja kriisit nähdään luonnollisena osana elämää. Se kehittyy elämänkulun aikana, ja vastoinkäymiset voivat toimia kasvun ja oppimisen mahdollisuuksina. Resilienssin vahvistaminen edellyttää ongelmanratkaisutaitojen kehittämistä ja uusien toimintatapojen tarkastelua. Yksilötasolla resilienssi ilmenee realistisena optimismina – luottamuksena siihen, että tulevaisuus voi järjestyä (Poijula 2018; Yu ym. 2021).

Menetelmäkoulutuksella mahdollistuu Elämäni Tarinana menetelmän käyttäminen

Elämäni Tarinana menetelmän oppiminen mahdollistuu koulutuksessa. Koulutus koostuu kolmesta kahden tunnin oppimistilanteesta. Koulutukseen osallistujat saavat valmiuden käyttää menetelmää työssään.  Koulutukseen osallistujat eivät tarvitse erityisiä pohjakoulutusvaatimuksia ja he voivat olla sosiaali- terveys-, kirkon-, kasvatuksen- ja järjestöjen alan työntekijöitä. Koulutuksen sisältö rakentuu seuraavasti:

  1. Orientoituminen aiheeseen
  2. Oman syntyneen tarinan tarkastelu
  3. Tulevaisuuden tarinan rakentaminen

Lisäksi menetelmän käyttöön voidaan lisätä ohjattua vertaisryhmätyöskentelyä.  Ohjaajan tehtävänä on ohjata ryhmiä työskentelemään siten, että työskentelyn painopiste on tulevaisuudessa ja ryhmäläisten keskinäisessä sparrauksessa. 

Menetelmän juurruttaminen organisaatioon edellyttää prosessimaista lähestymistapaa, joka voidaan sopia yhdessä – näin mahdollistetaan todellinen muutos menetelmän käyttöönotolle.

Käytännön kokemukset ja vaikuttavuus

Artikkeli kokoaa yhteen aiemmin suomalaisissa ammattijulkaisuissa julkaistujen artikkelien (N=6) tuloksia ja osallistujien kokemuksia Elämäni Tarinana -menetelmästä (Taulukko 1). Kokemukset vahvistavat menetelmän toimivuutta käytännön tasolla. Menetelmän taustalla vaikuttavat teoriat ohjaavat keskittymään siihen, mikä toimii, mitä voimavaroja ihmisellä on ja miten tulevaisuutta voi rakentaa. Menetelmä ei keskity pelkästään ongelmien korjaamiseen, vaan tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Tavoitteena on vahvistaa sosiaalista toimintakykyä, osallisuutta, nuoren omaa ääntä sekä tulevaisuuden näkymää, jotka ovat myös keskeisiä kuntoutuksellisia tavoitteita.

Käytetyt artikkelit ovat seuraavassa taulukossa (Taulukko 1).

Taulukko 1. Artikkelit, joita käytettiin kokemusten tuottamiseen Elämäni Tarinana-menetelmästä

Analysoitujen artikkeleiden mukaan menetelmän tavoitteeksi voidaan kuvata toimintakyvyn vahvistuminen, osallisuuden ja voimavarojen lisääntyminen ja tulevaisuuden suunnittelu.  

 

Elämäni Tarinana -menetelmä: kokemuksellisuuden, osallisuuden ja identiteetin rakentumisen välinenä

Elämäni Tarinana on narratiivinen ja dialoginen menetelmä, jonka tavoitteena on vahvistaa yksilön toimintakykyä, lisätä osallisuutta ja voimavaroja sekä tukea tulevaisuuden suunnittelua. Menetelmän keskeisiä elementtejä ovat menneisyyden reflektointi, voimavarojen tunnistaminen, tulevaisuuden visiointi ja tavoitteiden asettaminen. Työskentely tapahtuu dialogisesti ohjaajan tai ryhmän kanssa, mikä tukee yhteisöllistä oppimista ja kokemusten jakamista.

 

Kokemuksia menetelmän soveltamisesta

Menetelmä korostaa yksilön äänen kuulumista ja elämän merkityksellisyyden jäsentämistä. Se perustuu omaelämäkerralliseen kerrontaan ja on sovellettavissa monenlaisiin yhteyksiin. Käytännön kokemukset osoittavat menetelmän vaikuttavan erityisesti neljällä alueella:

  • Toimintakyvyn tukeminen: Vuokila-Oikkonen ja Pinolehto (2022) osoittavat, että menetelmä auttaa nuoria sosiaalisen kuntoutuksen kontekstissa jäsentämään omaa toimijuuttaan ja tunnistamaan vahvuuksiaan. Työskentelyprosessi lisää osallisuutta ja vahvistaa tunnetta omasta vaikutusmahdollisuudesta.
  • Tulevaisuuden jäsentäminen: Mazein ym. (2022) sekä Vuokila-Oikkonen ym. (2023) kuvaavat menetelmää tulevaisuusorientoituneena työkaluna, joka herättää toivoa, rakentaa itsetuntoa ja konkretisoi unelmia.
  • Identiteettityö erityisryhmissä: Kostekivi-Ohenojan ym. (2025) tutkimuksessa naisvankien kokemukset tuovat esiin menetelmän terapeuttisen ja identiteettiä eheyttävän merkityksen. Menetelmä mahdollistaa menneisyyden käsittelyn ja uudenlaisen tulevaisuuden kuvittelun.
  • Oman elämän näkyväksi tekeminen: Vuokila-Oikkosen (2025) mukaan menetelmä rohkaisee tarkastelemaan omaa elämää uusista näkökulmista. Oman tarinan vakavasti ottaminen vahvistaa itsetuntemusta ja merkityksellisyyden kokemusta.

 

Menetelmän käyttöönotto ja juurtuminen

Menetelmän käyttöönotto vaatii enemmän kuin pelkän koulutuksen – se edellyttää työyhteisön tukea ja ohjaajalta reflektiivistä otetta. Koska menetelmäkoulutuksessa on tärkeää, että osallistujat perehtyvät omaan Elämäni Tarinaan, siten menetelmä käyttäminen osana koulutusta muuttaa sekä ohjaajan että osallistujan suhdetta omaan tarinaansa (Vuokila-Oikkonen 2024). Käyttöönotto tuottaa kokemuksia yhteisestä oppimisesta ja menetelmän soveltuvuuden oivaltamisesta eri konteksteihin.

 

Vaikuttavuus ja kehittämistarpeet

Elämäni Tarinana -menetelmä rakentuu vahvaan teoreettiseen viitekehykseen: narratiivisuus, dialogisuus sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys luovat selkeän perustan Elämäni Tarinana- menetelmälle. Menetelmää tukevat konkreettiset työkalut, kuten työkirja, arviointiraportit ja pilotoinnit eri ympäristöissä. Vaikuttavuus näkyy yksilötasolla toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistumisena sekä organisaatiotasolla työntekijöiden kompetenssin kasvuna ja kulttuurin muutoksena.  Dialogisuus menetelmässä viittaa sekä sisäiseen pohdintaan että vuorovaikutukseen muiden kanssa. Identiteetin ja minäkuvan rakentumiseen vaikuttavat omien valintojen lisäksi myös toisten ihmisten näkemykset ja palautteet. Näin ollen menetelmä toimii myös identiteettityön välineenä.

Vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseksi tarvitaan systemaattisia mittareita, kuten määrällisiä arvioita toimintakyvyn muutoksista tai tulevaisuudensuunnitelmien toteutumisesta. Kontrolloidut tutkimusasetelmat, kuten ennen-jälkeen -mittaukset, mahdollistaisivat menetelmän toimivuuden analysoinnin.

 

Johtopäätöksiä

Narratiivinen ja dialoginen lähestymistapa sekä tarinallistaminen tukevat osallisuutta, yksilöllistä ja yhteisöllistä hyvinvointia. Organisaation juurtumisen seurauksena vaikuttavuus näkyy työntekijöiden lisääntyneenä kompetenssina, toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistumisena sekä organisaatiokulttuurin muutoksena. Menetelmän juurtuminen organisaatioihin ja niiden toimintakulttuuriin vaatii kuitenkin aikaa ja resursseja, ja tässä näkökulmassa tulle saada enemmän kuvausta siitä, mitkä tekijät edesauttavat tai haittaavat juurtumista, sekä miten työntekijöiden kompetenssi muuttuu. (Gallo 2021). 

Yhteenvetona voidaan todeta, että Elämäni Tarinana -menetelmä tarjoaa vahvan teoreettisen ja käytännöllisen pohjan nuorten ja eri ikäisten toimintakyvyn, osallisuuden ja tulevaisuuden suunnittelun tukemiseen. Menetelmän vaikuttavuutta voidaan kuvata monitasoisesti: prosessin, välitulosvaikutusten, pitkän aikavälin vaikutusten ja organisaatiotason juurtumisen kautta. Tällä hetkellä vaikuttavuuden kuvauksessa on hyvät lähtökohdat, mutta erityisesti mittarointi, kvantitatiivinen tutkimus ja pitkän aikavälin seuranta kuten myös eri kontekstien soveltuvuus ovat kehittämisen kohteita.

Lähteet:

Ahola T. &  Furman B. 2010. Onnistuminen on joukkuelaji. Lyhytterapiainstituutti oy. 

Gallo, C. G., Berkel, C., Mauricio,  A., Sandler, I., Wolchik, S., Villamar, J. A., Mehrotra, S. & Brown, C. H. 2021. Implementation methodology from a social systems informatics and engineeing perspective applied to a parenting training program. Families, Systems & Health: The Journal Collaborative Family Healthcare, 39(1), 7–18. https://doi.org/10.1037/fsh0000590

Poijula S. 2018.  Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito. Helsinki; Kirjapaja

Vuokila-Oikkonen P. 2014.  Ratkaisukeskeisyys, narratiivisuus ja dialogisuus työnohjauksessa kohtaavat toivon näyttämöllä. toim. Heroja T.,  Koski A., Seppälä P, Säntti P.  & Wallin A.  PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ TEKEMÄSSÄ – TUTKIVA OTE TYÖNOHJAUKSEEN. United Press Global, pp.93-108. 

Vuokila-Oikkonen P. & Keskitalo E.2018. Sosiaalisen kuntoutuksen voimavara- ja ratkaisukeskeiset menetelmät.  Teoksessa Kostilainen H.& Nieminen Ari. 2018.  Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia. Diak Työelämä 13. Juvenes Print. pp. 84-96.   https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141721/Diak_Tyoelama_13_verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Vuokila-Oikkonen, P. 2025. Elämäni Tarinana -menetelmä tuo uusia näkökulmia elämään. Dialogi. https://dialogi.diak.fi/2025/02/13/elamani-tarinana-menetelma-tuo-uusia-nakokulmia-elamaan/ 

Yu, M., Wen, J.,  Smith, S.M., Stokes, P. (2021) Building-up resilience and being effective leaders in the workplace:a systematic review and  synthesis model. Leadership & Organization Development Journal,  43 (7),  1098-1117

 

Päivi Vuokila-Oikkonen

erityisasiantuntija, terveystieteiden tohtori, psykiatrinen sairaanhoitaja, pedagogi, työelämän kehittäjä -muutos valmentaja - työnohjaaja (STO ry), LP-NP- kouluttaja, Erätauko-ohjaaja
paivi.vuokila-oikkonen@diak.fi
https://www.linkedin.com/in/paivi-vuokila-oikkonen/
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)